Yhteisöllisestä asumisesta ratkaisu turvalliseen ikääntymiseen

Yhteisöllinen asuminen tarkoittaa sitä, että ihminen asuu omassa asunnossaan esteettömässä ja turvallisessa rakennuksessa. Rakennuksessa on tarjolla sosiaalista toimintaa. Kotihoito tuottaa ihmisen tarvitsemat hoivapalvelut.

– Suunnittelemme yhteisöllisestä asumisesta ratkaisua ikäihmisille, joilla on yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta. Yhteisöllisessä asumisessa on sekä apua että seuraa. Nyt meiltä on puuttunut tällainen välimuoto omassa kodissa asumisen ja ympärivuorokautisen intensiivisen hoivan välillä, sanoo sektorijohtaja Pia Vähäkangas.

Yhteisöllisestä asumisesta muodostuu uusi palvelutyyppi. Paikkaa haetaan, ihmisen palveluiden tarve arvioidaan ja hänelle tehdään asiakassuunnitelma.

Aluehallitus hyväksyi yhteisöllisen asumisen palvelukuvauksen kokouksessaan 17.6.

Ensimmäiset paikat vuonna 2025             

Pohjanmaalla ei vielä ole uuden palvelukuvauksen mukaisia yhteisöllisen asumisen paikkoja. Lähimpänä uutta palvelumuotoa ollaan Närpiössä sijaitsevassa Bostället-asumisyksikössä. Tällä hetkellä hyvinvointialueella kartoitetaan toimitiloja, joissa yhteisöllistä asumista voisi käynnistää.

– Suositus on, että rakennus on esteetön ja ihmisen oma asunto olisi noin 30 neliömetriä. Asunnossa pitää olla omat peseytymistilat ja keittomahdollisuus, sanoo Vähäkangas. 
– Rakennuksessa pitää olla myös tilat kokoontumiseen ja yhteiseen toimintaan.

Toiveena on, että ensimmäiset yhteisöllisen asumisen paikat voitaisiin avata jo loppuvuodesta 2024. Määrää kasvatetaan koko alueella tulevien vuosien aikana.

”Rollaattorietäisyydelle palveluista”

Yhteisöllisen asumisen mallista on keskusteltu hyvinvointialueen vanhusneuvostossa ja kuntien vanhusneuvostoissa. Hyvinvointialueen vanhusneuvoston ja Pedersören vanhusneuvoston puheenjohtajan Henrik Sandbergin mielestä yhteisöllinen asuminen sopii ikäihmisille, joilla on turvaton olo kodissaan ja jotka eivät enää pysty huolehtimaan esimerkiksi omakotitalosta.

– Yhteisöllisessä asumisessa olisi samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Turvallisuuden tunne ja itsenäisyyden säilyttäminen ovat avainasemassa. Yhteisöllisestä asumisesta pitäisi olla rollaattorilla kuljettava matka palveluihin, kuten kauppaan, sanoo Sandberg.

Sandberg pitää tärkeänä, että pariskunnilla olisi mahdollisuus yhteisölliseen asumiseen. Uusi palvelumuoto ei saisi muodostua liian kalliiksi asiakkaalle.

– Että palvelumuoto olisi houkutteleva, niin palvelu ei saa maksaa liikaa asiakkaalle. Etenkin maaseudulla asuvilla iäkkäillä naisilla on usein hyvin pienet tulot, sanoo Sandberg.

FAKTARUUTU

Yhteisöllinen asuminen sopii henkilölle, joka

• haluaa muuttaa yhteisölliseen asumiseen ja kaipaa muiden seuraa
• pystyy toimimaan arjessa omassa asunnossaan ja pystyy tekemään tarkoituksenmukaisia päätöksiä arjessa
• pystyy liikkumaan itse tai apuvälineen kanssa omassa asunnossaan ja rakennuksen tiloissa
• pystyy avustettuna huolehtimaan hygieniastaan
• pystyy syömään itse
• pystyy käyttämään puhelinta ja/tai turvaranneketta
•  pystyy hätätilanteessa hälyttämään apua
• ei aiheuta vaaraa tai häiriötä muille asukkaille
• ei tarvitse jatkuvaa hoivaa yöaikaan