Ennustearvio: Kasvuodotukset ovat hiipuneet vuoden edetessä
18.6.2024 00:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Alkuvuoden talouskasvu on osoittautunut odotuksiin nähden hitaaksi, eikä jyrkkää suhdannekäännettä ole näköpiirissä. Odotamme kansainvälisen suhdanteen kohenevan loppuvuodesta, mikä parantaa Suomen vientikysyntää. Odotuksia rahapolitiikan kevenemisestä on tarkistettu alaspäin, mutta Suomen inflaatioluvut puoltaisivat nopeampaa rahapolitiikan kevenemistä. Kevään ennusteemme vuoden 2024 talouskasvusta ja työllisyydestä näyttävät nyt epätodennäköisemmiltä toteutua. Muilta osin kevään ennusteemme vaikuttaa edelleen perustellulta.

Työn ja talouden tutkimus LABORE arvioi kevään 2024 talousennusteessa, että Suomen kansantalous kasvaisi 0,4 prosenttia kuluvana vuonna, 2,1 prosenttia ensi vuonna ja 2,0 prosenttia vuonna 2026.
Tänään julkistetun ennustearvion mukaan kuluvan vuoden ennustetta talouskasvusta ja työllisyydestä on syytä pitää epätodennäköisempänä kuin keväällä. Keskeisinä syinä tähän on julkisen talouden sopeutustoimien vaikutus talouskasvuun ja odotukset rahapolitiikan kevenemisen hitaudesta. Muuten kevään ennusteemme on suuruusluokaltaan uskottava.
Kevään kehysriihessä päätetyt sopeutustoimet, kuten arvonlisäveron korotus, arvioidaan supistavan Suomen taloutta. Niiden täysimääräiset vaikutukset voivat olla ennakoitua suurempia, mikä lisää taantumariskiä.
Rahapolitiikan odotettua kevenemistä on hillinnyt sitkeä inflaatio, mutta Suomen alhaiset inflaatioluvut tukisivat nopeampaa toimintaa. Toisaalta arvonlisänveron korotus nostaa inflaatio-odotuksia loppuvuodelle.
Loppuvuoden talouskasvuun vaikuttaa maailmantalouden kehitys, josta on nähtävillä varovaisen positiivisia signaaleja. Suomen vientikysynnän kasvu on keskeinen tekijä elpymiselle lyhyellä aikavälillä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juho KoistinenennustepäällikköMakrotaloustiede ja toimialan taloustiede
Puh:040 940 2833juho.koistinen@labore.fiLiitteet
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kun otos ei riitä13.11.2026 06:30:00 EET | Blogi
Suomessa oppimistuloksia seurataan pääosin otoksiin perustuvilla arvioinneilla. Ne kertovat hyvin koko maan keskimääräisestä osaamiskehityksestä, mutta Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen osoittaa uudessa blogikirjoituksessaan, miksi otokset eivät riitä koulutusuudistusten vaikutusten arviointiin. Samalla hän pohtii, voiko tämä olla yksi syy siihen, miksi tiedämme Suomessa niin vähän siitä, mitkä toimenpiteet todella parantavat oppimistuloksia.
Suomella on edellytykset hyötyä tekoälystä – osaamisen ylläpito ja työmarkkinoiden dynamiikka ratkaisevat kasvuvaikutukset, OSA I12.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tekoälyä käytetään Suomessa selvästi EU:n keskiarvoa yleisemmin, ja yritysten digitaaliset valmiudet sekä työvoiman osaaminen ovat Euroopan kärkeä. Yritysten panostukset kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen ovat kuitenkin vertailumaita pienemmät, ja joka viides työllinen kokee osaamisensa riittämättömäksi. Tekoälyn kasvuvaikutukset riippuvat siitä, uudistuuko osaaminen työuran aikana ja siirtyykö työvoima tuottavampiin yrityksiin, todetaan Laboren tänään julkaistussa analyysissä.
Alkuvuodesta syntyneillä naisilla parempi mielenterveys aikuisuudessa – koulunaloitusiän vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän11.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Alkuvuodesta syntyneet naiset ostavat aikuisiässä vähemmän masennuslääkkeitä ja joutuvat harvemmin sairaalahoitoon masennuksen vuoksi kuin vuoden lopussa syntyneet ikätoverinsa. Tämä selviää Laboren ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 650 000 suomalaista 18 ikävuodesta 32 ikävuoteen. Vaikutukset alkavat näkyä 23 ikävuoden jälkeen, ja ne ovat selvimmät naisilla, jotka lähestyvät 30 vuoden ikää. Miehillä vastaavia vaikutuksia ei havaittu. Tulokset osoittavat, että koulunaloitusiän erot voivat näkyä mielenterveydessä pitkälle aikuisuuteen.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kyse ei ole kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelusta3.11.2026 18:07:01 EET | Blogi
Kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelu johtaa suomalaista koulutuskeskustelua harhaan, kirjoittaa Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen. Hänen mukaansa todellinen kiista koskee sitä, millaista tutkimusnäyttöä tarvitaan, kun halutaan arvioida koulutuspoliittisten päätösten vaikutuksia – ja millä perusteella väitteitä siitä, mikä toimii, voidaan pitää uskottavina.
Kehittävän arvioinnin hyödyistä tarvitaan tutkimusta – vastaus Karville28.10.2026 06:30:00 EET | Blogi
Mistä tiedämme, parantaako kehittävä arviointi koulutusta? Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen vastaa Karvin Mira Huuskon blogikirjoitukseen ja tarkentaa, miksi arvioinnin vaikutuksista tarvitaan tutkimusta. Arvioinnin pitkä historia ja osallistujien myönteiset kokemukset eivät vielä kerro, miten se vaikuttaa koulutuksen tuloksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme