Ennustearvio: Kasvuodotukset ovat hiipuneet vuoden edetessä
18.6.2024 00:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Alkuvuoden talouskasvu on osoittautunut odotuksiin nähden hitaaksi, eikä jyrkkää suhdannekäännettä ole näköpiirissä. Odotamme kansainvälisen suhdanteen kohenevan loppuvuodesta, mikä parantaa Suomen vientikysyntää. Odotuksia rahapolitiikan kevenemisestä on tarkistettu alaspäin, mutta Suomen inflaatioluvut puoltaisivat nopeampaa rahapolitiikan kevenemistä. Kevään ennusteemme vuoden 2024 talouskasvusta ja työllisyydestä näyttävät nyt epätodennäköisemmiltä toteutua. Muilta osin kevään ennusteemme vaikuttaa edelleen perustellulta.
Työn ja talouden tutkimus LABORE arvioi kevään 2024 talousennusteessa, että Suomen kansantalous kasvaisi 0,4 prosenttia kuluvana vuonna, 2,1 prosenttia ensi vuonna ja 2,0 prosenttia vuonna 2026.
Tänään julkistetun ennustearvion mukaan kuluvan vuoden ennustetta talouskasvusta ja työllisyydestä on syytä pitää epätodennäköisempänä kuin keväällä. Keskeisinä syinä tähän on julkisen talouden sopeutustoimien vaikutus talouskasvuun ja odotukset rahapolitiikan kevenemisen hitaudesta. Muuten kevään ennusteemme on suuruusluokaltaan uskottava.
Kevään kehysriihessä päätetyt sopeutustoimet, kuten arvonlisäveron korotus, arvioidaan supistavan Suomen taloutta. Niiden täysimääräiset vaikutukset voivat olla ennakoitua suurempia, mikä lisää taantumariskiä.
Rahapolitiikan odotettua kevenemistä on hillinnyt sitkeä inflaatio, mutta Suomen alhaiset inflaatioluvut tukisivat nopeampaa toimintaa. Toisaalta arvonlisänveron korotus nostaa inflaatio-odotuksia loppuvuodelle.
Loppuvuoden talouskasvuun vaikuttaa maailmantalouden kehitys, josta on nähtävillä varovaisen positiivisia signaaleja. Suomen vientikysynnän kasvu on keskeinen tekijä elpymiselle lyhyellä aikavälillä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juho KoistinenennustepäällikköMakrotaloustiede ja toimialan taloustiede
Puh:040 940 2833juho.koistinen@labore.fiLiitteet
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
KUTSU | Labore julkistaa syksyn talousennusteensa 17.9.25.8.2026 15:08:08 EEST | Kutsu
Milloin suhdannekäänne näkyy uusina työpaikkoina? Pysyykö viennin kasvu yllä? Onko jatkuva epävarmuus talouskasvun jarru?
Yksi luku, monta oletusta: mitä finanssipoliittinen kerroin todella kertoo?21.8.2026 09:15:29 EEST | Blogi
Finanssipoliittisilla kertoimilla perustellaan usein miljardiluokan säästöjä ja veronkorotuksia, mutta kerroin ei ole havaittava luonnonvakio vaan tiettyyn aineistoon, ajanjaksoon ja oletuksiin sidottu tilastollinen arvio. Myös vero- ja menolajien kertoimet poikkeavat toisistaan, mutta erojen mittaaminen on vaikeaa. Esimerkiksi Etlan tuore tutkimus tarkastelee tärkeää mutta vaikeaa kysymystä niiden eroista. Sen mukaan esimerkiksi julkisten investointien supistaminen näyttää talouskasvulle erityisen haitalliselta, kun taas kotitalouksien tuloverotuksen maltillinen kiristäminen vaikuttaisi kasvuun selvästi vähemmän. Tutkimusta koskevassa viestinnässä ja julkisessa keskustelussa näitä eroja ei kuitenkaan ole tuotu esiin – on korostettu vain menojen ja tulojen keskimääräisiä kertoimia.
Julkiset T&K-tuet lisäävät yritysten tutkimus- ja kehitystyötä – vaikutus innovaatioihin ja tuottavuuteen epävarmempaa20.8.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Laboren johtava tutkija Paolo Fornaro on koonnut tuoreessa kirjallisuuskatsauksessaan yhteen viimeisten noin 20 vuoden aikana tehtyä empiiristä tutkimusta julkisen T&K-tuen vaikutuksista, keskittyen suoriin T&K-tukiin ja T&K-verohuojennuksiin. Katsauksessa tarkastellaan sekä vaikutuksia T&K-panoksiin – eli yritysten omiin tutkimus- ja kehitysinvestointeihin – että vaikutuksia tuotoksiin, kuten patentointiin ja tuottavuuden kasvuun. Katsaus kattaa sekä koko talouden tason että yritys- ja työntekijätason tutkimuksia. Katsauksen mukaan julkiset T&K-tuet lisäävät yritysten omaa T&K-toimintaa. Vaikutukset innovaatioihin ja tuottavuuteen ovat epävarmempia ja voivat toteutua vasta pitkällä viiveellä, mutta valtaosa katsauksen kattamista tutkimuksista antaa julkiselle T&K-tuelle myönteisen kokonaisarvion.
Labore hakee taloustieteen väitöskirjatutkijaa19.8.2026 12:10:32 EEST | Ilmoitus
Työn ja talouden tutkimus LABORE hakee taloustieteen jatko-opiskelijaa neljän vuoden määräaikaiseen tutkijan työsuhteeseen. Hakuaika päättyy 13.9.2026.
Hallituksen leikkaukset veivät pienituloisilta lähes 1 000 euroa – huipputulojen mittaaminen vaikeaa18.8.2026 08:20:21 EEST | Tiedote
Tänään julkaistavan Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportin kahdessa Laboren tukijoiden kirjoittamassa luvussa tarkastellaan eriarvoisuutta eri näkökulmista. Merja Kauhasen ja Milla Nyyssölän laskelmien mukaan Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ovat heikentäneet erityisesti työttömien sekä pienipalkkaisten ja osa-aikatyötä tekevien palkansaajien toimeentuloa: pienituloisimmalla viidellä prosentilla käytettävissä olevat tulot ovat pudonneet keskimäärin lähes 1 000 euroa vuodessa, kun taas suurituloisimmalla viidellä prosentilla ne ovat kasvaneet tuloveronkevennysten seurauksena yli 2 000 eurolla. Raportin toinen luku, jonka ovat kirjoittaneet Toni Juuti, Ohto Kanninen ja Terhi Ravaska, puolestaan korostaa, että tuloerojen tiivistäminen yhteen lukuun on ongelmallista. Perinteisesti käytetyt mittarit eivät kata kaikkea taloudellista toimintaa, kun taas koko kansantulon kohdentaminen yksilöille niin sanotulla jakaumatilinpidolla riippuu merkittävästi tehdyistä oletuksista. Suur
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme