Imukudossyövästä uutta tietoa – tutkijat löysivät syöpäkasvua edistävän mekanismin
Helsingin yliopiston ja HUS Syöpäkeskuksen tutkijat löysivät solubiologisen mekanismin, jonka geneettinen häiriintyminen voimistaa yleisimmän imukudossyövän eli lymfooman kasvua.
Helsingin yliopiston ja HUSin tutkijat selvittivät toistuvien KLHL6-geenin mutaatioiden vaikutuksia diffuusissa suurisoluisessa B-solulymfoomassa, joka on kaikkein yleisin imukudossyöpä.
KLHL6-proteiinin toimii osana solujen järjestelmää, jonka tehtävä on hävittää ylimääräisiä ja tarpeettomia proteiineja. Monissa syövissä kyseinen järjestelmä on häiriintynyt, mikä edistää syövän kasvua.
Tutkivat löysivät KLHL6-proteiinin hajottavan B-solureseptoria ja osoittivat tiettyjen mutaatioiden johtavan B-solureseptorin määrän kasvuun.
– B-solureseptori on B-imusolun pinnalla oleva vasta-aine ja työkalu, jolla normaali solu tunnistaa taudinaiheuttajan ja käy taisteluun sitä vastaan. Turmeltuneissa soluissa B-solureseptori aktivoituu poikkeavasti, solukko alkaa kasvaa ja imukudossyöpä pääsee kehittymään, kertoo tutkijalääkäri ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Leo Meriranta.
KLHL6-proteiinin puuttuminen ennusti huonoa hoitotulosta
Osalla tutkimuksen potilaista oli syöpä, jonka soluista KLHL6-proteiini puuttui kokonaan. Mallinnus laboratoriossa paljasti, että KLHL6:n menetys lymfoomasoluista nosti B-solureseptorimäärät moninkertaisiksi.
Tutkimusryhmän johtaja, syöpätautien professori Sirpa Leppä painottaa KLHL6:n kliinistä merkitystä.
– Lymfoomat, joista KLHL6-proteiini puuttui, olivat yhteydessä huonoon ennusteeseen. Tautimekanismien tunnistaminen näiden potilaiden taustalla on erityisen tärkeää, jotta potilaiden ennustetta voitaisiin parantaa etsimällä uusia lääkkeitä, Leppä sanoo.
Hoitojen räätälöinnin merkitys kasvaa
Myös brittiläis-yhdysvaltalainen tutkimusryhmä raportoi samankaltaisia tutkimustuloksia samanaikaisesti kuin Helsingin yliopiston ja HUSin tutkijat.
– Yhtenevät tulokset erilaisilla koeasetelmilla ovat vahva viite siitä, että KLHL6-proteiinin häiriintymisellä on osassa B-solutauteja olennainen merkitys, Meriranta kertoo.
Hän korostaa, että tulevaisuudessa parempia hoitotuloksia saadaan kohdentamalla hoitoja syövän merkkiaineiden perusteella.
– Uudet löydökset avaavat mahdollisuuksia hoitojen räätälöimiseen, sillä B-solureseptorin poikkeavaa määrää ja aktiivisuutta on mahdollista kohdentaa ja estää lääkkeellisesti. Lisää tutkimusta kuitenkin vielä tarvitaan, Meriranta sanoo.
Fakta: Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma
- Suomessa noin 700 henkilöä sairastuu vuosittain diffuusiin suurisoluiseen B-solulymfoomaan.
- Tavallisin oire sairaudesta on suurentunut imusolmuke.
- Tautia hoidetaan immunokemoterapialla eli vasta-aineen ja solunsalpaajien yhdistelmällä.
- Noin kolmasosalla potilaista syöpä ei parane, ja se voi johtaa kuolemaan.
Alkuperäinen artikkeli: Meriranta L., Sorri S., Huse K., Liu X., Spasevska I., Zafar S., Chowdhury I., Dufva O., Sahlberg E., Tandaric L., Karjalainen-Lindsberg M.-L., Hyytiäinen M., Varjosalo M., Myklebust J. H., Leppä S. Disruption of KLHL6 Fuels Oncogenic Antigen Receptor Signaling in B-cell Lymphoma. Blood Cancer Discovery, 2024. DOI: 10.1158/2643-3230.BCD-23-0182
Lisätietoja:
Sirpa Leppä, professori, ylilääkäri, Helsingin yliopisto ja HUS Syöpäkeskus
sirpa.leppa@helsinki.fi
Leo Meriranta, väitöskirjatutkija, tutkijalääkäri, Helsingin yliopisto ja HUS Syöpäkeskusleo.meriranta@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme