Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poisto lisää työperäistä maahanmuuttoa, mutta voi vaikuttaa kielteisesti joihinkin palkkoihin
19.6.2024 00:01:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Laboren tuoreen tutkimuksen mukaan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poisto olisi tapa lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Saatavuusharkinnasta luopuminen voisi kuitenkin tulosten mukaan vaikuttaa negatiivisesti erityisesti tiettyjen työntekijäryhmien, kuten matalapalkka-aloilla ja palveluammateissa työskentelevien, sekä ikääntyvien työntekijöiden palkkakehitykseen.
Laboren julkaisemassa tutkimuksessa tarkasteltiin ulkomaalaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistamisen vaikutuksia Suomessa hyödyntäen alueellista vaihtelua saatavuusharkinnasta vapautetuissa ammateissa.
Suomen väestön vanhetessa työperäinen maahanmuutto on noussut tärkeäksi kysymykseksi. On keskeistä ymmärtää, miten erilaiset maahanmuuttoa koskevat politiikkatoimenpiteet vaikuttavat Suomeen tulevien maahanmuuttajien määrään ja toisaalta maassa jo olevien työmarkkinatulemiin. Saatavuusharkinta on politiikkatoimi, joka on usein julkisessa keskustelussa esillä ja sen poistamista ehdotetaan aika-ajoin työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Saatavuusharkinnan vaikutuksista ei ole juuri aikaisempaa tutkimusnäyttöä.
Laboren tutkimuksessa arvioitiin vaikutuksia ns. erot eroissa (difference-in-differences) -asetelmalla. Asetelmassa saatavuusharkinnasta vapautettuja ammatteja verrattiin niihin ammatteihin, joissa vapautuksia ei tehdä eli niihin, joissa saatavuusharkinta pysyy käytössä koko tarkasteluperiodin ajan. Tällä menetelmällä voitiin estimoida saatavuusharkinnan kausaalivaikutus tiettyjen oletusten ollessa voimassa.
Tutkimuksessa havaittiin, että saatavuusharkinnan poistaminen johtaa ulkomaalaisten työntekijöiden määrän kasvuun niissä poikkeusammateissa, joissa harkinta poistetaan. Tämä vaikutus syntyy pääasiassa Suomessa jo asuvista ulkomaalaisista henkilöistä. Keskipitkän aikavälin vaikutus suomessa syntyneiden työntekijöiden keskimääräisiin vuosituloihin on -647 euroa (noin 2 %) ammatti-aluetasolla ja -1 121 euroa (noin 4 %) yksilötasolla. Vaikutukset ovat suurimpia matalapalkkaisilla aloilla, palveluammateissa sekä ikääntyvillä työntekijöillä.
”Tutkimuksemme tulokset viittaavat siihen, että saatavuusharkinnan poistolla voi lisätä työperäistä maahanmuuttoa jonkin verran. Tulokset kuitenkin antavat viitteitä, että saatavuusharkinnan poiston vaikutus palkkakehitykseen saattaisi olla negatiiviinen joillekin työntekijäryhmille, erityisesti työtuntien vähenemisen kautta”, summaavat Laboren tutkijat Ohto Kanninen, Hannu Karhunen, Sanni Kiviholma ja Jeremias Nieminen.
Tutkimuksessa käytettiin yksilö- ja yritystason rekisteriaineistoja vuosilta 2011–2020 sekä käsin kerättyjä ELY-keskusten työlupalinjauksia vuodesta 2012 lähtien.
Tutkimusta rahoittivat OP-Pohjola Research Foundation (datarahoitus) sekä Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).
Linkki avautuu keskiviikkona 19.9. klo 00.00. Sitä ennen tutkimus on ladattavissa tämän tiedotteen liitteistä PDF-muodossa.
Lisätiedot:
Jeremias Nieminen, erikoistutkija, puh. 050 5496 038, jeremias.nieminen@labore.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jeremias Nieminenerikoistutkijajulkinen talous
Puh:050 5496 038jeremias.nieminen@labore.fiOhto Kanninenerikoistutkijajulkinen talous, Labore
Puh:041 513 7175ohto.kanninen@labore.fiSanni Kiviholmatutkijatohtorihautomo
Puh:050 316 4678sanni.kiviholma@labore.fiHannu Karhunentutkimusohjaajajulkinen talous
Puh:040 940 2779hannu.karhunen@labore.fiLiitteet
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yrityksen kokoon sidottu työnantajamaksu jarrutti kasvua – sen poistaminen maksoi itsensä takaisin13.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa vuoteen 2010 asti käytössä ollut työnantajan sosiaaliturvamaksun porrastus hillitsi yritysten kasvua selvästi myös kaukana varsinaisesta verokynnyksestä, osoittaa Laboren, Tampereen yliopiston, UC Santa Barbaran ja Glasgow’n yliopiston tutkijoiden uusi tutkimus. Porrastuksen poistamisen jälkeen sen kohteena olleiden yritysten työllisyys, pääomakanta ja arvonlisäys kasvoivat noin 10 prosenttia. Yritysten kasvun synnyttämät lisäverotulot olivat tutkijoiden arvion mukaan noin 2,3-kertaiset verrattuna uudistuksen välittömään verotulomenetykseen.
Kansalliset kokeet voivat parantaa oppimistuloksia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa12.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkimusnäyttö ei tue yksiselitteistä käsitystä siitä, että kansalliset kokeet olisivat oppilaille haitallisia. Vahvimpaan tutkimusnäyttöön perustuvat tutkimukset osoittavat, että kansallisilla kokeilla voi olla myönteisiä vaikutuksia oppimistuloksiin. Tutkimusnäyttöä kokeiden kielteisistä vaikutuksista oppilaiden hyvinvointiin on yllättävän vähän.
Vastuunoton puute rapauttaa suomalaisen yhteiskunnan luottamusta10.8.2026 10:50:59 EEST | Blogi
Suomea pidetään luottamuksen yhteiskuntana. Luottamus ei kuitenkaan synny itsestään. Se rakentuu siitä, että kansalaiset voivat uskoa poliittisten päätösten perustuvan rehelliseen valmisteluun, avoimeen tiedon käyttöön ja selkeään vastuunjakoon.
Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot1.7.2026 08:20:30 EEST | Tiedote
Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.
Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa30.6.2026 11:28:18 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme