Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poisto lisää työperäistä maahanmuuttoa, mutta voi vaikuttaa kielteisesti joihinkin palkkoihin
Laboren tuoreen tutkimuksen mukaan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poisto olisi tapa lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Saatavuusharkinnasta luopuminen voisi kuitenkin tulosten mukaan vaikuttaa negatiivisesti erityisesti tiettyjen työntekijäryhmien, kuten matalapalkka-aloilla ja palveluammateissa työskentelevien, sekä ikääntyvien työntekijöiden palkkakehitykseen.
Laboren julkaisemassa tutkimuksessa tarkasteltiin ulkomaalaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistamisen vaikutuksia Suomessa hyödyntäen alueellista vaihtelua saatavuusharkinnasta vapautetuissa ammateissa.
Suomen väestön vanhetessa työperäinen maahanmuutto on noussut tärkeäksi kysymykseksi. On keskeistä ymmärtää, miten erilaiset maahanmuuttoa koskevat politiikkatoimenpiteet vaikuttavat Suomeen tulevien maahanmuuttajien määrään ja toisaalta maassa jo olevien työmarkkinatulemiin. Saatavuusharkinta on politiikkatoimi, joka on usein julkisessa keskustelussa esillä ja sen poistamista ehdotetaan aika-ajoin työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Saatavuusharkinnan vaikutuksista ei ole juuri aikaisempaa tutkimusnäyttöä.
Laboren tutkimuksessa arvioitiin vaikutuksia ns. erot eroissa (difference-in-differences) -asetelmalla. Asetelmassa saatavuusharkinnasta vapautettuja ammatteja verrattiin niihin ammatteihin, joissa vapautuksia ei tehdä eli niihin, joissa saatavuusharkinta pysyy käytössä koko tarkasteluperiodin ajan. Tällä menetelmällä voitiin estimoida saatavuusharkinnan kausaalivaikutus tiettyjen oletusten ollessa voimassa.
Tutkimuksessa havaittiin, että saatavuusharkinnan poistaminen johtaa ulkomaalaisten työntekijöiden määrän kasvuun niissä poikkeusammateissa, joissa harkinta poistetaan. Tämä vaikutus syntyy pääasiassa Suomessa jo asuvista ulkomaalaisista henkilöistä. Keskipitkän aikavälin vaikutus suomessa syntyneiden työntekijöiden keskimääräisiin vuosituloihin on -647 euroa (noin 2 %) ammatti-aluetasolla ja -1 121 euroa (noin 4 %) yksilötasolla. Vaikutukset ovat suurimpia matalapalkkaisilla aloilla, palveluammateissa sekä ikääntyvillä työntekijöillä.
”Tutkimuksemme tulokset viittaavat siihen, että saatavuusharkinnan poistolla voi lisätä työperäistä maahanmuuttoa jonkin verran. Tulokset kuitenkin antavat viitteitä, että saatavuusharkinnan poiston vaikutus palkkakehitykseen saattaisi olla negatiiviinen joillekin työntekijäryhmille, erityisesti työtuntien vähenemisen kautta”, summaavat Laboren tutkijat Ohto Kanninen, Hannu Karhunen, Sanni Kiviholma ja Jeremias Nieminen.
Tutkimuksessa käytettiin yksilö- ja yritystason rekisteriaineistoja vuosilta 2011–2020 sekä käsin kerättyjä ELY-keskusten työlupalinjauksia vuodesta 2012 lähtien.
Tutkimusta rahoittivat OP-Pohjola Research Foundation (datarahoitus) sekä Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).
Linkki avautuu keskiviikkona 19.9. klo 00.00. Sitä ennen tutkimus on ladattavissa tämän tiedotteen liitteistä PDF-muodossa.
Lisätiedot:
Jeremias Nieminen, erikoistutkija, puh. 050 5496 038, jeremias.nieminen@labore.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jeremias Nieminenerikoistutkijajulkinen talous
Puh:050 5496 038jeremias.nieminen@labore.fiOhto Kanninenerikoistutkijajulkinen talous, Labore
Puh:041 513 7175ohto.kanninen@labore.fiSanni Kiviholmatutkijatohtorihautomo
Puh:050 316 4678sanni.kiviholma@labore.fiHannu Karhunentutkimusohjaajajulkinen talous
Puh:040 940 2779hannu.karhunen@labore.fiLiitteet
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Esimerkkiperheet 2025–2027: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajien heikkenee – esimerkkiperheet kuvaavat kotitalouksien kasvavaa eriytymistä29.10.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Laboren syksyn 2025 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ostovoiman kasvu kohdistuu työssäkäyville ja hyvätuloisille kotitalouksille. Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa perheellisten tuloja, mutta veromuutosten merkittävimmät hyödyt painottuvat hyvätuloisille kotitalouksille. Yksinhuoltajien ostovoiman kehitys jääkin tarkastelluista perheistä heikoimpien joukkoon.
Isyysvapaan laajentaminen lisäsi isien osallistumista – mutta ei muuttanut perherakenteita23.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten neljä suomalaista isyysvapaauudistusta 2000-luvulla vaikuttivat vanhempien pysymiseen yhdessä ja toisen lapsen hankintaan. Rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että isyysvapaan joustavampi käyttö lisäsi isien vapaan hyödyntämistä, mutta ei vaikuttanut laajasti perheiden pysyvyyteen tai syntyvyyteen.
Tutkimushanke selvittää sukupuolten palkkaeron muutosta 30 vuoden ajalta22.10.2025 09:03:14 EEST | Tiedote
Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut Suomessa hitaasti. Uusi tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa laajan, pitkän aikavälin taloustieteellisen analyysin siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet palkkaeron muutoksiin.
M&A-podcast: Miksi terveydenhuollon tehokkuus ei tartu?20.10.2025 14:56:12 EEST | Tiedote
Miksi Suomen terveydenhuollon tehokkuus ei tartu, vaikka ongelmat tunnetaan ja ratkaisutkin ovat jo olemassa? M&A&X-erikoisjaksossa puretaan sote-systeemin rakenteita ja kysytään, miksi hyvät käytännöt jäävät maakuntien rajojen sisään – ja miksi tehokkuudesta puhuminen on meillä melkein kirosana. Taloustieteen näkökulmasta tutkitaan, miksi järjestelmä palkitsee sairastavuudesta eikä terveydestä, miten ”ylikirjaaminen” vääristää rahoitusta ja mitä tarkoittaa, kun keuhkosairauksien määrä nelinkertaistuu yhdessä maakunnassa. Lisäksi selviää, mitä tapahtuu, kun kilpailu ja valinnanvapaus oikeasti päästetään irti: brittiuudistusten ja suomalaisen Coxa-sairaalan esimerkit osoittavat, että parempi johtaminen ja terve kilpailu tuottavat enemmän terveyttä – vähemmällä rahalla. Vieraina jaksossa terveystaloustieteen huippu Mika Kortelainen (TY) sekä Coxan perustajat Matti Lehto ja Rauno Ihalainen. Jakso on toteutettu yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa.
Tutkimus: Kotitalousvähennys ei lisännyt siivouspalveluiden käyttöä eikä vähentänyt harmaata taloutta9.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten kotitalousvähennys vaikuttaa siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan. Ruotsin vuoden 2007 uudistusta hyödyntävä analyysi osoittaa, että verokannustimen vaikutukset jäivät odotettua vähäisemmiksi: kulutus ei kasvanut merkittävästi eikä veronkierto vähentynyt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme