Audiomedia Oy

MTK:n Juha Marttila: Kansalliset joustot käyttöön ennallistamisasetuksen toimeenpanossa

18.6.2024 16:03:33 EEST | Audiomedia Oy | Artikkeli

Jaa

Suomen tulee ottaa MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä ennallistamisasetuksessa käyttöön kansalliset joustot ja käyttää järkeä sen toimeenpanossa. – Asetuksen kansalliseen soveltamiseen ja kustannuksiin liittyy edelleen paljon avoimia kysymyksiä.

MTK:n Juha Marttila
MTK:n Juha Marttila

– Komission alkuperäinen ennallistamisesitys oli ideologista puuta heinää. Kun luonto kasvaa ja kehittyy koko ajan, niin ennallistamisella saamme pahimmillaan nykyistä köyhemmän luonnon.

Marttila pitää välttämättömänä, että ennallistamisen kansallinen ohjelma rakennetaan Suomen, suomalaisten ja suomalaisen luonnon lähtökohdista. – Nyt ei pidä pokkuroida Brysselin suuntaan, vaan kansallisesti päätetään miten ja missä ennallistamista toteutetaan.

– Myös metsäkatoasetuksessa on paljon tulkinnanvaraisuuksia ja sitä tulisi uuden komission parsia. Tämä on ennenkuulumaton tilanne ja pidän toivottavana ja mahdollisena, että metsäkatoasetus tulee vielä uudelleen poliittiseen prosessiin.

Metsästä on tullut Marttilan mielestä poliittisempi asia kuin aikoihin. – EU:n epäonnistuneet metsäaloitteet ovat antanet syttyjä tähän kehitykseen. Päättyvällä komissiokaudella komissio tehtaili 17 keskenään ristiriitaista metsiä koskevaa aloitetta, joiden yhteisvaikutusta ei arvioitu ja jokaista yritettiin tuputtaa sellaisenaan olosuhteiltaan erilaisiin jäsenmaihin.

Vanhojen metsien suojelukriteereiden tarkoituksena estää pakkosuojelu

Julkisuus pyrkii vaikuttamaan MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä vanhojen metsien suojelukriteereitä koskevaan poliittiseen päätöksentekoon. – Tämä on varmaan joidenkin tahojen tarkoituskin. Biodiversiteettistrategiaan liittyvästä vanhojen metsien suojelukriteereistä saatiin julkisuudessa aikaan aivan käsittämätön keskustelu.

– Nyt luodaan kuvaa, että Etelä-Suomen metsien suojelu on loppumassa, vaikka kriteereiden tarkoitus on estää mielivaltainen pakkosuojelu. Uhkakuvana näen harmaan suojelun, kun puuta ostavat yhtiöt asettavat yksityismaita hakkuiden ja hankinnan ulkopuolelle. Tämä on pahin vaihtoehto, kun valtio ei kuitenkaan lunastaisi näitä alueita suojelun piiriin.  

Timmermans toimi vastoin hyvän metsäpolitiikan periaatteita

Rikkain luonto on Marttilan mukaan sen moninaisuudessa ja erilaisuudessa. – Kun meillä on nuorta ja varttunutta metsää sekä avohakkuualueita, meillä on kaikkein rikkain luonto. Tätä näytimme myös ilmastokomissaari FransTimmermansille, kun hän kaksi vuotta sitten vieraili Suomessa ja metsässä. Jos hän olisi aiemmin kulkenut oikeassa metsässä enemmän, hän olisi ymmärtänyt metsiin liittyvät asiat paremmin.

– Hänellä oli paljon valtaa, jota hän myös käytti. Hän politikoi tavalla, mitä ei ole totuttu komissareilta näkemään. Hän pelasi yhteen ideologisesti sopivien parlamentin ryhmien kanssa ja yritti niiden tuella tehdä vallankumousta.

Timmermansin lähtö muutti tunnelman ja nyt tunnustetaan Marttilan mukaan ne virheet, joita hänen johdollaan tehtiin. – Uskon, että ympäristö- ja ilmastoasioissa olisi saatu enemmän aikaan, jos olisi valmisteltu laadukkaasti vähemmän esityksiä kuin mitä nyt kiireellä ja huonolla valmistelulla tehtiin. Hän ei ymmärtänyt metsäpolitiikkaa, vaikka antoi ilmasto- ja ympäristöpolitiikan kautta metsiin ja niiden käyttöön vaikuttavia lakeja ja asetuksia. Hän toimi vastoin hyvän metsäpolitiikan periaatteita.

Suomen tavoiteltava maatalouskomissaarin salkkua - Komissaarille vahva mandaatti metsiä koskeviin aloitteisiin

Uuteen komissioon on Marttilan mielestä saatava velvoittava ja vahva mandaatti maatalouskomissaarille koordinoida kaikkea EU:n metsiin vaikuttavaa politiikkaa. –Hänen tehtävänään on varmistaa, että EU ei vaaranna monitavoitteista metsäpolitikkaa, jossa huomioidaan ilmasto- ja ympäristötekijöiden lisäksi metsien talous ja sosiaaliset merkitykset. 

– Nyt on pantu laput silmille ja rymistelty metsiin ideologisella vahvalla tavoitteella. Olen havainnut Brysselin tapaamissani, että pikkuhiljaa alkaa ymmärrys muutoksen tarpeellisuutta kohtaan kasvaa. Suomen kannattaisi tavoitella tätä salkkua ja ryhtyä vetämään muutosta. 

Orpon hallitus on Marttilan mukaan kirjannut hallitusohjelmaan hyvän tavoitteen ennakkovaikuttamisen toimintamallista EU:n lakiesityksiin. –  Edellisen hallituksen aikana ongelma oli se, että keskustalainen metsätalousministeri ja vihreiden ympäristöministeri veivät erilaisia viestejä Suomen kannoista. Asiat on tapeltava Suomessa ja vietävä Brysseliin yksi kanta. Silloinen pääministeri Marin puolusti, päinvastoin kuin ympäristöministeri, Suomen metsätalouden mallia jämäkästi Euroopan parlamentin edessä. 

– EU:n lainvalmistelun heikko taso perustuu siihen, että komissiossa ja parlamentissa on heikko metsätiedon taso. Parlamentissa on paljon ei-metsämaista tulevia meppejä, joille metsä on satumetsäpuisto ja joille metsillä ole mitään merkitystä omien äänestäjiensä kannalta.

Marttilan mukaan MTK tekee paljon töitä metsätiedon lisäämiseksi. – Kaikkein parasta metsätiedon lisäämistä ja edunvalvontaa on saada EU vaikuttajia käymään Suomessa ja metsässä. Kun he näkevät moton töissä, se valaisee, että metsä jää sen jäljiltä puistomaiseen kuntoon ja avaa maisemat. 

Metsätalous on osa Euroopan teollisuuspolitiikkaa

Metsätalouden tulee olla Marttilan mukaan osa EU:n teollisuuspolitiikkaa ja biotalousstrategiaa. – Esimerkiksi uudet puupohjaiset tuotteet ja innovaatiot sekä puurakentaminen ovat esimerkkejä siitä, minkälaisia mahdollisuuksia metsä tarjoaa ja miten fossiilisia voidaan korvata.

– Suomen on puolustettava metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä myös siksi, että se on äärimmäisen iso talouden ja työllisyyden sektori. Kun Euroopassa metsien merkitys on vähäinen, on selvää, että esimerkiksi Saksassa metsäteollisuus joutuu väistämään autoteollisuuden etujen tieltä.

Marttilan mielestä on tärkeää, että Suomen valtionjohto pitää metsäpolitiikkaa osana laajempaa luonnonvarapolitiikkaa vahvasti esillä ja agendalla. – On tehtävä yhteistyötä ei-metsäisten maiden kanssa, etteivät metsät jää taka-alalle ja mennään pelkästään ympäristö edellä.

– Suomen on tehtävä töitä, että metsäteollisuus pysyy EU:n teollisuuspolitiikan ytimessä, kun vihreää siirtymää edistetään. Kun metsäteollisuuden tuotteet tehdään 80 prosenttisesti kotimaisilla panoksilla, siitä jäävä arvonlisää tuo merkittävää hyvinvointia, muistuttaa Marttila.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Juha Marttila
juha.marttila@mtk.fi

Kuvat

MTK:n Juha Marttila
MTK:n Juha Marttila
Lataa
MTK:n Juha Marttila
MTK:n Juha Marttila
Lataa

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Pohjoismaiden metsäpolitiikat loitontumassa toisistaan15.5.2026 11:02:42 EEST | Artikkeli

Ruotsi vahvistaa metsäsektorin talousmerkitystä Ruotsin metsäpolitiikan arviointiryhmä puolustaa kansallista liikkumavaraa EU:ssa ja käyttää täysimääräisesti unionin sääntelyn tarjoamia joustoja. Tavoitteena on myös vahvistaa metsätalouden asemaa suhteessa ympäristöohjaukseen ja korostaa entistä avoimemmin metsäteollisuuden talousmerkitystä ja kilpailukykyä. Professori Göran Örlanderin vetämän arviointiryhmän Ruotsin hallitukselle laatiman raportin mukaan EU:n luonnon ennallistamisasetus, biodiversiteettitavoitteet ja ilmastopolitiikka ovat lisänneet jäsenmaiden huolta kansallisen päätösvallan kaventumisesta. Suomen Metsätieteellisen Seuran Metsänhoitoklubin puheenjohtaja Heli Viiri kommentoi Suomen ja Ruotsin metsäpolitiikan eroja uuden raportin pohjalta: – Kun Suomessa keskustelu painottuu edelleen vahvasti ilmastopolitiikkaan, hiilinieluihin ja luonnon monimuotoisuuteen, Ruotsissa selvästi halutaan vahvistaa metsäsektorin talousmerkitystä. Metsien kasvun lisääminen, sääntelyn kevent

Tutkimusylijohtaja Antti Asikainen: Ennallistamisen talousvaikutukset poikkeuksellisen merkittäviä6.5.2026 11:34:01 EEST | Artikkeli

Vaikutukset puutteellisesti arvioitu Luken tutkimusylijohtajan Antti Asikaisen mukaan EU:n ennallistamisasetus tulee ohjaamaan Suomen metsäsektorin tulevaisuutta merkittävästi. – Vaikka ennallistamisen tavoitteet liittyvät luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja ekosysteemien kestävyyden parantamiseen, sen taloudelliset vaikutukset ovat poikkeuksellisen merkittäviä ja osin puutteellisesti arvioituja. –Ennallistamisen mittakaava, kohdentuminen ja toteutustavat määrittävät pitkälti sen, millaiseksi metsäsektorin taloudellinen merkitys tulevina vuosikymmeninä muodostuu. Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtajana toimivan Asikaisen mukaan talousvaikutusten kannalta suurin vaikutus seuraa ennallistettavasta pinta-alasta. – Tutkimus- ja skenaariolaskelmat osoittavat, että talousvaikutukset kiihtyvät nopeasti, jos ennallistaminen laajenee jopa noin 2,5–2,7 miljoonaan hehtaariin. Metsäsektorin arvonlisään miljardiluokan menetys Metsäsektorin arvonlisän menetys on Asikaisen mukaan seurau

Puutuoteteollisuuden Matti Mikkola: Energiatehokkuussääntelyn kansallinen toteutus uhkaa puurakentamista22.4.2026 09:40:35 EEST | Artikkeli

EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallinen soveltaminen voi nostaa massiivirakenteisten talojen rakentamisen kustannuksia 20 prosentilla. – Uudistus on ristiriidassa sekä rakentamisen ilmastotavoitteiden että rakennusalan suhdannetilanteen kanssa. Vaikka uudistus koskee kaikkea massiivirakentamista, puurakentamisen näkökulmasta tilanne on poikkeuksellisen kriittinen, sanoo Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola. –Vaikka rakennusala ei vastusta ympäristöministeriön valmistelussa olevaa säädöstä vähentää rakennusten energiantarvetta kymmenellä 10 prosentilla, huolemme kohdistuu tavoitteen toteutustapaan. Suomen valmistelussa oleva malli painottaa voimakkaasti rakenteiden lämmönläpäisyä eli U-arvoa, mikä on ongelman ydin. Mikkolan mukaan malli tarkoittaa käytännössä sitä, että energiatehokkuutta haetaan lisäämällä eristeitä ja kasvattamalla rakenteiden paksuutta. –Tämä on vanhakantainen lähestymistapa. Mennään takaisin “hölmöläisten touhuun”, että lisätään eristettä j

Metsänhoitotieteen tohtori Anneli Jalkanen: Metsäkeskustelu vilisee väärinymmärryksiä17.4.2026 13:10:36 EEST | Artikkeli

Metsäkeskustelusta puuttuu kokonaiskuva Julkista metsäkeskustelua yleisökirjoitusten pohjalta tutkineen metsänhoitotieteen tohtorin Anneli Jalkasen mukaan keskustelussa esiintyy paljon väärinymmärryksiä ja siitä puuttuu kokonaiskuva. – Harhaanjohtavia väitteitä ja väärinymmärryksiä esiintyy eniten luontokatoa, ilmastopolitiikkaa, jatkuvaa kasvatusta ja metsätalouden taloudellista merkitystä käsittelevissä teemoissa. Nämä aiheet herättävät eniten keskustelua ja niihin liittyy toistuvia vääriä käsityksiä, mikä johtuu usein perustiedon puutteesta maallikkojen keskuudessa. Metsäkeskustelussa ympäristökysymykset saavat huomattavasti Jalkasen mukaan enemmän huomiota kuin metsätalouden talousnäkökulma. – Tämä johtuu tietoisesta linjauksesta, jossa valtamedia pyrkii olemaan vastavoima “vahvalle metsälobbareiden asialle”. Vaikka yleisön kommenteissa tulivat esiin metsien työllisyys- ja talousvaikutukset, osalla lukijoista vaikutti olevan epäluottamusta metsätalouden toimijoiden viestintää kohta

Professori Maarit Kallio: EU:n ilmastotavoitteiden toteuttaminen johtaisi merkittävään metsien hakkuuvuotoon Euroopasta8.4.2026 09:35:10 EEST | Artikkeli

Hakkuurajoitukset siirtävät hakkuut ja tulot ulkomaille – ilmasto ei kiitä EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden ja biodiversiteettistrategian toteutuminen aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Käytännössä se merkitsisi valtavaa tulonsiirtoa EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla olisi toteutuessaan erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Niiden toteuttaminen on kuitenkin osoittautumassa huomattavasti vaikeammaksi kuin poliittisessa keskustelussa usein annetaan ymmärtää. Myöskään tavoitteiden globaaleja seurannaisvaikutuksia ei ole arvioitu. Kyse on Euroopan metsätalouden historiallisesta leikkauksesta Euroopan unionin maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsä

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye