MTK:n Juha Marttila: Kansalliset joustot käyttöön ennallistamisasetuksen toimeenpanossa
18.6.2024 16:03:33 EEST | Audiomedia Oy | Artikkeli
Suomen tulee ottaa MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä ennallistamisasetuksessa käyttöön kansalliset joustot ja käyttää järkeä sen toimeenpanossa. – Asetuksen kansalliseen soveltamiseen ja kustannuksiin liittyy edelleen paljon avoimia kysymyksiä.

– Komission alkuperäinen ennallistamisesitys oli ideologista puuta heinää. Kun luonto kasvaa ja kehittyy koko ajan, niin ennallistamisella saamme pahimmillaan nykyistä köyhemmän luonnon.
Marttila pitää välttämättömänä, että ennallistamisen kansallinen ohjelma rakennetaan Suomen, suomalaisten ja suomalaisen luonnon lähtökohdista. – Nyt ei pidä pokkuroida Brysselin suuntaan, vaan kansallisesti päätetään miten ja missä ennallistamista toteutetaan.
– Myös metsäkatoasetuksessa on paljon tulkinnanvaraisuuksia ja sitä tulisi uuden komission parsia. Tämä on ennenkuulumaton tilanne ja pidän toivottavana ja mahdollisena, että metsäkatoasetus tulee vielä uudelleen poliittiseen prosessiin.
Metsästä on tullut Marttilan mielestä poliittisempi asia kuin aikoihin. – EU:n epäonnistuneet metsäaloitteet ovat antanet syttyjä tähän kehitykseen. Päättyvällä komissiokaudella komissio tehtaili 17 keskenään ristiriitaista metsiä koskevaa aloitetta, joiden yhteisvaikutusta ei arvioitu ja jokaista yritettiin tuputtaa sellaisenaan olosuhteiltaan erilaisiin jäsenmaihin.
Vanhojen metsien suojelukriteereiden tarkoituksena estää pakkosuojelu
Julkisuus pyrkii vaikuttamaan MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä vanhojen metsien suojelukriteereitä koskevaan poliittiseen päätöksentekoon. – Tämä on varmaan joidenkin tahojen tarkoituskin. Biodiversiteettistrategiaan liittyvästä vanhojen metsien suojelukriteereistä saatiin julkisuudessa aikaan aivan käsittämätön keskustelu.
– Nyt luodaan kuvaa, että Etelä-Suomen metsien suojelu on loppumassa, vaikka kriteereiden tarkoitus on estää mielivaltainen pakkosuojelu. Uhkakuvana näen harmaan suojelun, kun puuta ostavat yhtiöt asettavat yksityismaita hakkuiden ja hankinnan ulkopuolelle. Tämä on pahin vaihtoehto, kun valtio ei kuitenkaan lunastaisi näitä alueita suojelun piiriin.
Timmermans toimi vastoin hyvän metsäpolitiikan periaatteita
Rikkain luonto on Marttilan mukaan sen moninaisuudessa ja erilaisuudessa. – Kun meillä on nuorta ja varttunutta metsää sekä avohakkuualueita, meillä on kaikkein rikkain luonto. Tätä näytimme myös ilmastokomissaari FransTimmermansille, kun hän kaksi vuotta sitten vieraili Suomessa ja metsässä. Jos hän olisi aiemmin kulkenut oikeassa metsässä enemmän, hän olisi ymmärtänyt metsiin liittyvät asiat paremmin.
– Hänellä oli paljon valtaa, jota hän myös käytti. Hän politikoi tavalla, mitä ei ole totuttu komissareilta näkemään. Hän pelasi yhteen ideologisesti sopivien parlamentin ryhmien kanssa ja yritti niiden tuella tehdä vallankumousta.
Timmermansin lähtö muutti tunnelman ja nyt tunnustetaan Marttilan mukaan ne virheet, joita hänen johdollaan tehtiin. – Uskon, että ympäristö- ja ilmastoasioissa olisi saatu enemmän aikaan, jos olisi valmisteltu laadukkaasti vähemmän esityksiä kuin mitä nyt kiireellä ja huonolla valmistelulla tehtiin. Hän ei ymmärtänyt metsäpolitiikkaa, vaikka antoi ilmasto- ja ympäristöpolitiikan kautta metsiin ja niiden käyttöön vaikuttavia lakeja ja asetuksia. Hän toimi vastoin hyvän metsäpolitiikan periaatteita.
Suomen tavoiteltava maatalouskomissaarin salkkua - Komissaarille vahva mandaatti metsiä koskeviin aloitteisiin
Uuteen komissioon on Marttilan mielestä saatava velvoittava ja vahva mandaatti maatalouskomissaarille koordinoida kaikkea EU:n metsiin vaikuttavaa politiikkaa. –Hänen tehtävänään on varmistaa, että EU ei vaaranna monitavoitteista metsäpolitikkaa, jossa huomioidaan ilmasto- ja ympäristötekijöiden lisäksi metsien talous ja sosiaaliset merkitykset.
– Nyt on pantu laput silmille ja rymistelty metsiin ideologisella vahvalla tavoitteella. Olen havainnut Brysselin tapaamissani, että pikkuhiljaa alkaa ymmärrys muutoksen tarpeellisuutta kohtaan kasvaa. Suomen kannattaisi tavoitella tätä salkkua ja ryhtyä vetämään muutosta.
Orpon hallitus on Marttilan mukaan kirjannut hallitusohjelmaan hyvän tavoitteen ennakkovaikuttamisen toimintamallista EU:n lakiesityksiin. – Edellisen hallituksen aikana ongelma oli se, että keskustalainen metsätalousministeri ja vihreiden ympäristöministeri veivät erilaisia viestejä Suomen kannoista. Asiat on tapeltava Suomessa ja vietävä Brysseliin yksi kanta. Silloinen pääministeri Marin puolusti, päinvastoin kuin ympäristöministeri, Suomen metsätalouden mallia jämäkästi Euroopan parlamentin edessä.
– EU:n lainvalmistelun heikko taso perustuu siihen, että komissiossa ja parlamentissa on heikko metsätiedon taso. Parlamentissa on paljon ei-metsämaista tulevia meppejä, joille metsä on satumetsäpuisto ja joille metsillä ole mitään merkitystä omien äänestäjiensä kannalta.
Marttilan mukaan MTK tekee paljon töitä metsätiedon lisäämiseksi. – Kaikkein parasta metsätiedon lisäämistä ja edunvalvontaa on saada EU vaikuttajia käymään Suomessa ja metsässä. Kun he näkevät moton töissä, se valaisee, että metsä jää sen jäljiltä puistomaiseen kuntoon ja avaa maisemat.
Metsätalous on osa Euroopan teollisuuspolitiikkaa
Metsätalouden tulee olla Marttilan mukaan osa EU:n teollisuuspolitiikkaa ja biotalousstrategiaa. – Esimerkiksi uudet puupohjaiset tuotteet ja innovaatiot sekä puurakentaminen ovat esimerkkejä siitä, minkälaisia mahdollisuuksia metsä tarjoaa ja miten fossiilisia voidaan korvata.
– Suomen on puolustettava metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä myös siksi, että se on äärimmäisen iso talouden ja työllisyyden sektori. Kun Euroopassa metsien merkitys on vähäinen, on selvää, että esimerkiksi Saksassa metsäteollisuus joutuu väistämään autoteollisuuden etujen tieltä.
Marttilan mielestä on tärkeää, että Suomen valtionjohto pitää metsäpolitiikkaa osana laajempaa luonnonvarapolitiikkaa vahvasti esillä ja agendalla. – On tehtävä yhteistyötä ei-metsäisten maiden kanssa, etteivät metsät jää taka-alalle ja mennään pelkästään ympäristö edellä.
– Suomen on tehtävä töitä, että metsäteollisuus pysyy EU:n teollisuuspolitiikan ytimessä, kun vihreää siirtymää edistetään. Kun metsäteollisuuden tuotteet tehdään 80 prosenttisesti kotimaisilla panoksilla, siitä jäävä arvonlisää tuo merkittävää hyvinvointia, muistuttaa Marttila.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Juha Marttila
juha.marttila@mtk.fi
Kuvat
Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Kansanedustaja Vesa Kallio: Hallitus hidastelee vähähiilisen rakentamisen edistämisessä26.3.2026 09:37:43 EET | Artikkeli
Tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. Ilmasto- ja ympäristöministeri uskoo vähähiilisen rakentamisen kasvuun Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multalan mukaan laissa määriteltyjen rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvojen arvioidaan edistävän vähähiilisten rakennusmateriaalien, kuten puun, kysyntää rakentamisessa. Multala vastasi kansanedustaja Vesa Kallion (kesk.) esittämään vähähiilisen rakentamisen edistämistä koskevaan kirjalliseen kysymykseen. –Raja-arvot on määritetty rakennusten käyttötarkoitusluokittain ja ne kiristyvät vuoden 2029 alussa. Ne otetaan käyttöön porrastetusti, jotta toimijat ehtivät sopeutua uusiin vaatimuksiin. Tarkoituksena on, että raja-arvoja kiristetään porrastetusti myös vuodesta 2029 eteenpäin, vastaa Multala. Multalan mukaan raja-arvot laajenevat tulevai
Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen: Ilmastotoimiin tarjotaan näennäisratkaisuja11.3.2026 08:30:00 EET | Artikkeli
Hakkuiden vähentäminen ei korvaa fossiilisten päästöjä Kun Suomen ilmastokeskustelu on keskittynyt hakkuiden vähentämiseen, globaalissa mittakaavassa se on näennäisratkaisu. – Puun kysyntä ei katoa, vaikka Suomi leikkaisi metsänhakkuitaan. Tuotanto vain siirtyy suurelta osalta toisiin maihin mutta taloudellinen tappio kohdistuu Suomeen, sanoo Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen. –Kyse on vuotovaikutuksesta, jossa päästöt tai tuotanto siirtyvät paikasta toiseen ilman, että ilmastovaikutus muuttuu. Samalla heikennetään kotimaisen metsäteollisuuden mahdollisuuksia tuottaa fossiilisia korvaavia tuotteita, kuten puurakenteita, biopolttoaineita ja biopohjaisia materiaaleja. Uusi alku Suomen ilmastopolitiikalle Leinosen mukaan ilmastopolitiikka ei voi rakentua yhden sektorin kuristamiseen, vaan sen on tarkasteltava koko talousjärjestelmää ja globaalia kysyntää. – Suomen ilmastokeskustelu on ajautunut poteroon. Metsät on nostettu keskiöön tavalla, joka sivuuttaa globaalin kokonaiskuvan ja
MTK:n Tero Hemmilä: Metsiin nojaava ilmastopolitiikka on ajautunut sivuraiteelle4.3.2026 08:44:37 EET | Artikkeli
Metsänomistajista ei pidä tehdä ilmastopolitiikan maksajia Metsäkeskustelu on ajautunut MTK:n uuden puheenjohtajan Tero Hemmilän mukaan ristiriitaiseen ja tarkoitushakuiseen asetelmaan. – Metsät nähdään ilmastopolitiikan ongelmana, vaikka ne ovat tosiasiassa olennainen osa ratkaisua. Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ajattelua, faktoja ja yksityisen omaisuuden suojan kunnioittamista. –Metsiin liittyviä kysymyksiä tarkastellaan paloittain, hiilinieluina, hakkuumäärinä tai suojeluprosentteina ilman, että ymmärretään kokonaisvaikutuksia metsänomistajille, kansantaloudelle tai ilmastolle. Näin päädytään väistämättä vääriin johtopäätöksiin, mikä ei ole metsänomistajien, mutta ei myöskään Suomen tai ilmastotavoitteiden edun mukaista. Hakkuukiellot myrkkyä talouden kasvuodotuksille Viime vuosien metsäkeskustelua on hallinnut huoli hiilinielujen heikkenemisestä. – Metsien hakkuut nostetaan tikun nokkaan, vaikka fossiilisten polttoaineiden alasajon tulisi olla ilmastopolitiikan y
Rakennusopin professori Markku Karjalainen: Puurakentaminen on ilmastopolitiikan käyttämätön työkalu25.2.2026 08:35:00 EET | Artikkeli
Puun käyttäminen erityisesti kerrostalojen rakentamisessa on vaikuttava tapa vähentää rakennussektorin päästöjä, jotka muodostavat kolmanneksen Suomen kaikista päästöistä. Vuoden alusta voimaan tulleet asetukset rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista ovat liian väljiä, eivätkä ohjaa Metsäbiotalouden tiedepaneelin tutkimusten mukaan rakentamisen materiaalivalintoja riittävästi vähähiiliseen suuntaan. Tämä on kansallinen häpeä –Suomi on metsien maa, jolla on kaikki edellytykset käyttää vähähiilistä puurakentamista ilmastopolitiikan välineenä, mutta emme silti uskalla tehdä sitä. Minusta tämä on kansallinen häpeä, sanoo Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsen, rakennusopin professori Markku Karjalainen. Karjalaisen mukaan kyse ei ole teknologisesta kyvyttömyydestä, vaan poliittisista valinnoista, sääntelystä, haluttomuudesta ja uskalluksesta uudistaa vakiintuneita käytäntöjä. – Vaikka uudistettu rakentamislaki edellyttää rakennusten hiilijalanjäljen laskentaa, vähähiilisyyden raja-arvot
Metsäteollisuuden Paula Lehtomäki: Ilmastokeskustelu jumissa - tiedepaneelien katsottava kokonaisuutta20.2.2026 14:32:30 EET | Artikkeli
Ilmastotavoitteen perusteet ovat osoittautuneet virheellisiksi Suomalainen ilmastokeskustelu on juuttunut keskusteluun metsien nieluista ja hakkuurajoituksista. Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Paula Lehtomäen mukaan ilmastomuutoksen juurisyy, fossiilisten päästöjen vähentäminen, on jäänyt sivurooliin. –Onhan tämä häkellyttävää, että Ilmastopaneeli tarjoaa kapeaan katsantokantaan perustuvia ehdotuksia, jotka eivät tuota ilmaston kannalta ratkaisuja, mutta saattavat tuottaa merkittäviä taloudellisia ja aluepoliittisia seurauksia. Ilmaston kannalta plus–miinus-nollavaikutuksia tuottavat ratkaisut eivät voi olla Lehtomäen mukaan politiikan keskiössä. – Nyt suurimmat päästölähteet energiasektorilla, liikenteessä ja rakentamisessa jäävät sivurooliin. –Tiedepaneelien tehtävänä on tukea päätöksentekoa tieteellisin arvioin, eikä rajata keskustelua yhteen näkökulmaan, vaan avata sitä. Tiedepaneeleilta odotan laajempaa katsantoa ja rohkeutta käsitellä myös epämukavia lähtötietoja, muistuttaa Le
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

