Audiomedia Oy

Puutuoteteollisuuden Matti Mikkola: Energiatehokkuussääntelyn kansallinen toteutus uhkaa puurakentamista

22.4.2026 09:40:35 EEST | Audiomedia Oy | Artikkeli

Jaa
Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola.
Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola.

EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallinen soveltaminen voi nostaa massiivirakenteisten talojen rakentamisen kustannuksia 20 prosentilla. – Uudistus on ristiriidassa sekä rakentamisen ilmastotavoitteiden että rakennusalan suhdannetilanteen kanssa. Vaikka uudistus koskee kaikkea massiivirakentamista, puurakentamisen näkökulmasta tilanne on poikkeuksellisen kriittinen, sanoo Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola.

–Vaikka rakennusala ei vastusta ympäristöministeriön valmistelussa olevaa säädöstä vähentää rakennusten energiantarvetta kymmenellä 10 prosentilla, huolemme kohdistuu tavoitteen toteutustapaan. Suomen valmistelussa oleva malli painottaa voimakkaasti rakenteiden lämmönläpäisyä eli U-arvoa, mikä on ongelman ydin.

Mikkolan mukaan malli tarkoittaa käytännössä sitä, että energiatehokkuutta haetaan lisäämällä eristeitä ja kasvattamalla rakenteiden paksuutta. –Tämä on vanhakantainen lähestymistapa. Mennään takaisin “hölmöläisten touhuun”, että lisätään eristettä joka paikkaan ja pienennetään ikkunoita.

–Rakennusten energiatehokkuutta voidaan mitata myös E-luvulla, mikä mittaa rakennuksen ostoenergian kokonaiskulutusta. Se ohjaisi vähentämään energian käyttöä ja ottaisi huomioon modernit ratkaisut, kuten esimerkiksi aurinkosähkön ja taloautomaation, muistuttaa Mikkola.

Riskirakenteiden paluu huolettaa

Jos energiatehokkuuden ohjauksessa painotettaisiin energian kokonaiskulutusta, Mikkolan mukaan Suomessa pärjättäisiin nykyisillä ratkaisuilla. – Tavoitteiden saavuttamiseksi voitaisiin lisätä talotekniikkaa ja aurinkopaneeleita. Tämä lähestymistapa huomioisi paremmin nykyaikaiset energiaratkaisut ja vähentäisi tarvetta lisätä materiaalia rakenteisiin. Nyt ollaan lisäämässä materiaalin käyttöä, mikä kasvattaa päästöjä ja rakentamisen kustannuksia.

–Muissa EU-maissa painopiste on selkeämmin energiatehokkuuden kokonaismittarissa, kun Suomessa korostetaan seinän paksuutta. Sääntely ohjaa markkinaa. Esimerkiksi Tanskassa Suomea selvästi tiukemmat vähähiilisen rakentamisen raja-arvot ovat lisänneet puurakentamisen osuutta, muistuttaa Mikkola.

Erityisen ongelmalliseksi U-arvoon perustuva energiatehokkuuden kiristäminen muodostuu massiivipuurakentamisessa. –Hirsirakenteet ja muut massiivipuuratkaisut ovat perinteisesti yksiaineisia ja kosteusteknisesti turvallisia. Kun yksiaineiseen massiivipuurakenteeseen lisätään eristekerroksia, syntyy helposti riskirakenteita. Me tiedämme 1970-luvulta, mihin tällainen voi johtaa, Mikkola varoittaa.

– Massiivipuurakentaminen on lähtökohtaisesti riskitön tapa rakentaa. Meillä kiristetään nyt väärää ruuvia ja ollaan pakottamassa rakentamiseen ratkaisuja, jotka lisäävät riskejä.

Suomi on maailman johtavia maita teollisessa hirsirakentamisessa. Toimiala on varoittanut valmistelussa olevan mallin koituvan hirsirakentamisen kuoliniskuksi. Kontiotuotteen toimitusjohtaja Mika Rytkyn mukaan energiatehokkuutta ei saavuteta yksittäisiä rakenteita viilaamalla, vaan varmistamalla, että koko rakennus toimii tiiviinä kokonaisuutena.

 –Rakennuksen todellinen energiatehokkuus ratkaistaan liitoskohdissa, ei laskennallisissa seinäpaksuuksissa. Energiatehokkuuden kiristäminen voi johtaa tilanteeseen, jossa kustannusten, päästöjen ja vientiteollisuudessa toimiva puurakentaminen vaikeutuu Suomessa juuri silloin, kun sen kansainvälinen kysyntä on kasvussa, sanoo Rytky.

Ilmastotavoitteet, suhdannetilanne ja sääntely ristiriidassa

Sääntelyn ajoitus osuu Mikkolan mukaan rakennusalalle herkkään hetkeen. –Kun uudisrakentaminen on ollut usean vuoden ajan matalalla tasolla ja alan elpymistä yritetään parhaillaan vauhdittaa, ei pitäisi luoda uusia kustannuksia. Kustannusten nousu tappaa rakennusalan orastavan nousun.

–Nyt yritetään samaan aikaan lisätä rakentamista ja vähentää päästöjä, mutta esitetyt keinot ovat ristiriidassa molempien kanssa.  Rakentamisen kustannuksia ei pidä nostaa sääntelyllä. Julkisessa rakentamisessa kuten kouluissa, päiväkodeissa, sote-kohteissa ja korjausrakentamisessa on puurakentamisella paljon käyttämätöntä potentiaalia, muistuttaa Mikkola.

Mikkolan mielestä riski on siinä, että rakentaminen siirtyy vaihtoehtoisiin ratkaisuihin ilmastotavoitteiden ja vähähiilisen puurakentamisen kustannuksella.  –Tilanne on erityisen ristiriitainen Suomessa, jossa 90 prosenttia pientaloista rakennetaan puusta, ja massiivipuun osuus on kasvanut jopa 25–30 prosenttiin. Silti tulkitsemme EU-direktiiviä tiukemmin kuin muut.

Vaikka vähähiilinen puurakentamisen merkitys ilmastopolitiikassa on laajasti tunnustettu, Mikkolan mukaan nykyinen sääntelylinja voi hidastaa sen yleistymistä. – Puurakentaminen on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää rakentamisen päästöjä nopeasti. Ratkaisut ovat jo olemassa. Vaikka betoni ja teräs kehittyvät vähähiilisempään suuntaan, se tapahtuu hitaammin, kun puu tarjoaa valmiin ratkaisun nyt.

Ukraina tarjoaa mahdollisuuden – mutta Suomi epäröi

Mikkola näkee Ukrainan jälleenrakennuksen merkittävänä markkinana, jossa suomalaisella osaamisella olisi annettavaa. – Puutuoteteollisuus on luonteeltaan vientivetoinen ja valmis kansainvälisille markkinoille. Kun ala koostuu suurelta osin pk-yrityksistä, niillä ei yksin ole resursseja laajentua uusiin markkinoihin. Yritykset tarvitsevat “reppuselän”, jossa valtion tulisi ottaa aktiivisempi rooli esimerkiksi Team Finlandin kautta,

– Hallinto on pelännyt auttaa teollisuutta tässä asiassa. Puhutaan pommisuojista, vaikka voitaisiin puhua kouluista, päiväkodeista ja asunnoista. Puu on kevyt materiaali ja sitä voidaan kuljettaa pitkiä matkoja. Voisimme viedä valmiita puurakentamisen tuotteita ja osaamista, ja myöhemmin siirtyä paikalliseen tuotantoon, kuvailee Mikkola.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Matti Mikkola
matti.mikkola@puutuoteteollisuus.fi

Kuvat

Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola.
Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

MTK:n Heli Siitari: Luonnonarvokauppa tulee metsien uuteen markkinaan28.5.2026 10:04:37 EEST | Artikkeli

Pitkät sitoumukset ja sääntelyn keskeneräisyys huolettavat maanomistajia Vaikka luonnonarvokauppa on Suomessa vielä alkutekijöissään, maanomistajien kiinnostus on huomattavaa, arvioi MTK:n ympäristöasiantuntija ja kenttäpäällikkö Heli Siitari. – Kysymyksiä herättävät kauppojen pitkät sitoumukset, sääntelyn keskeneräisyys ja epävarmuus markkinoiden kehityksestä. – Kaupan mekanismi on olemassa ja lainsäädännöllistä pohjaa rakennettu. Käytännön pilotit kuitenkin osoittavat jatkuvasti pieniä korjaustarpeita, joita täytyy vielä ratkaista, jotta kiinnostusta herättänyt markkina saadaan kunnolla toimimaan, Siitari sanoo. Yksi keskeisimmistä avoimista kysymyksistä liittyy Siitarin mukaan sitoumusten kestoon. –Nykyisessä ekologisen kompensaation mallissa ostaja maksaa 30 vuoden ajalta syntyvistä tarvitsemistaan luontoarvojen määrästä. Ylimääräiset luontoarvot saa myydä toiselle ostajalle samalta alueelta. –Kaupan kohteena olevalle alueelle asetetaan pysyvä hävittämis- ja heikentämiskielto, vaik

Esa Härmälä: Metsätalouden rajoittaminen vastuutonta Suomen taloudelle20.5.2026 10:55:39 EEST | Artikkeli

Uutta realismia metsäpolitiikkaan - Ruotsi näyttää tietä On vastuutonta politiikkaa, jos kansantalouden tärkeintä vientisektoria lähdetään poliittisin päätöksin pienentämään, sanoo MTK:n puheenjohtajana, Metsähallituksen pääjohtajana ja eurooppalaisessa metsäedunvalvonnassa toiminut agronomi Esa Härmälä. –Metsäteollisuuden kilpailukyky ei ole vain yhden toimialan kysymys, vaan koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden ehto. Suomessa ei nousta nykyisistä talousvaikeuksista, jos metsätaloutta samaan aikaan heikennetään. Suomen metsäpolitiikan tulevaisuudesta raportin laatineen Härmälän mukaan Suomessa ei tunnuta ymmärtävän, kuinka riippuvainen meidän hyvinvointimme edelleen on metsien kasvusta ja uusiutuvan luonnonvaran hyödyntämisestä. – Ei Saksa kyseenalaista ilmastopolitiikan nimissä autoteollisuuden tai Norja öljyteollisuuden toimintaedellytyksiä, vaikka ne ovat päästöjä tuottavaa, mutta kansantalouksien kannalta keskeistä teollisuutta. Saksa ei ratkaise autoilun ympäris

Pohjoismaiden metsäpolitiikat loitontumassa toisistaan15.5.2026 11:02:42 EEST | Artikkeli

Ruotsi vahvistaa metsäsektorin talousmerkitystä Ruotsin metsäpolitiikan arviointiryhmä puolustaa kansallista liikkumavaraa EU:ssa ja käyttää täysimääräisesti unionin sääntelyn tarjoamia joustoja. Tavoitteena on myös vahvistaa metsätalouden asemaa suhteessa ympäristöohjaukseen ja korostaa entistä avoimemmin metsäteollisuuden talousmerkitystä ja kilpailukykyä. Professori Göran Örlanderin vetämän arviointiryhmän Ruotsin hallitukselle laatiman raportin mukaan EU:n luonnon ennallistamisasetus, biodiversiteettitavoitteet ja ilmastopolitiikka ovat lisänneet jäsenmaiden huolta kansallisen päätösvallan kaventumisesta. Suomen Metsätieteellisen Seuran Metsänhoitoklubin puheenjohtaja Heli Viiri kommentoi Suomen ja Ruotsin metsäpolitiikan eroja uuden raportin pohjalta: – Kun Suomessa keskustelu painottuu edelleen vahvasti ilmastopolitiikkaan, hiilinieluihin ja luonnon monimuotoisuuteen, Ruotsissa selvästi halutaan vahvistaa metsäsektorin talousmerkitystä. Metsien kasvun lisääminen, sääntelyn kevent

Tutkimusylijohtaja Antti Asikainen: Ennallistamisen talousvaikutukset poikkeuksellisen merkittäviä6.5.2026 11:34:01 EEST | Artikkeli

Vaikutukset puutteellisesti arvioitu Luken tutkimusylijohtajan Antti Asikaisen mukaan EU:n ennallistamisasetus tulee ohjaamaan Suomen metsäsektorin tulevaisuutta merkittävästi. – Vaikka ennallistamisen tavoitteet liittyvät luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja ekosysteemien kestävyyden parantamiseen, sen taloudelliset vaikutukset ovat poikkeuksellisen merkittäviä ja osin puutteellisesti arvioituja. –Ennallistamisen mittakaava, kohdentuminen ja toteutustavat määrittävät pitkälti sen, millaiseksi metsäsektorin taloudellinen merkitys tulevina vuosikymmeninä muodostuu. Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtajana toimivan Asikaisen mukaan talousvaikutusten kannalta suurin vaikutus seuraa ennallistettavasta pinta-alasta. – Tutkimus- ja skenaariolaskelmat osoittavat, että talousvaikutukset kiihtyvät nopeasti, jos ennallistaminen laajenee jopa noin 2,5–2,7 miljoonaan hehtaariin. Metsäsektorin arvonlisään miljardiluokan menetys Metsäsektorin arvonlisän menetys on Asikaisen mukaan seurau

Metsänhoitotieteen tohtori Anneli Jalkanen: Metsäkeskustelu vilisee väärinymmärryksiä17.4.2026 13:10:36 EEST | Artikkeli

Metsäkeskustelusta puuttuu kokonaiskuva Julkista metsäkeskustelua yleisökirjoitusten pohjalta tutkineen metsänhoitotieteen tohtorin Anneli Jalkasen mukaan keskustelussa esiintyy paljon väärinymmärryksiä ja siitä puuttuu kokonaiskuva. – Harhaanjohtavia väitteitä ja väärinymmärryksiä esiintyy eniten luontokatoa, ilmastopolitiikkaa, jatkuvaa kasvatusta ja metsätalouden taloudellista merkitystä käsittelevissä teemoissa. Nämä aiheet herättävät eniten keskustelua ja niihin liittyy toistuvia vääriä käsityksiä, mikä johtuu usein perustiedon puutteesta maallikkojen keskuudessa. Metsäkeskustelussa ympäristökysymykset saavat huomattavasti Jalkasen mukaan enemmän huomiota kuin metsätalouden talousnäkökulma. – Tämä johtuu tietoisesta linjauksesta, jossa valtamedia pyrkii olemaan vastavoima “vahvalle metsälobbareiden asialle”. Vaikka yleisön kommenteissa tulivat esiin metsien työllisyys- ja talousvaikutukset, osalla lukijoista vaikutti olevan epäluottamusta metsätalouden toimijoiden viestintää kohta

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye