Audiomedia Oy

MTK:n Juha Marttila: Kansalliset joustot käyttöön ennallistamisasetuksen toimeenpanossa

Jaa

Suomen tulee ottaa MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä ennallistamisasetuksessa käyttöön kansalliset joustot ja käyttää järkeä sen toimeenpanossa. – Asetuksen kansalliseen soveltamiseen ja kustannuksiin liittyy edelleen paljon avoimia kysymyksiä.

MTK:n Juha Marttila
MTK:n Juha Marttila

– Komission alkuperäinen ennallistamisesitys oli ideologista puuta heinää. Kun luonto kasvaa ja kehittyy koko ajan, niin ennallistamisella saamme pahimmillaan nykyistä köyhemmän luonnon.

Marttila pitää välttämättömänä, että ennallistamisen kansallinen ohjelma rakennetaan Suomen, suomalaisten ja suomalaisen luonnon lähtökohdista. – Nyt ei pidä pokkuroida Brysselin suuntaan, vaan kansallisesti päätetään miten ja missä ennallistamista toteutetaan.

– Myös metsäkatoasetuksessa on paljon tulkinnanvaraisuuksia ja sitä tulisi uuden komission parsia. Tämä on ennenkuulumaton tilanne ja pidän toivottavana ja mahdollisena, että metsäkatoasetus tulee vielä uudelleen poliittiseen prosessiin.

Metsästä on tullut Marttilan mielestä poliittisempi asia kuin aikoihin. – EU:n epäonnistuneet metsäaloitteet ovat antanet syttyjä tähän kehitykseen. Päättyvällä komissiokaudella komissio tehtaili 17 keskenään ristiriitaista metsiä koskevaa aloitetta, joiden yhteisvaikutusta ei arvioitu ja jokaista yritettiin tuputtaa sellaisenaan olosuhteiltaan erilaisiin jäsenmaihin.

Vanhojen metsien suojelukriteereiden tarkoituksena estää pakkosuojelu

Julkisuus pyrkii vaikuttamaan MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä vanhojen metsien suojelukriteereitä koskevaan poliittiseen päätöksentekoon. – Tämä on varmaan joidenkin tahojen tarkoituskin. Biodiversiteettistrategiaan liittyvästä vanhojen metsien suojelukriteereistä saatiin julkisuudessa aikaan aivan käsittämätön keskustelu.

– Nyt luodaan kuvaa, että Etelä-Suomen metsien suojelu on loppumassa, vaikka kriteereiden tarkoitus on estää mielivaltainen pakkosuojelu. Uhkakuvana näen harmaan suojelun, kun puuta ostavat yhtiöt asettavat yksityismaita hakkuiden ja hankinnan ulkopuolelle. Tämä on pahin vaihtoehto, kun valtio ei kuitenkaan lunastaisi näitä alueita suojelun piiriin.  

Timmermans toimi vastoin hyvän metsäpolitiikan periaatteita

Rikkain luonto on Marttilan mukaan sen moninaisuudessa ja erilaisuudessa. – Kun meillä on nuorta ja varttunutta metsää sekä avohakkuualueita, meillä on kaikkein rikkain luonto. Tätä näytimme myös ilmastokomissaari FransTimmermansille, kun hän kaksi vuotta sitten vieraili Suomessa ja metsässä. Jos hän olisi aiemmin kulkenut oikeassa metsässä enemmän, hän olisi ymmärtänyt metsiin liittyvät asiat paremmin.

– Hänellä oli paljon valtaa, jota hän myös käytti. Hän politikoi tavalla, mitä ei ole totuttu komissareilta näkemään. Hän pelasi yhteen ideologisesti sopivien parlamentin ryhmien kanssa ja yritti niiden tuella tehdä vallankumousta.

Timmermansin lähtö muutti tunnelman ja nyt tunnustetaan Marttilan mukaan ne virheet, joita hänen johdollaan tehtiin. – Uskon, että ympäristö- ja ilmastoasioissa olisi saatu enemmän aikaan, jos olisi valmisteltu laadukkaasti vähemmän esityksiä kuin mitä nyt kiireellä ja huonolla valmistelulla tehtiin. Hän ei ymmärtänyt metsäpolitiikkaa, vaikka antoi ilmasto- ja ympäristöpolitiikan kautta metsiin ja niiden käyttöön vaikuttavia lakeja ja asetuksia. Hän toimi vastoin hyvän metsäpolitiikan periaatteita.

Suomen tavoiteltava maatalouskomissaarin salkkua - Komissaarille vahva mandaatti metsiä koskeviin aloitteisiin

Uuteen komissioon on Marttilan mielestä saatava velvoittava ja vahva mandaatti maatalouskomissaarille koordinoida kaikkea EU:n metsiin vaikuttavaa politiikkaa. –Hänen tehtävänään on varmistaa, että EU ei vaaranna monitavoitteista metsäpolitikkaa, jossa huomioidaan ilmasto- ja ympäristötekijöiden lisäksi metsien talous ja sosiaaliset merkitykset. 

– Nyt on pantu laput silmille ja rymistelty metsiin ideologisella vahvalla tavoitteella. Olen havainnut Brysselin tapaamissani, että pikkuhiljaa alkaa ymmärrys muutoksen tarpeellisuutta kohtaan kasvaa. Suomen kannattaisi tavoitella tätä salkkua ja ryhtyä vetämään muutosta. 

Orpon hallitus on Marttilan mukaan kirjannut hallitusohjelmaan hyvän tavoitteen ennakkovaikuttamisen toimintamallista EU:n lakiesityksiin. –  Edellisen hallituksen aikana ongelma oli se, että keskustalainen metsätalousministeri ja vihreiden ympäristöministeri veivät erilaisia viestejä Suomen kannoista. Asiat on tapeltava Suomessa ja vietävä Brysseliin yksi kanta. Silloinen pääministeri Marin puolusti, päinvastoin kuin ympäristöministeri, Suomen metsätalouden mallia jämäkästi Euroopan parlamentin edessä. 

– EU:n lainvalmistelun heikko taso perustuu siihen, että komissiossa ja parlamentissa on heikko metsätiedon taso. Parlamentissa on paljon ei-metsämaista tulevia meppejä, joille metsä on satumetsäpuisto ja joille metsillä ole mitään merkitystä omien äänestäjiensä kannalta.

Marttilan mukaan MTK tekee paljon töitä metsätiedon lisäämiseksi. – Kaikkein parasta metsätiedon lisäämistä ja edunvalvontaa on saada EU vaikuttajia käymään Suomessa ja metsässä. Kun he näkevät moton töissä, se valaisee, että metsä jää sen jäljiltä puistomaiseen kuntoon ja avaa maisemat. 

Metsätalous on osa Euroopan teollisuuspolitiikkaa

Metsätalouden tulee olla Marttilan mukaan osa EU:n teollisuuspolitiikkaa ja biotalousstrategiaa. – Esimerkiksi uudet puupohjaiset tuotteet ja innovaatiot sekä puurakentaminen ovat esimerkkejä siitä, minkälaisia mahdollisuuksia metsä tarjoaa ja miten fossiilisia voidaan korvata.

– Suomen on puolustettava metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä myös siksi, että se on äärimmäisen iso talouden ja työllisyyden sektori. Kun Euroopassa metsien merkitys on vähäinen, on selvää, että esimerkiksi Saksassa metsäteollisuus joutuu väistämään autoteollisuuden etujen tieltä.

Marttilan mielestä on tärkeää, että Suomen valtionjohto pitää metsäpolitiikkaa osana laajempaa luonnonvarapolitiikkaa vahvasti esillä ja agendalla. – On tehtävä yhteistyötä ei-metsäisten maiden kanssa, etteivät metsät jää taka-alalle ja mennään pelkästään ympäristö edellä.

– Suomen on tehtävä töitä, että metsäteollisuus pysyy EU:n teollisuuspolitiikan ytimessä, kun vihreää siirtymää edistetään. Kun metsäteollisuuden tuotteet tehdään 80 prosenttisesti kotimaisilla panoksilla, siitä jäävä arvonlisää tuo merkittävää hyvinvointia, muistuttaa Marttila.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Juha Marttila
juha.marttila@mtk.fi

Kuvat

MTK:n Juha Marttila
MTK:n Juha Marttila
Lataa
MTK:n Juha Marttila
MTK:n Juha Marttila
Lataa

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi: Metsänieluihin nojaava ilmastopolitiikka epäonnistunut18.12.2025 11:26:36 EET | Artikkeli

Ilmastotavoitteiden realismia ei ole kyseenalaistettu Suomen ilmastotavoitteet on asetettu OP Pohjolan metsäpalvelupäällikön Petri Kortejärven mukaan hataralle tietopohjalle. – Tavoitteet eivät enää perustu tutkittuun tietoon, vaan politiikka ohjaa tiedettä, eikä päinvastoin. Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa on ymmärretty kapeasti, ja tästä seuraa sekä virheellisiä johtopäätöksiä että jopa ilmastonmuutoksen hillinnälle haitallista politiikkaa. – Maankäyttösektorin ilmastopoliittiset maalitolpat on asetettu hyvin kapealle. 2010- luvun alun tietopohjaan perustuva EU:n maankäyttösektoria koskeva tavoiteasetanta ei vastaa nykyistä tieteellistä ymmärrystä. Suomessa on tehty runsaasti tutkimusta siitä, miten näihin asetettuihin tavoitteisiin voitaisiin päästä, mutta itse tavoitteiden realismia ei ole kunnolla kyseenalaistettu. Lopputuloksena on politiikka, joka on ajanut itsensä nurkkaan. Metsiin kohdistuu Kortejärven mukaan valtava määrä ristiriitaisia odotuksia

Koskisen Oyj:n Jukka Pahta: Puurakentamisesta on tullut ikuinen lupaus11.12.2025 09:22:51 EET | Artikkeli

Lainsäädäntö ei edistä ilmastoystävällistä puurakentamista Kaksi vuosikymmentä sitten Suomessa käytettiin rakentamiseen viisi miljoonaa kuutiota puutavaraa ja nyt kaksi miljoonaa. – Pudotus on dramaattinen. Puuta käyttävä pientalorakentaminen on romahtanut 14 tuhannesta talosta kolmannekseen ja kerrostalorakentamisessa puun käytön osuus on edelleen vähäinen, sanoo Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta. –Sopii kysyä, miksi puurakentaminen ei Suomessa kasva, vaikka muualla Euroopassa se on jo valtavirtaa. Ruotsissa kerrostaloasuntojen puukäyttö on paikoitellen 20–30 prosentin luokkaa, kun se on meillä muutamaa prosentin tasolla. Itävallassa, Sveitsissä, Saksassa ja Baltian maissa puukerrostalorakentaminen on arkea. Esimerkiksi Tallinnassa uudet talot ovat hienoja hybridirakenteita, joita Suomessa ei juuri näy. Puutuoteteollisuuden tuotteita rakennus-, huonekalu- ja kuljetusvälineteollisuudelle valmistavan yrityksen toimitusjohtaja näkee Suomessa puurakentamisen esteenä rakenteellise

Metsä360 palkinnon voittanut Woodio tähtää vientiin3.12.2025 08:45:00 EET | Artikkeli

Euroopassa tiukkoja kriteereitä rakentamisen päästöille Puukomposiitista valmistetuista design- kylpyhuonekalusteista tunnettu Woodio Oy voitti tämän vuoden Metsä360 palkinnon. Yrityksen kehittämä maailman ensimmäinen vedenkestävä puukomposiitti on yhdistelmä metsäteollisuuden sivuvirroista syntyvää puuhaketta ja hartsipohjaista sidosainetta. –Seuraava kehitysvaihe on se, että me lähdemme vahvasti kansainvälistymään. Meillä on Lahdessa uusi tehdas, kapasiteettia ja uskottavuutta lähteä vientimarkkinoille, sanoo Woodio Oy:n toimitusjohtaja Terja Koskenoja. Englanti, saksankielinen Eurooppa ja Benelux maat ovat Koskenojan mukaan ensisijaisia viennin kohdemaita. – Euroopassa on monia maita, jotka ovat edistyneitä viherrakentamisessa ja asettaneet tiukkoja kriteereitä rakentamisen päästöille, mikä suosii puurakentamista. Uskomme, että meidän tuotteemme kulkevat käsi kädessä ekologisen rakentamisen kasvun kanssa. –Ekologisuuden ja pienen hiilijalanjäljen lisäksi tuotteen design ja esteettis

Johtava neuvonantaja Terhi Koipijärvi: Metsäsektorilta tarvitaan ratkaisuja uuteen aikaan26.11.2025 10:16:19 EET | Artikkeli

Lisää kansainvälisiä kumppanuuksia ja korkeampaa jalostusarvoa Suomalainen metsäsektori on käännekohdassa, jonka mittakaavaa ei ole vielä täysin ymmärretty, sanoo pitkän uran metsäsektorilla tehnyt johtava neuvonantaja Terhi Koipijärvi. –Muutos on ollut hidas ja on aika ryhtyä rakentamaan ratkaisuja, jotka vievät toimialaa uuteen aikaan – kuluttajamarkkinoille, kansainvälisiin kumppanuuksiin ja korkeamman jalostusarvon tuotteisiin. Koipijärven mukaan kyse ei ole syklistä, vaan pysyvästä muutoksesta. – Olen nähnyt metsäsektorilla kolmen vuosikymmen aikana monta sykliä, mutta nyt metsäsektori elää hetkessä, jossa vanhat menestystarinat eivät kanna. Paperin ja sellun varaan rakentunut volyymibisnes on ollut omassa ajassaan vahva ja sen varaan on rakennettu yhteiskuntaa, mutta nyt kestävä kasvu vaatii uutta kulttuuria synnyttämään menestystä. –Suomalainen metsäteollisuus kohtaa haasteita globaaleilla markkinoilla, koska se on yhä monimutkaisempi ja arvaamattomampi ja vaatii yhä laajempaa k

Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppi (emer.): Suomen ilmastotavoitteiden aikajänne liian lyhyt19.11.2025 08:24:02 EET | Artikkeli

Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppia (emer.) pidetään kansainvälisessä tiedeyhteisössä metsien ”hiilinielun löytäjänä”. Kauppi on osallistunut vuosikymmenen ajan hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC: n työskentelyyn. -Ilmastonmuutosta ei voi ratkaista hiilinieluja kasvattamalla, jos fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkuu entiseen tapaan. Vaikka metsien hiilen nieluilla on merkitystä, niiden voima ei riitä, ellei ongelman ytimeen puututa. Maailman päästöt kohoavat edelleen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee ennätysvauhtia hiilen nieluista huolimatta. Kaupin mukaan metsäkeskustelu on politisoitunut ja kärsinyt polarisaatiosta. –Tutkimus on pirstoutunut, media yksinkertaistaa ja somessa haetaan klikkejä faktojen sijaan. Vaikka puusto tunnetaan hyvin, ymmärrys kokonaisuudesta hämärtyy, kun keskustelu kaventuu mielipiteiksi. Suomen metsien nielujen kehitys muutaman vuoden tähtäyksellä on saanut kotima

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye