Elinkeinoelämän järjestöt: Esitys kolmen kuukauden säännöstä vaatii vielä jatkotyöskentelyä

Hallituksen juuri lausunnoille lähettämässä esityksessä määritellään ulkomaalaiselle työntekijälle suoja-aika, jolloin oleskelulupaa ei saa häneltä peruuttaa työsuhteen päättymisen vuoksi. Suoja-aika olisi erityisasiantuntijoille, johtajille ja start up -yrittäjille sekä yli kaksi vuotta maassa työskenneille työntekijöille kuusi kuukautta. Muille se olisi kolme kuukautta.

Vasta suoja-ajan jälkeen maahanmuuttovirasto voisi harkintansa mukaan peruuttaa oleskeluluvan, mikäli sen myöntämisen ehdot eivät enää täyty. Mahdollisuus peruuttaa oleskelulupa on ollut jo nykylainsäädännössä, mutta työnantajalle säädettävän ilmoitusvelvollisuuden kautta sen toimeenpano tiukentuu, ja samalla työnantajiin kohdistuva byrokratiarasite kasvaa.

“Jatkossakin Migrin niukkenevat resurssit tulisi käyttää maahantulon sujuvoittamiseen ja oleskelulupien nopeampaan käsittelyyn eikä hetkellisesti työttömäksi jääneiden ihmisten jahtaamiseen. Valtaosa työttömäksi jääneistä maahan muuttaneista työllistyy jo muutenkin kohtuullisessa ajassa Suomen työmarkkinoille tai poistuu maasta ilman valtion väliintuloa”, toteavat Keskuskauppakamari, EK, Palta, Neogames Finland ja Suomen startup-yhteisö.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleet työntekijät työllistyvät uudelleen paremmin kuin suomalaissyntyiset työnhakijat keskimäärin. Kolme kuukautta on järjestöjen mielestä kuitenkin liian lyhyt aika löytää uusi työpaikka - siinä ajassa vain puolet on aloittanut uudessa työssä. Kuuden kuukauden jälkeenkin joka neljäs etsii vielä työtä. Myöskään yrittäjäksi siirtymisen mahdollisuuksia ja siihen kuluvaa aikaa lakiluonnoksessa ei ole arvioitu tarkemmin.

“Vaadimme esitykseen pidempiä suoja-aikoja, kuin 3 tai 6 kuukautta. On huomioitava, että esimerkiksi alan suhdannetilanne ja lomakaudet voivat viivästyttää uuden työpaikan löytymistä. Lisäksi ihmisillä on erilaisia perhetilanteita, eikä ketään tulisi jättää kohtuuttomaan tilanteeseen. Meidän on varmistettava, ettei Suomi menetä osaavia tekijöitään eikä mainettaan houkuttelevana työskentelymaana”, järjestöt toteavat.

Ulkomailta tulleiden työntekijöiden työllistymistä on lisäksi vaikeuttanut se, että oleskeluluvissa on rajattu työnteko-oikeutta kyseisille aloille. Tämän muuttaminen saakin elinkeinoelämän järjestöiltä kiitosta.

“Se, että työntekijöiden työnteko-oikeus laajenee kaikille työvoimapula-aloille on todella tärkeä parannus nykytilaan. Se helpottaa yrityksiä löytämään osaavia työntekijöitä myös niiden osaajien joukosta, jotka ovat jo valmiiksi asettautuneet Suomeen.”

Järjestöt muistuttavat, että työperusteinen maahanmuutto on välttämätöntä Suomen taloudelle ja yhteiskunnalle. Työvoiman saatavuus on yksi suurimmista haasteista, joita Suomi kohtaa tulevina vuosikymmeninä. Väestön ikääntyminen, syntyvyyden lasku ja eläkkeelle siirtyminen vähentävät työikäisten määrää ja lisäävät julkisen talouden rasitusta.

“Työperusteinen maahanmuutto auttaa paikkaamaan työvoimapulaa eri aloilla ja edistää talouskasvua, innovaatioita ja kilpailukykyä. Työperusteinen maahanmuutto on hyödyllistä niin yksilöille, yrityksille kuin koko yhteiskunnalle. Työhöntuloa ja kiinnittymistä Suomeen tulee tukea eikä rajoittaa”, järjestöt toteavat.

Lisätietoja:

Suvi Pulkkinen, Keskuskauppakamari, suvi.pulkkinen@chamber.fi, p. 050 404 1810   

Mikko Räsänen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, mikko.rasanen@ek.fi, p. 040 722 4100

Milka Kortet, Palvelualojen työnantajat PALTA ry, milka.kortet@palta.fi, p. 050 569 7856

Jari-Pekka Kaleva, Neogames Finland ry, jari-pekka.kaleva@neogames.fi, p. 040 716 3640

Youssef Zad, Suomen startup-yhteisö ry, youssef@startupyhteiso.com, p.040 593 3316