Taloudellinen mielenrauha 2024: suomalaisten taloudellinen mielenrauha ennätysmatalalla – ero Pohjoismaihin kasvaa

Taloudellisen mielenrauhan kokonaisindeksi (indeksi yhdeksästä taloudellista luottamusta mittaavasta kysymyksestä) on laskenut Suomessa viime vuodesta kymmenyksellä (nyt 5,9) kun muissa maissa nousua oli yksi tai kaksi kymmenystä. Suomalaisten taloudellinen mielenrauha on nyt mittaushistorian matalin, kertoo Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2024 -kyselytutkimus.

Korkein taloudellisen mielenrauhan kokonaisindeksi on edelleen Tanskassa (6,6), Norja on edelleen kakkonen (6,3) ja Ruotsi kolmas (6,1). Viime vuonna Ruotsi putosi Suomen kanssa tasoihin peränpitäjäksi, mutta nyt Suomi on taas takamatkalla. Indeksin asteikko on yhdestä kymmeneen.

Kun muissa Pohjoismaissa taloushuolet hälvenevät, ovat suomalaiset yhä huolestuneempia omasta taloudestaan. Kyselyajankohta osui hallituksen kehysriihen alle, jolloin julkisuudessa keskusteltiin runsaasti julkisen talouden sopeutustarpeista ja vaihtoehdoista menoleikkauksille ja veronkiristyksille.

”Danske Bank on tutkinut pohjoismaalaisten taloudellista mielenrauhaa vuodesta 2018, ja suomalaisten taloudellinen mielenrauha on säännönmukaisesti ollut huonoin kaikista Pohjoismaista. Nyt ero Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä kasvaa edelleen. Taloudellisella mielenrauhalla on myös yhteiskunnallinen ulottuvuus. Se mahdollistaa taloudellisen toimeliaisuuden, tukee tervettä riskinottoa ja yrittäjyyttä, sekä luo edellytykset investoinneille ja uusille työpaikoille”, sanoo Danske Bankin Suomen maajohtaja Jens Wiklund.

Suomalaisten heikko taloudellinen mielenrauha kiteytyy luottamukseen – tai oikeammin sen puutteeseen – että rahat riittävät elämisen peruskustannuksiin. Suomalaisista vähintään kuukausittain rahojen riittävyydestä kaikkeen tarvittavaan on huolissaan nyt jo kolme viidestä (59 %) kun vastaava lukema muissa maissa on välillä 34–40 prosenttia. 

”Jos haluamme menestyä kansakuntana, meidän on huolehdittava siitä, että suomalaisilla on mahdollisuus ja keinot varautua elämän mukaviin ja ikäviin yllätyksiin. Yhä suuremman osan meistä on koettava, että voi ottaa ohjat itselleen ja elää haluamaansa elämää. Julkisella talouskeskustelulla on vaikutusta yksilöiden kokemaan taloudelliseen mielenrauhaan. Jotta laskevat luottamuskäyrät saadaan käännettyä, tarvitsemme vision menestyvästä Suomesta ja selkeät askelmerkit, kuinka sen saavutamme”, sanoo Wiklund.

Suomalaiset ovat selvästi norjalaisia ja ruotsalaisia harvemmin huolissaan pitkän aikavälin veloista kuten asuntolainoista. Vähintään jossain määrin pitkän aikavälin veloista on huolissaan 34 prosenttia suomalaisista. Ruotsissa sama luku on 39 prosenttia, Norjassa 43 prosenttia ja Tanskassa 31 prosenttia. Suomalaisia oma omaisuus huolettaa myös selvästi muita pohjoismaalaisia harvemmin.

”Eroja voi selittää se, että muissa Pohjoismaissa kotitalouksilla on suomalaisia enemmän velkaa ja varallisuutta. He ovat myös suomalaisia alttiimpia markkinaheilunnalle. Nyt myös korkojen lasku ja osakemarkkinoiden arvonnousu tukevat taloudellista mielenrauhaa etenkin muissa Pohjoismaissa. Toki myös suomalainen talouskeskustelu on etenkin keväällä ollut melko synkkää valtiontalouden sopeutustarpeiden ja rakennusalan ahdingon vuoksi”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Taloudellinen mielenrauha 2024 -kyselytutkimus

Danske Bank on jo vuodesta 2018 selvittänyt pohjoismaalaisten taloudellisen mielenrauhan tasoa kyselytutkimuksella.

Tämän Pohjoismaissa toteutetun selvityksen pohjalta Danske Bank on kehittänyt taloudellista mielenrauhaa kuvaavan indeksin. Indeksi on rakennettu kysymyksistä, jotka mittaavat ihmisten luottavaisuutta omaan taloudelliseen tilanteeseensa, talouteen liittyvien huolten määrää ja oman taloudellisen tilanteen tulevaisuudennäkymiä

Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä YouGovin kuluttajapaneeleissa 11.–19.4.2024.

Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet kansalaiset kussakin maassa iän, sukupuolen ja alueen mukaan edustavilla otoksilla. Otoskoko Suomen osalta on 3031, jolloin keskimääräinen virhemarginaali kokonaistasolla on noin ±1,6%-yksikköä (95%:n luottamustasolla). Ruotsin, Norjan ja Tanskan osalta otoskoko on kussakin 1006 haastattelua, jolloin virhemarginaali on kokonaistasolla keskimäärin noin ±2,8%-yksikköä (95%:n luottamustasolla).