Juhannusviikon sinilevätilanne toistaiseksi rauhallinen Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan valtakunnallisilla sinileväseurannan havaintoasemilla ei ole juhannusviikolla havaittu sinilevää. Kuitenkin alkukesän lämmin sää on lisännyt kansalaisten ilmoittamia sinilevähavaintoja ja juhannusviikolla Järvi-meriwikiin on ilmoitettu kuusi kansalaishavaintoa sinilevistä. Kansalaisten havaintojen mukaan sinilevää on ollut hieman tai runsaasti, ei kuitenkaan erittäin runsaasti. Jokainen voi seurata ja tallentaa tietoja järvien sinilevätilanteesta, sekä muista järvikohtaisista havainnoista Järvi-meriwiki-palvelun havaintolähetti-sovelluksen kautta. Sinilevätilannetta voi seurata myös Ympäristöhallinnon TARKKA-palvelun satelliittikuvista.

Kukintoja havaitaan eniten heinä–elokuussa, kun pintavedet ovat lämpimillään. Tuulen vaikutuksesta levää saattaa kertyä jollekin alueelle toisia enemmän. Sinilevien lisäksi paikoittain on ollut runsaasti siitepölyä.

Pintavesien lämpötilat (ymparisto.fi) ovat Pielisellä ja Pielisjoella 2,7–4,3 astetta lämpimämpiä pitkänajan keskiarvoon nähden. 19.6.2024 Pielisen (Nurmes) pintaveden lämpötila oli 19,5 astetta ja Pielisjoen (Joensuu) 18,4 astetta.

Sinilevätilanteesta tiedottaminen

Valtakunnallista sinilevätilannetta seurataan 27. kesää Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), ELY-keskusten, kuntien ja vapaaehtoisten havaitsijoiden yhteistyönä. Koulutetut havaitsijat tekevät havainnot vakiokohteissa silmämääräisesti viikoittain tiistain–keskiviikon aikana kesä–syyskuussa. Koko Suomen kattavan havainnoinnin tavoite on saada yleiskuva sisävesien ja merialueen sinilevätilanteesta.

Sinilevätilannetiedot kootaan Järvi-meriwikiin sinilevätilannesivuille. Suomen ympäristökeskus julkaisee koko maan sinileväkatsaukset kesä–elokuussa torstaisin. Pohjois-Karjalan ELY-keskus julkaisee sinileväkatsauksia tarpeen mukaan torstaisin kesä–syyskuussa.

Sinilevät voivat olla terveydelle haitallisia

Sinilevää sisältävän veden käyttöä on vältettävä, koska sinileväkukinnat voivat olla myrkyllisiä. Sinilevät tuottavat monia yhdisteitä, jotka voivat olla haitallisia ja aiheuttaa oireita. Sinilevät voivat tuottaa muun muassa hermo- tai maksamyrkkyjä ja muita yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita.

Sinilevää vai muuta levää?

Keppi- ja lasitestillä voi arvioida, onko kyseessä sinilevä vai jokin muu levä. Jos levämassa hajoaa kepin kosketuksesta, kyseessä on todennäköisesti sinilevää. Jos massa jää keppiin kiinni roikkumaan, kyseessä on todennäköisesti jokin rihmamainen levä.

Levämassaa voi myös laittaa vesilasiin ja antaa sen seistä noin tunnin. Jos levämassa nousee astiassa vedenpinnalle, kyseessä on todennäköisesti sinilevä.

Sinilevähavainnon voi todentaa täysin varmaksi vain mikroskooppitutkimuksella. Sinilevistä voi tiedustella arkisin klo. 9.00–14.00 välillä ELY-keskuksen leväpuhelimesta numerosta 0295 026 033.