Kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot romahtaneet
24.6.2024 14:05:03 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot olivat vuonna 2016 yhteensä noin 340 miljoonaa euroa kun taas vuonna 2024 arvioimme asiakasmaksutuottojen olevan enää noin 146 miljoonaa euroa. Nämä tiedot selviävät kunnille tekemästämme kyselystä varhaiskasvatuksen asiakasmaksukäytänteistä.
Kaikki asiakasmaksulakiin tehdyt muutokset ovat vähentäneet merkittävästi kuntien varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuottoja.
– Varhaiskasvatuksen järjestäminen ei kuitenkaan ole muuttunut kunnille edullisemmaksi. Kunnat ovat suurelta osin joutuneetkin kompensoimaan asiakasmaksutuottojen menetykset itse, kertoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen.
Samalla kun maksutuotot vähenevät, varhaiskasvatuksen järjestämiskustannukset nousevat.
–Jatkossa kunnissa ikäluokka pienenee, mikä vähentää valtion rahoitusta. Samaan aikaan tiedämme, että lapsista aiempaa suurempi osuus osallistuu varhaiskasvatukseen, joten kuntien täytyy rahoittaa tilannetta yhä enemmän itse, Lahtinen sanoo.
Varhaiskasvatuksen henkilöstösuunnittelua puolestaan hankaloittaa asiakasmaksujen tulorajojen jatkuva nosto asiakasmaksuissa.
– Tämä tarkoittaa, että yhä useammalla on varaa täyteen palveluun ilman maksujen aiheuttamaa kannustinta ilmoittaa henkilöstösuunnitteluun vaikuttavista poissaoloista, Lahtinen sanoo.
Maksutonta varhaiskasvatusta tarjoavien kuntien määrä on kyselyn mukaan kasvanut merkittävästi. Kokonaan maksutonta varhaiskasvatusta järjestetään nyt 35 kunnassa, kun vuonna 2022 tehdyssä kyselyssä maksutonta varhaiskasvatusta tarjosi vain 12 kuntaa.
Maksuja peritään kaikissa yli 20 000 asukkaan kunnissa, kun taas suurin osa kunnista, joissa maksua ei peritä, on alle 5000 asukkaan kuntia.
Kuntalisää maksavien kuntien määrä on kasvanut
Kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen kyselyyn vastanneista kunnista noin neljäsosa (hieman yli 25 prosenttia) on maksanut kuntalisää vuonna 2024. Kuntalisää maksavien kuntien määrä on kasvanut edelliseen kyselyyn verrattuna. Vuonna 2022 kyselyyn vastanneista kunnista 21 prosenttia maksoi kuntalisää.
Niistä kunnista, joissa kyselyn perusteella kuntalisää maksettiin, lähes puolet arvioi, että kuntalisän maksamisella ei ole ollut vaikutusta varhaiskasvatuspalvelujen kysyntään.
Lasten kotihoidon tuen kuntalisän suuruus oli vuonna 2024 keskimäärin 188 euroa per lapsi. Kyselyn perusteella kuntalisät ovat nousseet merkittävästi edellisiin kyselyihin verrattuna. Vuonna 2024 kuntalisää maksettiin keskimäärin 23 euroa enemmän lasta kohden kuin vuonna 2022.
Kyselyyn vastanneista reilu kolmasosa (34 prosenttia), maksoi yksityisen hoidon tuen kuntalisää vuonna 2024. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan erityisesti suurissa ja keskisuurissa, vähintään 20 000 asukkaan kunnissa.
Palvelusetelin käyttö kunnissa ei ole lisääntynyt viime vuosina, vaan pysynyt samana.
– Tämä voi johtua siitä, että palvelusetelilaki on yhä valmistelussa. Kunnat odottavat lain valmistumista ennen kuin voivat edetä palvelusetelien käytössä, Lahtinen arvioi.
Kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki on kokonaisuudessaan kunnan kustantamaa tukea perheille, vaikka tuki maksetaankin Kelan toimesta.
Tutustu varhaiskasvatuskyselyiden tarkempiin tuloksiin
Kuntaliiton varhaiskasvatuskyselyt tehdään joka toinen vuosi ja nyt on saatu vuoden 2024 tulokset. Kyselyissä on tarkasteltu kuntalisien ja palvelusetelien käyttöä sekä kuntien asiakasmaksukäytänteitä.
Selvitys kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisistä 2024
Selvitys varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista 2024
Lisätietoja:
Kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen, puh. +358 9 771 2714, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunernas skuldsättning hotar öka – förbättrad produktivitet en del av anpassningen30.3.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Publiceras måndagen den 30 mars kl. 02.00 Kommunernas ekonomiska läge ser för närvarande ganska ljust ut. Om 12 månader uppskattas läget dock bli sämre. Också kommunernas skuldsättning hotar att öka. De flesta kommuner anser att kommunens ekonomi behöver anpassas betydligt eller åtminstone måttligt. På längre sikt är kommunerna beredda att vidta anpassningsåtgärder genom att förbättra sin produktivitet. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets ekonomibarometer våren 2026.
Kuntien velkaantuminen uhkaa kiihtyä – tuottavuuden parantaminen osaksi kuntien omia sopeutustoimia30.3.2026 02:00:00 EEST | Tiedote
Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometri, julkaisuvapaa ma 30.3.2026 klo 02.00. Kuntien talouden tila näyttäytyy tällä hetkellä melko valoisana. Näkymät kuitenkin heikkenevät arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Myös kuntien velkaantuminen uhkaa nousta. Valtaosa kunnista tunnistaakin taloudessaan huomattavan tai kohtalaisen sopeutustarpeen. Pidemmällä aikavälillä kuntakenttä on valmis toteuttamaan sopeutustoimia tuottavuuttaan parantamalla. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometristä.
Joensuu stad utsedd till Bästa infrastrukturbeställare 202527.3.2026 13:00:00 EET | Pressmeddelande
Kommunförbundet och INFRA rf har beviljat Joensuu stad utmärkelsen Bästa infrastrukturbeställare 2025. Joensuu är en öppen och utvecklingsvänlig beställare av infrastruktur, som har ett nära samarbete med regionens företag och utbildningsorganisationer. Staden använder sig av en regelbunden marknadsdialog samt främjar digitalisering och utsläppssnåla metoder för genomförande.
Joensuun kaupunki on vuoden 2025 paras infratilaaja27.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Kuntaliitto ja INFRA ry ovat myöntäneet Joensuun kaupungille vuoden 2025 Paras infratilaaja -tunnustuksen. Joensuu on avoin ja kehitysmyönteinen infratilaaja, joka tekee tiivistä yhteistyötä alueen yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Kaupunki hyödyntää säännöllistä markkinavuoropuhelua, edistää digitalisaatiota ja edistää vähäpäästöisiä toteutusmenetelmiä.
Skolskjutsar kostar kommunerna nästan 249 miljoner euro – i små kommuner skjutsas nästan hälften av eleverna19.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
År 2024 använde kommunerna närmare 249 miljoner euro på skolskjutsar inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Omkring 105 000 elever får skolskjuts. Antalet elever som får skolskjuts har minskat med cirka 10 000 på tio år. Kommunförbundets enkät om skolskjutsar besvarades av 221 kommuner, så resultaten ger en utförlig bild av läget i fråga om skolskjutsar i Finland. ”Skolskjutsar är i många kommuner nödvändiga för att göra skoldagen möjlig. Skolskjutsarna säkerställer att eleverna kan komma till skolan på ett tryggt sätt oberoende av boningsort”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme