Yleiset suomalaiset linnut vähenevät, takatalvet lisäsivät ahdinkoa
Lintuharrastajien toteuttamien pesimälintulaskentojen tulokset kertovat muun muassa punarinnan vähyydestä tänä kesänä. Väheneminen voi johtua kevään takatalvista. Laskennat osoittavat kuitenkin monen yleisen lintulajin pitkäaikaisen taantumisen. Toisaalta eteläiset lajit, kuten mustapääkerttu, runsastuvat edelleen.

Tämän kesän pesimälintulaskennoissa havaittiin monen varhaisen muuttajan olevan tavallista vähälukuisempi. Esimerkiksi punarinnan, laulu- ja räkättirastaan sekä töyhtöhyypän pesimäkanta oli noin neljänneksen pienempi kuin edellisenä kesänä. Punarintoja on Suomessa ollut viimeksi näin vähän 1980-luvun kovien talvien jälkeen.
– Varhaisten muuttajien vähyys johtuu todennäköisesti kevään poikkeuksellisista säistä. Huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa koettujen runsaslumisten takatalvien aikaan moni muuttolintu oli ehtinyt saapua Suomeen ja jopa aloittaa pesintänsä. Lumiset olosuhteet johtivat niin aikuisten lintujen korkeaan kuolleisuuteen kuin pesintöjen epäonnistumiseen, kertoo yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.
Takatalvien aiheuttamat tappiot jäävät yleensä väliaikaisiksi. Laskentatulokset osoittavat kuitenkin useiden runsaslukuisten pesimälintujen pitkään jatkuneen vähenemisen.
– Punarinnan ja räkättirastaan ohella Suomen kymmenen runsaimman lintulajin joukkoon kuuluvien pajulinnun, peipon, vihervarpusen ja harmaasiepon kannat olivat tänä kesänä alhaisimpia koko 2000-luvulla. Yhteenlaskettuna näiden lajien väheneminen tarkoittaa noin 7,5 miljoonan pesivän lintuparin katoamista Suomesta parissa vuosikymmenessä, kertoo suojeluasiantuntija Tero Toivanen BirdLife Suomesta.
Laskentatulosten perusteella myös muun muassa räystäspääskyn, keltavästäräkin, kivitaskun ja pikkulepinkäisen huolestuttava väheneminen jatkuu.
Moni eteläinen lintulaji runsastuu
Sepelkyyhkyjä, musta- ja kulorastaita, mustapääkerttuja ja tiltaltteja havaittiin laskennoissa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
– Lintukantoihin vaikuttavat sekä ihmisen aiheuttama elinympäristöjen köyhtyminen että ilmastonmuutos. EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanolla Suomessa voidaan parantaa esimerkiksi monien taantuneiden pelto-, suo- ja metsälintujen elinympäristöjä, Lehikoinen tiivistää.
Luomuksen ja BirdLife Suomen koordinoimissa pesimälintulaskennoissa on tältä vuodelta ilmoitettu tietoja yli 220 kohteeslta. Laskentoja tekevät pääosin vapaaehtoiset lintuharrastajat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, p. 045 137 5732, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
Suojeluasiantuntija Tero Toivanen, BirdLife Suomi ry, p. 010 406 6203, tero.toivanen@birdlife.fi
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiLuonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kissojen valtimosairauden perinnöllinen syy selvitettiin – voi auttaa myös ihmisten hoitojen kehittämisessä8.8.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen tutkijat löysivät perinnöllisen syyn kissoilla esiintyvään valtimosairauteen. Löytö auttaa ehkäisemään sairauden leviämistä kissoissa ja luo mahdollisesti myös pohjaa uusille ihmisten hoitolinjoille.
Rehtori Sari Lindblom: “Satojen miljoonien yliopistoleikkauksilla Suomi uppoaisi vain syvemmälle suohon”7.8.2025 13:11:25 EEST | Tiedote
Valtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2026 budjetiksi julkaistiin keskiviikkona 6. elokuuta. Esitys sisältää mittavia, satojen miljoonien leikkauksia yliopistojen, tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitukseen. Lisäksi parlamentaarisesta T&K-sovusta luovuttaisiin. Helsingin yliopisto vastustaa jyrkästi esitettyjä leikkauksia.
Helsingin yliopiston sijoitustuotto 2,6 prosenttia miinuksella alkuvuonna 20255.8.2025 08:20:08 EEST | Tiedote
Aiemmat sijoitustuotot mahdollistavat jopa 10 miljoonan euron lisäpanostukset spinout- ja startup-yrityksiin.
Suomelle mitaleita ja kunniamaininta kemiaolympialaisissa – koko joukkue pääsi palkinnoille25.7.2025 10:10:30 EEST | Tiedote
Nuoret kemian taitajat kilpailivat niin teoriaosaamisessa kuin käytännön laboratoriotöissä Pohjoismaisissa kemiakisoissa Göteborgissa ja kansainvälisissä olympialaisissa Dubaissa.
Happikato jää järven ekologiseen muistiin24.7.2025 14:14:04 EEST | Tiedote
Vaikka jääpeitteinen aika on lyhentynyt ilmaston lämmetessä, ei kaikkien järvien happitilanne ole parantunut.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme