MTK:n Juha Marttila: Koululaitoksen tulisi opettaa perusasiat metsistä

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ei ole yllättynyt siitä, että Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan pääosa suomalaisista ei tiedä, että yksityiset omistavat pääosa suomalaisista metsistä. – Metsäkeskustelussa puhutaan meidän metsistämme, vaikka ne ovat aina jonkun omaisuutta. Jos ei tunneta perusasioita metsistä, pitää kysyä, mitä kouluopetuksessa metsistä kerrotaan.

–Puheella meidän metsistämme halutaan tietysti hämätä ja sanoa, että luonto on yhteinen. Vaikka perustuslaki antaa luonnolle erityisaseman, se ei tarkoita puuttumista omistusoikeuteen. Päin vastoin, vastuu luonnonsuojelusta osoitetaan kaikille kansalaisille.

Kun Suomen metsien ykköstehtäväksi annetaan hiilinielun kasvattaminen tai maailman ekokriisin pysäyttäminen, Marttilan mukaan luodaan vääriä mielikuvia. – Suomen tilanne rinnastetaan luontokadosta puhuttaessa globaaliin ongelmaan. Etelä-Amerikan sademetsät eivät pelastu sillä, että Suomessa suojellaan metsiä. Mitä enemmän me vähennämme hakkuita, sitä enemmän niitä tehdään niissä maissa, joissa tapahtuu todella rajua luontokatoa. 

Metsäkeskustelu vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon

Taloustutkimuksen mukaan enemmistö metsänomistajista kokee metsäkeskustelun tarkoituksenhakuisena, tunnepitoisena ja metsänomistajia syyllistävänä, eikä tasapuolisena ja tosiasioihin pohjautuvana.

–Vastakkainasettelu metsäkeskustelussa harmittaa, hämmentää ja vihastuttaa metsänomistajia. Kun julkisessa keskustelussa halutaan puuttua metsänhoitomenetelmiin, on hyvä muistaa, että 99 prosenttia metsäomistajista pyrkii hoitamaan metsänsä vastuullisesti ja tietää hyvin, että suojelun ja ison avunhakkuun välissä on aika monta mallia hoitaa metsää, muistuttaa Marttila.

Marttilan mukaan julkinen keskustelu vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. – Se on varmaan joidenkin tahojen tarkoituskin. Esimerkiksi biodiversiteettistrategian liittyvästä vanhojen metsien suojelukriteereistä saatiin aikaan aivan käsittämätön keskustelu.

–Nyt luodaan kuvaa, että Etelä-Suomen metsien suojelu on loppumassa, vaikka kriteereiden tarkoitus on estää mielivaltainen pakkosuojelu. Uhkakuvana näen myös harmaan suojelun, kun puuta ostavat yhtiöt asettavat yksityismaita hakkuiden ja hankinnan ulkopuolelle. Tämä on pahin vaihtoehto, kun valtio ei kuitenkaan lunastaisi näitä alueita suojelun piiriin.  

Marttila pettynyt valtamedian metsäuutisointiin

Taloustutkimuksen tutkimuksien tulokset kansalaisten vähäisestä metsätiedosta ja metsänomistajien tyytymättömyydestä metsäuutisointiin selittyvät YTT Juhani Wiion selvityksen mukaan suurelta osin median luomasta metsäkuvasta. Wiion mukaan metsiä käsitellään ensi sijassa ilmastopolitiikan, luontokadon ja hiilinielujen kautta, kun taas metsätalouden taloudellinen ja sosiaalinen näkökulma jää paitsioon. – Se että media käsittelee metsäaiheita osana ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa ei yllätä, sanoo Marttila.

–Kun puhutaan valtamediasta tai etelän mediasta, niin Yleisradioon olen erittäin pettynyt. Toivon, että siellä ei ole puhtaasti toimittajan ideologian pohjalta tehtyjä juttuja. Vaikka Yle on liikkunut vähän tasapainottavaan ja parempaan suuntaan, minun mielestäni siinä on edelleen tiettyä harhaa.

Marttilan mukaan Helsingin Sanomien kohdalla on syytä muistaa, että se on Helsingin punavihreälle kuplalle suunnattu paikallislehti. – Tämä on ollut hyvin hämmentävää viime vuosina ja monet sivistysporvaristoonkin kuuluvat ihmiset ovat lopettaneet lehden tilauksen.

–Onneksi meillä on kuitenkin tässä maassa mediaa, joka kykenee journalistisesti laadukkaaseen metsäkeskusteluun, jossa kuunnellaan eri osapuolia ja annetaan lukijalle arvo tehdä omia johtopäätöksiä faktojen pohjalta.

Markku Laukkanen markku.laukkanen@audiomedia.fi