Audiomedia Oy

MTK:n Juha Marttila: Koululaitoksen tulisi opettaa perusasiat metsistä

27.6.2024 10:36:11 EEST | Audiomedia Oy | Artikkeli

Jaa
Juha Marttila lähikuvassa
Juha Marttila Kuvaaja: Jaana Kankaanpää

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ei ole yllättynyt siitä, että Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan pääosa suomalaisista ei tiedä, että yksityiset omistavat pääosa suomalaisista metsistä. – Metsäkeskustelussa puhutaan meidän metsistämme, vaikka ne ovat aina jonkun omaisuutta. Jos ei tunneta perusasioita metsistä, pitää kysyä, mitä kouluopetuksessa metsistä kerrotaan.

–Puheella meidän metsistämme halutaan tietysti hämätä ja sanoa, että luonto on yhteinen. Vaikka perustuslaki antaa luonnolle erityisaseman, se ei tarkoita puuttumista omistusoikeuteen. Päin vastoin, vastuu luonnonsuojelusta osoitetaan kaikille kansalaisille.

Kun Suomen metsien ykköstehtäväksi annetaan hiilinielun kasvattaminen tai maailman ekokriisin pysäyttäminen, Marttilan mukaan luodaan vääriä mielikuvia. – Suomen tilanne rinnastetaan luontokadosta puhuttaessa globaaliin ongelmaan. Etelä-Amerikan sademetsät eivät pelastu sillä, että Suomessa suojellaan metsiä. Mitä enemmän me vähennämme hakkuita, sitä enemmän niitä tehdään niissä maissa, joissa tapahtuu todella rajua luontokatoa. 

Metsäkeskustelu vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon

Taloustutkimuksen mukaan enemmistö metsänomistajista kokee metsäkeskustelun tarkoituksenhakuisena, tunnepitoisena ja metsänomistajia syyllistävänä, eikä tasapuolisena ja tosiasioihin pohjautuvana.

–Vastakkainasettelu metsäkeskustelussa harmittaa, hämmentää ja vihastuttaa metsänomistajia. Kun julkisessa keskustelussa halutaan puuttua metsänhoitomenetelmiin, on hyvä muistaa, että 99 prosenttia metsäomistajista pyrkii hoitamaan metsänsä vastuullisesti ja tietää hyvin, että suojelun ja ison avunhakkuun välissä on aika monta mallia hoitaa metsää, muistuttaa Marttila.

Marttilan mukaan julkinen keskustelu vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. – Se on varmaan joidenkin tahojen tarkoituskin. Esimerkiksi biodiversiteettistrategian liittyvästä vanhojen metsien suojelukriteereistä saatiin aikaan aivan käsittämätön keskustelu.

–Nyt luodaan kuvaa, että Etelä-Suomen metsien suojelu on loppumassa, vaikka kriteereiden tarkoitus on estää mielivaltainen pakkosuojelu. Uhkakuvana näen myös harmaan suojelun, kun puuta ostavat yhtiöt asettavat yksityismaita hakkuiden ja hankinnan ulkopuolelle. Tämä on pahin vaihtoehto, kun valtio ei kuitenkaan lunastaisi näitä alueita suojelun piiriin.  

Marttila pettynyt valtamedian metsäuutisointiin

Taloustutkimuksen tutkimuksien tulokset kansalaisten vähäisestä metsätiedosta ja metsänomistajien tyytymättömyydestä metsäuutisointiin selittyvät YTT Juhani Wiion selvityksen mukaan suurelta osin median luomasta metsäkuvasta. Wiion mukaan metsiä käsitellään ensi sijassa ilmastopolitiikan, luontokadon ja hiilinielujen kautta, kun taas metsätalouden taloudellinen ja sosiaalinen näkökulma jää paitsioon. – Se että media käsittelee metsäaiheita osana ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa ei yllätä, sanoo Marttila.

–Kun puhutaan valtamediasta tai etelän mediasta, niin Yleisradioon olen erittäin pettynyt. Toivon, että siellä ei ole puhtaasti toimittajan ideologian pohjalta tehtyjä juttuja. Vaikka Yle on liikkunut vähän tasapainottavaan ja parempaan suuntaan, minun mielestäni siinä on edelleen tiettyä harhaa.

Marttilan mukaan Helsingin Sanomien kohdalla on syytä muistaa, että se on Helsingin punavihreälle kuplalle suunnattu paikallislehti. – Tämä on ollut hyvin hämmentävää viime vuosina ja monet sivistysporvaristoonkin kuuluvat ihmiset ovat lopettaneet lehden tilauksen.

–Onneksi meillä on kuitenkin tässä maassa mediaa, joka kykenee journalistisesti laadukkaaseen metsäkeskusteluun, jossa kuunnellaan eri osapuolia ja annetaan lukijalle arvo tehdä omia johtopäätöksiä faktojen pohjalta.

Markku Laukkanen markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Marttila
juha.marttila@mtk.fi

Kuvat

Juha Marttila lähikuvassa
Juha Marttila
Kuvaaja: Jaana Kankaanpää
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

MTK:n Heli Siitari: Luonnonarvokauppa tulee metsien uuteen markkinaan28.5.2026 10:04:37 EEST | Artikkeli

Pitkät sitoumukset ja sääntelyn keskeneräisyys huolettavat maanomistajia Vaikka luonnonarvokauppa on Suomessa vielä alkutekijöissään, maanomistajien kiinnostus on huomattavaa, arvioi MTK:n ympäristöasiantuntija ja kenttäpäällikkö Heli Siitari. – Kysymyksiä herättävät kauppojen pitkät sitoumukset, sääntelyn keskeneräisyys ja epävarmuus markkinoiden kehityksestä. – Kaupan mekanismi on olemassa ja lainsäädännöllistä pohjaa rakennettu. Käytännön pilotit kuitenkin osoittavat jatkuvasti pieniä korjaustarpeita, joita täytyy vielä ratkaista, jotta kiinnostusta herättänyt markkina saadaan kunnolla toimimaan, Siitari sanoo. Yksi keskeisimmistä avoimista kysymyksistä liittyy Siitarin mukaan sitoumusten kestoon. –Nykyisessä ekologisen kompensaation mallissa ostaja maksaa 30 vuoden ajalta syntyvistä tarvitsemistaan luontoarvojen määrästä. Ylimääräiset luontoarvot saa myydä toiselle ostajalle samalta alueelta. –Kaupan kohteena olevalle alueelle asetetaan pysyvä hävittämis- ja heikentämiskielto, vaik

Esa Härmälä: Metsätalouden rajoittaminen vastuutonta Suomen taloudelle20.5.2026 10:55:39 EEST | Artikkeli

Uutta realismia metsäpolitiikkaan - Ruotsi näyttää tietä On vastuutonta politiikkaa, jos kansantalouden tärkeintä vientisektoria lähdetään poliittisin päätöksin pienentämään, sanoo MTK:n puheenjohtajana, Metsähallituksen pääjohtajana ja eurooppalaisessa metsäedunvalvonnassa toiminut agronomi Esa Härmälä. –Metsäteollisuuden kilpailukyky ei ole vain yhden toimialan kysymys, vaan koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden ehto. Suomessa ei nousta nykyisistä talousvaikeuksista, jos metsätaloutta samaan aikaan heikennetään. Suomen metsäpolitiikan tulevaisuudesta raportin laatineen Härmälän mukaan Suomessa ei tunnuta ymmärtävän, kuinka riippuvainen meidän hyvinvointimme edelleen on metsien kasvusta ja uusiutuvan luonnonvaran hyödyntämisestä. – Ei Saksa kyseenalaista ilmastopolitiikan nimissä autoteollisuuden tai Norja öljyteollisuuden toimintaedellytyksiä, vaikka ne ovat päästöjä tuottavaa, mutta kansantalouksien kannalta keskeistä teollisuutta. Saksa ei ratkaise autoilun ympäris

Pohjoismaiden metsäpolitiikat loitontumassa toisistaan15.5.2026 11:02:42 EEST | Artikkeli

Ruotsi vahvistaa metsäsektorin talousmerkitystä Ruotsin metsäpolitiikan arviointiryhmä puolustaa kansallista liikkumavaraa EU:ssa ja käyttää täysimääräisesti unionin sääntelyn tarjoamia joustoja. Tavoitteena on myös vahvistaa metsätalouden asemaa suhteessa ympäristöohjaukseen ja korostaa entistä avoimemmin metsäteollisuuden talousmerkitystä ja kilpailukykyä. Professori Göran Örlanderin vetämän arviointiryhmän Ruotsin hallitukselle laatiman raportin mukaan EU:n luonnon ennallistamisasetus, biodiversiteettitavoitteet ja ilmastopolitiikka ovat lisänneet jäsenmaiden huolta kansallisen päätösvallan kaventumisesta. Suomen Metsätieteellisen Seuran Metsänhoitoklubin puheenjohtaja Heli Viiri kommentoi Suomen ja Ruotsin metsäpolitiikan eroja uuden raportin pohjalta: – Kun Suomessa keskustelu painottuu edelleen vahvasti ilmastopolitiikkaan, hiilinieluihin ja luonnon monimuotoisuuteen, Ruotsissa selvästi halutaan vahvistaa metsäsektorin talousmerkitystä. Metsien kasvun lisääminen, sääntelyn kevent

Tutkimusylijohtaja Antti Asikainen: Ennallistamisen talousvaikutukset poikkeuksellisen merkittäviä6.5.2026 11:34:01 EEST | Artikkeli

Vaikutukset puutteellisesti arvioitu Luken tutkimusylijohtajan Antti Asikaisen mukaan EU:n ennallistamisasetus tulee ohjaamaan Suomen metsäsektorin tulevaisuutta merkittävästi. – Vaikka ennallistamisen tavoitteet liittyvät luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja ekosysteemien kestävyyden parantamiseen, sen taloudelliset vaikutukset ovat poikkeuksellisen merkittäviä ja osin puutteellisesti arvioituja. –Ennallistamisen mittakaava, kohdentuminen ja toteutustavat määrittävät pitkälti sen, millaiseksi metsäsektorin taloudellinen merkitys tulevina vuosikymmeninä muodostuu. Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtajana toimivan Asikaisen mukaan talousvaikutusten kannalta suurin vaikutus seuraa ennallistettavasta pinta-alasta. – Tutkimus- ja skenaariolaskelmat osoittavat, että talousvaikutukset kiihtyvät nopeasti, jos ennallistaminen laajenee jopa noin 2,5–2,7 miljoonaan hehtaariin. Metsäsektorin arvonlisään miljardiluokan menetys Metsäsektorin arvonlisän menetys on Asikaisen mukaan seurau

Puutuoteteollisuuden Matti Mikkola: Energiatehokkuussääntelyn kansallinen toteutus uhkaa puurakentamista22.4.2026 09:40:35 EEST | Artikkeli

EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallinen soveltaminen voi nostaa massiivirakenteisten talojen rakentamisen kustannuksia 20 prosentilla. – Uudistus on ristiriidassa sekä rakentamisen ilmastotavoitteiden että rakennusalan suhdannetilanteen kanssa. Vaikka uudistus koskee kaikkea massiivirakentamista, puurakentamisen näkökulmasta tilanne on poikkeuksellisen kriittinen, sanoo Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola. –Vaikka rakennusala ei vastusta ympäristöministeriön valmistelussa olevaa säädöstä vähentää rakennusten energiantarvetta kymmenellä 10 prosentilla, huolemme kohdistuu tavoitteen toteutustapaan. Suomen valmistelussa oleva malli painottaa voimakkaasti rakenteiden lämmönläpäisyä eli U-arvoa, mikä on ongelman ydin. Mikkolan mukaan malli tarkoittaa käytännössä sitä, että energiatehokkuutta haetaan lisäämällä eristeitä ja kasvattamalla rakenteiden paksuutta. –Tämä on vanhakantainen lähestymistapa. Mennään takaisin “hölmöläisten touhuun”, että lisätään eristettä j

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye