Sinilevähavainnot lisääntyneet runsaasti sekä meri- että sisävesialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)
Sinilevähavainnot Lounais-Suomesta ovat lisääntyneet. ELY-keskuksen vakioseurannassa sinilevää on havaittu runsaasti sekä Saaristomerellä että sisävesillä. Havaintoja on myös Selkämereltä. Myös Rotarien seurantaan ja Vesi.fi-palveluun on tallennettu runsaita sinilevähavaintoja.

Merialueilla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa havaittiin runsaasti sinilevää Mynälahden sisäosissa, ja myös kansalaishavaintojen mukaan Mynälahdessa on kuluneella viikolla ollut runsaasti sinilevää. Runsaasti sinilevää on ollut myös Kaarinan ja Paraisten merialueilla, Paraisten Bläsnäsin alueella erittäin runsaasti. Saaristomerellä on havaittu sinilevää ainakin jossain määrin muualla, paitsi osassa ulkosaaristoa. Selkämerellä levää on vielä toistaiseksi vähäisesti. Satelliittikuvien perusteella sinilevää esiintyy koko Saaristomeren eteläpuoleisella avomerialueella.
Sisävesialueilla Littoistenjärvellä ja Rymättylän Kirkkojärvellä on havaittu runsaasti sinilevää. Kemiönsaarella Dragsfjärdenissä ja Somerolla Painionjärvessä sinilevää on hieman, ja yleisöhavaintojen mukaan myös Metsä-Valkjärvellä, Nummijärvellä, Narvijärvellä ja Säkylän Pyhäjärvellä on sinilevää.
Levätilanteen seuraaminen perustuu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavainnointiin, Rotarien seurantaan, satelliittikuviin sekä kansalaisten yleisöhavaintoihin. Tarkempia tietoja havaintopisteittäin voi etsiä Järvi-Meriwikistä sekä Lounais-Suomen sinilevähavaintojen karttasovelluksesta. Molemmat on linkattu tämän katsauksen loppuun.
Aurinkoinen ja lämmin sää johtaa sinileväesiintymien runsastumiseen, ja sinilevätilanne voi muuttua hyvin lyhyessä ajassa. Sinilevätilanne voi muuttua nopeasti tuulien suuntien mukaan, jolloin veden kelpaaminen virkistyskäyttöön tulee arvioida paikan päällä. Apteekista saatavilla olevia myrkkytestejä käyttäessä tulee huomioida, että ne eivät havaitse sinilevien mahdollisesti erittämiä hermomyrkkyjä, eikä sinilevien myrkyllisyyttä voi arvioida omin silmin.
Vähäinen määrä sinilevää ei pääsääntöisesti estä vedessä uimista tai veden käyttöä, kunhan noudattaa tarvittavaa huolellisuutta. Vettä ei tule niellä, ja uimisen jälkeen on suositeltavaa peseytyä iho-oireiden välttämiseksi. Mikäli sinilevää on vedessä runsaasti, ei vettä tule käyttää saunavetenä, syötävien kasvien kasteluvetenä, eikä sitä tule käyttää talousvetenä keittämisenkään jälkeen. Lapsia ja lemmikkejä tulee pitää silmällä ja estää pääsy rantaveteen, eikä kovin sinileväinen vesi sovellu uimiseen. Juomavesi on syytä tarjoilla lemmikeillekin muualta kuin rantavedestä.
Vähäinen sinilevä erottuu vedessä esimerkiksi vihertävinä hippusina. Runsastuessaan sinilevä kohoaa pinnalle ja muodostaa silmin havaittavia viiruja ja lauttoja. Lopuksi sinileväkukinta saattaa pahimmillaan muodostaa paksua puuroa, joka kasautuu rantaan. Sinileväkukinto erottuu monista levistä sillä, että esiintymä hajoaa kepillä koskettaessa eikä se takerru keppiin kuten esimerkiksi rihmamainen viherlevä.
Levähavainnoista ilmoittaminen
Varsinais-Suomen ELY-keskukseen voi ilmoittaa levähavainnoista Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa (p. 0295 022 530). Järvi-Meriwikiin voi ilmoittaa havainnoista esimerkiksi älypuhelimen Havaintolähetti-sovelluksen kautta. Lounais-Suomen kuluneen viikon (26/2024) sinilevähavaintoja voi tarkastella alla linkatun karttasovelluksen avulla. Erityisen runsaista tai muuten mietityttävistä levähavainnoista voi toimittaa näytteen mikroskopointianalyysiä varten. Näytteen lähettämisestä tulee sopia ensin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa (p. 0295 022 530).
Linkkejä
- Levätilanne (ely-keskus.fi)
- Järvi-meriwiki (jarviwiki.fi)
- Havaintolähetti (jarviwiki.fi)
- Lounais-Suomen sinilevähavainnot (karttasovellus)
- Valtakunnalliset levätilannekatsaukset (syke.fi)
Lisätietoja
Harjoittelija Emilia Pohto, puh. 0295 022 530
Ryhmäpäällikkö Janne Suomela, puh. 0295 022 947
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
NOUSU-ohjelma avusti kolmen padon purkua (Rannikko-Suomi)10.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Vaelluskalaohjelma NOUSU on vuoden 2025 aikana tukenut vaelluskalakantojen elvytystoimia ELY-keskusten kalatalousyksiköiden toimialueella. NOUSU-ohjelman avustuksella on vuonna 2025 avattu kolme patoa vaelluskaloille kuljettavaksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomainen on myöntänyt toimialueelleen NOUSU-ohjelman kautta avustuksia yhteensä 111 600 euroa kolmelle vaelluskalatutkimushankkeelle ja yhdelle kunnostuskohteelle.
Koiviston Auto Länsi Oy jatkaa liikennöintiä reitillä Rauma-Eura-Huittinen-Sastamala-Nokia-Tampere vuoden 2026 alusta (Pirkanmaa, Varsinais-Suomi)9.12.2025 10:15:00 EET | Tiedote
Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan Ely-keskukset ovat kilpailuttaneet yhteysvälin Rauma-Huittinen-Tampere linja-autoliikenteen yhteistyössä reitin kuntien kanssa. Kilpailutuksen voitti nykyinen liikenteenharjoittaja Koiviston Auto Länsi. Uusi sopimuskausi alkaa 1.1.2026.
Vesiensuojelun tehostamisohjelma edisti valuma-aluelähtöistä ja maa- ja metsätalouden luonnonmukaista vesienhallintaa3.12.2025 13:02:13 EET | Tiedote
Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja ELY-keskukset ovat tukeneet valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan toteutusta, kehittämistä ja valtavirtaistamista eri puolella Suomea. Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta myönnettiin vuosina 2019–2023 avustuksia yhteensä 49 maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeelle. Hankkeiden toteutuneet kokonaiskustannukset olivat noin 9,6 miljoonaa euroa, joista valtionavustusten osuus oli 6,5 miljoonaa euroa. Avustuksen osuus oli keskimäärin 67 %, muu rahoitus koostui omarahoituksesta. Teemaa toteutettiin myös tutkimusosiolla ja erillisrahoitettujen pilottien kautta. Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat julkaisseet loppuraportin, jossa arvioidaan kokonaisuuden vaikuttavuutta ja oppeja, ja kuvataan onnistumiset ja kehittämistarpeet.
Alueellinen linjaus ulkomaisen työvoiman käytöstä suppeampi kuin vuosiin28.11.2025 13:45:39 EET | Tiedote
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset ovat päivittäneet alueellisen linjauksen ulkomaisen työvoiman käytöstä. Uusi päivitetty linjaus astuu voimaan joulukuun alussa. Ammattinimikkeiden määrä on edelleen vähentynyt kymmeneen ja on nyt alimmalla tasolla sitten vuoden 2018. Nimikkeitä on poistettu linjauksesta kolmena peräkkäisenä päivityskertana heikon yleisen työmarkkinatilanteen vuoksi. Linjaus päivitetään puolen vuoden välein.
Olje- och naturgasuppvärmning ersätts i snabb takt – tusen ansökningar om understöd på kort tid28.11.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Närings-, trafik- och miljöcentralens populära understöd för att avstå från uppvärmning med fossila bränslen utlystes igen i oktober. Under mindre än två månaders tid har redan nästan tusen hushåll ansökt om stöd. Det återstående anslaget räcker för högst 2 000 sökande. Renoveringarna kan genomföras fram till den 31 augusti 2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme