Moninkertaisia eroja kissarotujen hammassyöpymissä
Hammassyöpymät ovat kissojen yleisimpiä ja vaikeimpia suunsairauksia. Helsingin yliopiston yli 900 kissan tutkimuksessa havaittiin moninkertaisia eroja kissarotujen välillä, mikä viittaa geneettiseen alttiuteen. Lisäksi tunnistettiin lukuisia hammassyöpymään liittyviä riskitekijöitä.
Hammasresorptio eli hammassyöpymä on vakava kissojen suusairaus, joka johtaa usein vaurioituneen hampaan poistamiseen. Pidemmälle edennyt sairaus aiheuttaa kissalle voimakasta kipua.
– Taudin syyt eivät ole vielä selvillä, mutta hammassyöpymät on aiemmin liitetty kissan ikään, eräisiin rotuihin, muihin hammassairauksiin sekä ympäristötekijöihin, kuten ruokailutottumuksiin. Keräsimme laajan tutkimusaineiston suomalaisista kissoista ja selvitimme sen avulla uudelleen näitä riskitekijöitä, kertoo väitöskirjatutkija Katariina Vapalahti Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Helsingin yliopiston tutkimuksessa hyödynnettiin vuosina 2012–2015 kerätyn yli 8000 kissan terveyskyselyaineiston aineistoa. Tästä aineistosta valittiin mukaan 944 kissaa, joiden hampaat eläinlääkäri oli huolellisesti tutkinut. Näistä joka viidennellä oli todettu hammassyöpymä.
Tutkimuksessa löydettiin rotuja, joilla alttius hammassyöpymään oli suurempi tai pienempi kuin muilla roduilla.
– Cornish rex-, eurooppalainen- ja ragdoll-rotuisilla kissoilla oli liki kolminkertainen riski hammassyöpymään, kun taas exotic-persialaisissa sairautta oli hyvin vähän. Turkish van- ja Devon rex-roduilta ei hammassyöpymiä tässä aineistossa löytynyt lainkaan. Erot rotujen välisessä sairastuvuudessa viittaavat geneettiseen alttiuteen. Perimällä on siis merkitystä, kertoo professori Hannes Lohi.
– Tutkimuksemme vahvisti hammassyöpymän lisääntyvän iän myötä ja että hammaskivi, ientulehdus ja hampaiden tukikudossairaus lisäsivät hammassyöpymäriskiä. Tämä viittaa siihen, että hammaskiven aiheuttamat tulehdukselliset muutokset kissan suussa lisäävät hammassyöpymän riskiä. Myös kissan ruokailutottumuksilla havaittiin vaikutuksia hammassyöpymän esiintymiseen, jatkaa Vapalahti.
Tutkimus on osa professori Hannes Lohen kissatutkimusta, jossa selvitetään sairauksiin, persoonallisuuteen ja käyttäytymiseen liittyviä riskitekijöitä.
Alkuperäinen artikkeli:
Vapalahti K, Neittaanmäki H, Lohi H, Virtala AM. A large case-control study indicates a breed-specific predisposition to feline tooth resorption. Vet J. 2024 May 11;305:106133. 10.1016/j.tvjl.2024.106133.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katariina Vapalahti
väitöskirjatutkija, eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
katariina.vapalahti@helsinki.fi
Hannes Lohi
professori
ELÄINLÄÄKETIETEELLISTEN BIOTIETEIDEN OSASTO
hannes.lohi@helsinki.fi
0294125085
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme