Suomen Pankin konferenssissa keskusteltiin rahapolitiikan päätöksenteosta sekä toimeenpanosta hitaan ja nopean inflaation kausina
Rahapolitiikan strategia tulee jatkossa suunnitella siten, että se varmistaa hintavakauden myös suuren epävarmuuden vallitessa. Tämä edellyttää strategialta riittävää joustavuutta, jotta se toimii hyvin eri ympäristöissä ja vastaa uusiin ja ennalta arvaamattomiin häiriöihin, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn painotti keskiviikkona Suomen Pankin järjestämässä kansainvälisessä rahapolitiikkakonferenssissa Helsingissä.
Kolmatta kertaa järjestetyssä kansainvälisessä konferenssissa keskusteltiin rahapolitiikasta matalan ja korkean inflaation ympäristöissä.
Rehn kertasi puheenvuorossaan viime kriisivuosien poikkeuksellista inflaatiodynamiikkaa ja pohti Euroopan keskuspankin tulevan rahapolitiikan strategian arvioinnin keskeisiä teemoja.
"Viime vuodet ovat korostaneet inflaatio-odotusten keskeistä roolia rahapolitiikassa. Samoin on korostunut se, kuinka tärkeää on sitoutua strategiamme mukaiseen symmetriseen keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitteeseen", Rehn sanoi.
Rahapoliittinen analyysi päätöksenteon tukena
Italian keskuspankin pääjohtaja Fabio Panetta valotti puheenvuorossaan rahapolitiikan näkymiä. Panettan mukaan merkittävimmät riskit, jotka euroalue voi kohdata keskipitkällä aikavälillä, ovat uusi geopoliittisten shokkien aalto sekä poliittisen epävarmuuden lisääntyminen euroalueella. Panetta kuitenkin odottaa, että jos uusia mullistuksia ei tule, siirrymme pian "viimeisen mailin" tarinasta "ensimmäisen hymyn" todellisuuteen ja hintavakauden paluuseen.
Euroopan keskuspankin pääekonomisti ja johtokunnan jäsen Philip R. Lane puolestaan toi esille puheenvuorossaan modernin rahataloudellisen analyysin roolia EKP:ssa. Lanen mukaan laaja rahatalouden analyysi auttaa päätöksentekijöitä muodostamaan talouden kehityksestä paremman kokonaiskäsityksen ja huomioimaan rahan, luoton annon tarjonnan ja kysynnän sekä reaalitalouden yhteyden.
"Kasvavan laskentakapasiteetin ja uusien koneoppimistekniikoiden avulla yksityiskohtaisempien rahoituksen välitykseen liittyvien tietojen parantunut saatavuus laajentaa entisestään sen soveltamisalaa ja tulosten merkitystä. Näistä syistä rahatalouden analyysillä on keskeinen rooli EKP:ssa", Lane sanoi.
Yhdysvaltain keskuspankin johtokunnan vanhempi neuvonantaja Annette Vissing-Jørgensen kertoi puheenvuorossaan, mitkä eri tekijät vaikuttavat keskuspankin taseiden optimaaliseen kokoon ja miten nämä tekijät eroavat euroalueella ja Yhdysvalloissa.
Tilaisuudessa kuultiin myös ajankohtainen keskustelu rahapolitiikan kehyksistä matalan ja korkean inflaation ympäristössä. Keskustelamassa olivat Tanskan keskuspankin pääjohtaja Signe Krogstrup, Latvian keskuspankin pääjohtaja Mārtiņš Kazāks sekä johtaja Hong K. Bahng Korean keskuspankista. Keskustelua johti johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki Suomen Pankista.
Pääjohtaja Olli Rehnin puhe (englanniksi)
Avainsanat
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme