Suomen Pankin konferenssissa keskusteltiin rahapolitiikan päätöksenteosta sekä toimeenpanosta hitaan ja nopean inflaation kausina
Rahapolitiikan strategia tulee jatkossa suunnitella siten, että se varmistaa hintavakauden myös suuren epävarmuuden vallitessa. Tämä edellyttää strategialta riittävää joustavuutta, jotta se toimii hyvin eri ympäristöissä ja vastaa uusiin ja ennalta arvaamattomiin häiriöihin, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn painotti keskiviikkona Suomen Pankin järjestämässä kansainvälisessä rahapolitiikkakonferenssissa Helsingissä.
Kolmatta kertaa järjestetyssä kansainvälisessä konferenssissa keskusteltiin rahapolitiikasta matalan ja korkean inflaation ympäristöissä.
Rehn kertasi puheenvuorossaan viime kriisivuosien poikkeuksellista inflaatiodynamiikkaa ja pohti Euroopan keskuspankin tulevan rahapolitiikan strategian arvioinnin keskeisiä teemoja.
"Viime vuodet ovat korostaneet inflaatio-odotusten keskeistä roolia rahapolitiikassa. Samoin on korostunut se, kuinka tärkeää on sitoutua strategiamme mukaiseen symmetriseen keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitteeseen", Rehn sanoi.
Rahapoliittinen analyysi päätöksenteon tukena
Italian keskuspankin pääjohtaja Fabio Panetta valotti puheenvuorossaan rahapolitiikan näkymiä. Panettan mukaan merkittävimmät riskit, jotka euroalue voi kohdata keskipitkällä aikavälillä, ovat uusi geopoliittisten shokkien aalto sekä poliittisen epävarmuuden lisääntyminen euroalueella. Panetta kuitenkin odottaa, että jos uusia mullistuksia ei tule, siirrymme pian "viimeisen mailin" tarinasta "ensimmäisen hymyn" todellisuuteen ja hintavakauden paluuseen.
Euroopan keskuspankin pääekonomisti ja johtokunnan jäsen Philip R. Lane puolestaan toi esille puheenvuorossaan modernin rahataloudellisen analyysin roolia EKP:ssa. Lanen mukaan laaja rahatalouden analyysi auttaa päätöksentekijöitä muodostamaan talouden kehityksestä paremman kokonaiskäsityksen ja huomioimaan rahan, luoton annon tarjonnan ja kysynnän sekä reaalitalouden yhteyden.
"Kasvavan laskentakapasiteetin ja uusien koneoppimistekniikoiden avulla yksityiskohtaisempien rahoituksen välitykseen liittyvien tietojen parantunut saatavuus laajentaa entisestään sen soveltamisalaa ja tulosten merkitystä. Näistä syistä rahatalouden analyysillä on keskeinen rooli EKP:ssa", Lane sanoi.
Yhdysvaltain keskuspankin johtokunnan vanhempi neuvonantaja Annette Vissing-Jørgensen kertoi puheenvuorossaan, mitkä eri tekijät vaikuttavat keskuspankin taseiden optimaaliseen kokoon ja miten nämä tekijät eroavat euroalueella ja Yhdysvalloissa.
Tilaisuudessa kuultiin myös ajankohtainen keskustelu rahapolitiikan kehyksistä matalan ja korkean inflaation ympäristössä. Keskustelamassa olivat Tanskan keskuspankin pääjohtaja Signe Krogstrup, Latvian keskuspankin pääjohtaja Mārtiņš Kazāks sekä johtaja Hong K. Bahng Korean keskuspankista. Keskustelua johti johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki Suomen Pankista.
Pääjohtaja Olli Rehnin puhe (englanniksi)
Avainsanat
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Eurosystemets penningpolitiska beslut6.3.2025 15:20:00 EET | Beslut
ECB-rådet beslutar om penningpolitiken i euroområdet. ECB-rådet beslutade idag att sänka de tre styrräntorna med 25 punkter.
EKP:n rahapoliittisia päätöksiä6.3.2025 15:20:00 EET | Päätös
EKP:n neuvosto päättää euroalueen rahapolitiikasta. EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä.
Räntorna på företagslån har sjunkit6.3.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Under det sista kvartalet 2024 lyfte de finländska företagen nya företagslån[1] från övriga finansinstitut för mer än 1 miljard euro. Genomsnittsräntan var 7,4 %, när den vid motsvarande tid för ett år sedan var 8,5 %. Den vanligaste typen av nya företagslån från övriga finansinstitut var factoring med 400 miljoner euro. Genomsnittsräntan på factoringfinansiering[2] (11,9 %) var också betydligt högre än exempelvis genomsnittsräntan på sedvanliga företagslån (5,3 %). Under årets sista kvartal 2024 var den genomsnittliga räntan på nya företagslån[3] beviljade av banker (kreditinstitut) 4,7 %, när den vid motsvarande tidpunkt för ett år sedan var 5,8 %. Under det sista kvartalet 2024 betalade bankerna ut nya företagslån till ett värde av 6,3 miljarder euro. Av de olika lånetyperna som bankerna betalade ut stod sedvanliga företagslån för den största andelen med 5,2 miljarder euro. Utvecklingen av Euriborräntorna inverkar på företagslåneräntorna i Finland. Under det sista kvartalet 2024 ban
Yrityslainojen korot laskeneet6.3.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä suomalaiset yritykset nostivat muista rahoituslaitoksista uusia yrityslainoja[1] yli 1 mrd. euron edestä. Lainojen keskikorko oli 7,4 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 8,5 %. Muista rahoituslaitoksista nostettujen uusien yrityslainojen yleisin lainatyyppi oli factoring; niitä nostettiin 400 milj. euron edestä. Factoringrahoituksen[2] keskikorko (11,9 %) oli myös huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi tavanomaisten yrityslainojen (5,3 %). Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä pankkien (luottolaitosten) myöntämien uusien yrityslainojen[3] keskikorko oli 4,7 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 5,8 %. Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä uusia yrityslainoja nostettiin pankeista 6,3 mrd. euron edestä. Pankeista nostettiin lainatyypeistä eniten tavanomaisia yrityslainoja, 5,2 mrd. euron edestä. Euriborkorkojen kehitys vaikuttaa yrityslainojen korkoihin Suomessa. Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä muiden rahoituslaitosten myö
Interest rates on corporate loans have declined6.3.2025 10:00:00 EET | Press release
In the fourth quarter of 2024, Finnish non-financial corporations drew down over EUR 1 billion of new corporate loans[1] from other financial institutions (OFIs). The average interest rate on these loans was 7.4%, as opposed to 8.5% in the same period a year earlier. The most common type of new corporate loan drawn from OFIs was factoring, amounting to EUR 400 million. The average interest rate on factoring credit[2] (11.9%) was also considerably higher than that on conventional corporate loans (5.3%), for instance. In the fourth quarter of 2024, the average interest rate on new corporate loans[3] granted by banks (credit institutions) was 4.7 %, as opposed to 5.8% in the same period a year earlier. New corporate loans drawn down from banks in the fourth quarter of 2024 amounted to EUR 6.3 billion. Conventional corporate loans made up the most, EUR 5.2 billion, of the different types of loans drawn down from banks. Developments in Euribor rates have an impact on the interest rates on c
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme