Suomen Pankin konferenssissa keskusteltiin rahapolitiikan päätöksenteosta sekä toimeenpanosta hitaan ja nopean inflaation kausina
Rahapolitiikan strategia tulee jatkossa suunnitella siten, että se varmistaa hintavakauden myös suuren epävarmuuden vallitessa. Tämä edellyttää strategialta riittävää joustavuutta, jotta se toimii hyvin eri ympäristöissä ja vastaa uusiin ja ennalta arvaamattomiin häiriöihin, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn painotti keskiviikkona Suomen Pankin järjestämässä kansainvälisessä rahapolitiikkakonferenssissa Helsingissä.

Kolmatta kertaa järjestetyssä kansainvälisessä konferenssissa keskusteltiin rahapolitiikasta matalan ja korkean inflaation ympäristöissä.
Rehn kertasi puheenvuorossaan viime kriisivuosien poikkeuksellista inflaatiodynamiikkaa ja pohti Euroopan keskuspankin tulevan rahapolitiikan strategian arvioinnin keskeisiä teemoja.
"Viime vuodet ovat korostaneet inflaatio-odotusten keskeistä roolia rahapolitiikassa. Samoin on korostunut se, kuinka tärkeää on sitoutua strategiamme mukaiseen symmetriseen keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitteeseen", Rehn sanoi.
Rahapoliittinen analyysi päätöksenteon tukena
Italian keskuspankin pääjohtaja Fabio Panetta valotti puheenvuorossaan rahapolitiikan näkymiä. Panettan mukaan merkittävimmät riskit, jotka euroalue voi kohdata keskipitkällä aikavälillä, ovat uusi geopoliittisten shokkien aalto sekä poliittisen epävarmuuden lisääntyminen euroalueella. Panetta kuitenkin odottaa, että jos uusia mullistuksia ei tule, siirrymme pian "viimeisen mailin" tarinasta "ensimmäisen hymyn" todellisuuteen ja hintavakauden paluuseen.
Euroopan keskuspankin pääekonomisti ja johtokunnan jäsen Philip R. Lane puolestaan toi esille puheenvuorossaan modernin rahataloudellisen analyysin roolia EKP:ssa. Lanen mukaan laaja rahatalouden analyysi auttaa päätöksentekijöitä muodostamaan talouden kehityksestä paremman kokonaiskäsityksen ja huomioimaan rahan, luoton annon tarjonnan ja kysynnän sekä reaalitalouden yhteyden.
"Kasvavan laskentakapasiteetin ja uusien koneoppimistekniikoiden avulla yksityiskohtaisempien rahoituksen välitykseen liittyvien tietojen parantunut saatavuus laajentaa entisestään sen soveltamisalaa ja tulosten merkitystä. Näistä syistä rahatalouden analyysillä on keskeinen rooli EKP:ssa", Lane sanoi.
Yhdysvaltain keskuspankin johtokunnan vanhempi neuvonantaja Annette Vissing-Jørgensen kertoi puheenvuorossaan, mitkä eri tekijät vaikuttavat keskuspankin taseiden optimaaliseen kokoon ja miten nämä tekijät eroavat euroalueella ja Yhdysvalloissa.
Tilaisuudessa kuultiin myös ajankohtainen keskustelu rahapolitiikan kehyksistä matalan ja korkean inflaation ympäristössä. Keskustelamassa olivat Tanskan keskuspankin pääjohtaja Signe Krogstrup, Latvian keskuspankin pääjohtaja Mārtiņš Kazāks sekä johtaja Hong K. Bahng Korean keskuspankista. Keskustelua johti johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki Suomen Pankista.
Pääjohtaja Olli Rehnin puhe (englanniksi)
Avainsanat
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Företagen lyfte rikligt med lån från bankerna i oktober 202528.11.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
I oktober 2025 lyfte företagen[1] nya lån[2] från banker med verksamhet i Finland för 2,4 miljarder euro, vilket är 36 % mer än vid motsvarande tidpunkt för ett år sedan och 52 % mer än i genomsnitt i oktober 2011–2024. I oktober gjordes mest utbetalningar[3] till företag inom industrisektorn.
Lokakuussa 2025 yrityslainoja nostettiin runsaasti pankeista28.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Lokakuussa 2025 yritykset[1] nostivat uusia lainoja[2] Suomessa toimivista pankeista 2,4 mrd. euron edestä, mikä on 36 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana ja 52 % enemmän kuin keskimäärin lokakuussa vuosina 2011–2024. Lokakuussa eniten nostoja[3] tekivät teollisuusalan yritykset.
High volume of corporate loans drawn down from banks in October28.11.2025 10:00:00 EET | Press release
In October 2025, non-financial corporations[1] drew down EUR 2.4 billion of new loans[2] from banks operating in Finland. This was 36% more than in the same period a year earlier and 52% above the October average for 2011–2024. In October, the most drawdowns[3] were made by industrial companies.
IMF:s kommentarer om Finlands ekonomi10.11.2025 15:30:00 EET | Pressmeddelande
Internationella valutafonden (IMF) offentliggjorde sina kommentarer om Finlands ekonomi måndagen den 10 november.
IMF:n lausunto Suomen taloudesta10.11.2025 15:30:00 EET | Tiedote
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) julkisti lausuntonsa Suomen taloudesta maanantaina 10. marraskuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme