VATT sote-säästöistä: päivystys- ja leikkaustoiminnan keskittämiseen sisältyy myös riskejä
Hallitus on keskittämässä merkittäviä terveydenhuollon palveluita, kuten päivystys- ja leikkaustoimintaa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ymmärtää palveluiden keskittämistä, mutta huomauttaa myös riskeistä.

Hallitus on keskittämässä merkittäviä terveydenhuollon palveluita, kuten monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä ja siihen liittyvää leikkaustoimintaa. Jatkossa kullakin hyvinvointialueella voisi olla vain yksi yliopisto- tai keskussairaala, joka tarjoaisi näitä palveluita. Uudellamaalla HUS-yhtymä voisi ylläpitää useampia tällaisia sairaaloita.
Myös perusterveydenhuollon ja akuuttilääketieteen ympärivuorokautiseen päivystykseen esitetään muutoksia. Osa anestesiaa edellyttävästä päiväkirurgiasta ja lyhytjälkihoitoisesta eri erikoisalojen leikkaustoiminnasta voitaisiin jatkossa edelleen suorittaa myös pienemmissä, laissa erikseen nimettävissä sairaaloissa.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT toteaa erikoistutkija Tanja Saxellin ja erikoistutkija Markku Siikasen kirjoittamassa lausunnossa sosiaali- ja terveysministeriölle, että sairaalatoiminnan keskittämisellä on mahdollista poistaa päällekkäisiä toimintoja sekä saavuttaa laadukkaampaa hoitoa ja mittakaavaetuja. Toisaalta keskittäminen heikentää potilaiden valinnanmahdollisuuksia, vaikeuttaa hoitoon pääsyä ja lisää matkustuskustannuksia. Ruotsista saatujen kokemusten perusteella keskittämisen riskinä on palveluiden ruuhkautuminen jäljelle jääneissä sairaaloissa.
Palveluja lakkaa useilla paikkakunnilla
Lakiesityksen hyväksyminen johtaisi käytännössä palvelujen lakkauttamisiin useilla paikkakunnilla. Esimerkiksi monierikoisalainen ympärivuorokautinen päivystys- ja leikkaustoimintaa loppuisivat Kemissä, Savonlinnassa, Oulaisissa, Salossa ja Valkeakoskella.
Lakkautetuista toimipisteistä aiheutuisi lisää paineita yliopisto- ja keskussairaaloille, arvioivat VATT:n tutkijat.
”Kun toimipisteitä lakkautetaan, kohdistuu palveluverkkoon jäljelle jääneisiin sairaaloihin aikaisempaa suurempaa kysyntää. Ellei tapahdu resurssien siirtymistä tai lisäresurssointia palveluverkkoon jääneisiin sairaaloihin, palvelut saattavat ruuhkautua ja jonotusajat pidentyä. Tästä voi olla haittaa myös potilaiden terveydelle”, sanoo erikoistutkija Tanja Saxell.
Yöpäivystyksen lakkauttaminen saattaa merkitä sitä, että osaa potilaista voidaan hoitaa halvemmalla päiväaikaan.
”Toisaalta yöaikana potilaiden siirtäminen kauempaan päivystyspalveluita tarjoavaan yksikköön esimerkiksi ambulanssilla saattaa luoda lisäkustannuksia. Matkustusetäisyyksien pidentyessä potilaiden terveys voi myös heikentyä. Heikentynyt terveys ja potilaiden siirtäminen kauempaan yksikköön voivat merkitä korkeampia erikoissairaanhoidon kustannuksia”, sanoo erikoistutkija Markku Siikanen.
Riskinä kilpailun väheneminen
Useiden taloustieteellisten tutkimusten mukaan sairaalatuotannon keskittäminen saattaa vähentää julkisten sairaaloiden välistä kilpailua.
”Vähentyneen kilpailun seurauksena sairaaloiden kannustimet jonojen purkamiseen, hoidon laadun kehittämiseen tai toiminnan tehostamiseen saattavat joissain tilanteissa heikentyä. Näin voi tapahtua yleisissä kiireettömissä leikkauksissa, kuten tekonivelkirurgiassa”, sanoo Tanja Saxell.
VATT:n erikoistutkijoiden mukaan on epäselvää, voidaanko erikoissairaanhoidon palveluja ylipäätään vahvistaa ja keskittää samaan aikaan niin, että palveluiden saatavuus paranisi tai jonotusajat lyhenisivät.
Henkilöstön saatavuus on vaikea haaste
Hallituksen esityksessä tuodaan esille, että palvelujen keskittämisellä pystyttäisiin turvaamaan henkilöstön saatavuutta.
”Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, kuinka terveydenhuollon ammattihenkilöiden työmarkkina reagoi muutoksiin, koska ammattihenkilöt voivat työskennellä julkisen sektorin lisäksi myös yksityisellä terveyspalvelumarkkinalla”, pohtii Markku Siikanen.
Jos palveluverkoston tiivistämisen seurauksena julkisen sektorin työvoiman saatavuus tai pysyvyys heikkenee, keskittämisen hyödyt eivät toteudu täysimääräisinä.
”Riippuen siitä, miten tuetaan yksityistä terveydenhoitoa, myös julkisen sektorin keskittämisen hyödyt voivat jäädä vajaiksi. Lisäksi keskittäminen voi merkitä lisääntynyttä työvoimatarvetta jäljelle jääneissä sairaaloissa, koska niihin kohdistuu aikaisempaa enemmän kysyntää”, toteaa Tanja Saxell.
Lausunto kokonaisuudessaan:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja SaxellErikoistutkijaVATT / Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Puh:+358 40 304 5574tanja.saxell@vatt.fiMarkku SiikanenErikoistutkijaVATT / Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Puh:+358 50 463 4572markku.siikanen@vatt.fiLinkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Väitöstutkimus: Julkisen liikenteen hintojen alentaminen vähentää autoilua, mutta on ilmastotoimena kallis21.3.2025 07:03:42 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan Helsingin seudun joukkoliikenteen lippujen hinnanalennus vähensi autoilua ja CO2-päästöjä. Jokaista vähennettyä hiilidioksiditonnia kohden toimenpide oli kuitenkin kallis verrattuna muihin ilmastotoimiin.
Tutkijaesittely: Tutkimusprofessori Teemu Lyytikäinen19.3.2025 07:00:00 EET | Blogi
Tällä kertaa tutkijaesittelyssä on Teemu Lyytikäinen, joka nimitettiin VATT:n tutkimusprofessoriksi joulukuussa 2024. Teemu on mukana useissa tutkimusprojekteissa, jotka liittyvät muun muassa kuntatalouteen ja asumiseen. Lue lisää Teemun tekemästä tutkimuksesta.
VATT: Yritysten efektiiviset veroasteet laskeneet erityisesti monikansallisilla konserneilla6.3.2025 14:01:00 EET | Tiedote
Yritysten efektiiviset veroasteet ovat laskeneet. Laskevaa trendiä havaitaan erityisesti monikansallisilla konserneilla. Kotimaisilla yrityksillä muutos selittyy pitkälti kirjanpidon ja verotuksen eroilla sekä tappioiden vähennysoikeuksilla, selvittivät tutkijat Mikko Vanhala ja Marika Viertola Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT).
Mitä suomalainen tutkimus kertoo työttömyysturvan leikkausten vaikutuksista?25.2.2025 15:00:30 EET | Blogi
Työttömyysturvan leikkausten vaikutuksista on olemassa tutkimustietoa viime vuosilta. “Sekä ansioturvan lyhentäminen että päivärahan alentaminen lyhentävät työttömyysjaksoja ja nopeuttavat työllistymistä. Heikomman ansioturvan vaikutukset tulevien työsuhteiden laatuun lienevät suhteellisen pieniä”, kirjoittaa VATT:n tutkimusprofessori Tomi Kyyrä.
Vastuu työttömyysturvan rahoituksesta jakautuu epätasapuolisesti5.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Vastuu ansioturvan rahoituksesta jakautuu työnantajien kesken epätasapuolisesti suhteessa siihen, miten usein eri työnantajien palveluksesta jäädään työttömiksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan maltillinenkin omavastuu työnantajien vakuutusmaksuissa jakaisi rahoitustaakkaa tasapuolisemmin ja voisi parantaa työnantajien kannustimia ylläpitää työllisyyttä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme