Tasapuolisempi typpilannoitteiden käyttö parantaisi ruokaturvaa
Typpilannoitteen käytön osittainen siirtäminen rikkaista köyhiin maihin lisäisi maailman viljantuotantoa ja kaksinkertaistaisi sadot ruokaturvattomimmissa maissa. Lisäksi se hillitsisi ilmastonmuutosta ja luontokatoa.

Rikkaissa maissa käytetään liikaa typpilannoitteita, mikä johtaa ilmastonmuutokseen, vesien saastumiseen ja luontokatoon. Köyhiltä mailta taas puuttuu typpilannoitteita, jotta ne voisivat saavuttaa kunnolliset satotasot.
Suomesta johdetussa kansainvälisessä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka typpi tulisi viljantuotannossa jakaa eri maiden ja alueiden välillä, jotta satoa saataisiin mahdollisimman paljon eikä planeetan kantokykyä ylitettäisi. Empiirisesti testattujen globaalien mallien yhteiskäytön avulla arvioitiin eniten tuotettujen viljojen - vehnän, maissin ja riisin - satovasteet typpilannoitteelle. Kirjoittajat mallinsivat tuotantoa sekä nykyisellä typen käytön tasolla että planeetan kantokyvyn sallimalla alhaisimmalla tasolla. Lisäksi he mallinsivat alhaisimman mahdollisen typen käytön tason, jolla saavutetaan nykyinen viljantuotanto.
Nykyisen typen käytön optimaalinen jakaminen lisäisi globaalia viljantuotantoa 12 %. Tässä skenaariossa maissa, joissa yli puolet väestöstä kärsii kohtalaisesta tai vakavasta ruokaturvattomuudesta, typen käyttö kasvaisi kahdeksankertaiseksi ja sadot yli kaksinkertaistuisivat. Aluetasolla tuotanto vähenisi vain Itä-Aasiassa, lähinnä Kiinassa, ja sielläkin vain kuusi prosenttia.
Nykyinen viljantuotanto voitaisiin saavuttaa kahdella kolmanneksella tai jopa sitä pienemmällä osuudella nykyisestä typpimäärästä muuttamalla käytön jakaumaa tasaisemmaksi maiden ja alueiden välillä. Jos optimaalisesti jakautunutta typen käyttöä vähennettäisiin lisäksi planeetan kantokykyä vastaavaksi, se johtaisi 7–16 % laskuun globaalissa tuotannossa. Tämä kuilu voitaisiin kuroa umpeen esimerkiksi kierrättämällä tehokkaasti typpipitoisia sivuvirtoja kuten lantaa, käyttämällä typpitehokkaampia viljelykasveja ja yksisoluisia proteiinilähteitä sekä ruokavalion muutoksin ja hävikkiä vähentämällä.
– Jakamalla typpilannoitteiden käyttöä uudelleen maiden välillä voidaan ratkaisevasti parantaa ruokaturvaa ja huoltovarmuutta sekä hillitä ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä vesistöjen kuten Itämeren rehevöitymistä, kertoo Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dosentti, kestävyystieteen emeritaprofessori Helena Kahiluoto.
Alkuperäinen julkaisu
Kahiluoto, H., Sakieh, Y., Kaseva, J., Kersebaum, K.-C., Minoli, S., Franke, J., Roetter, R.P., Müller, C. 2024. Redistribution of nitrogen to feed the people on a safer planet. PNAS Nexus DOI: 10.1093/pnasnexus/pgae170
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helena Kahiluoto, helena.kahiluoto@helsinki.fi, puh. 040 511 28335
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 3.5.!22.4.2025 11:44:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen akateemisimpien lehmien laitumellelaskuun Suomen urbaaneimmalle maatilalle.
Arkeologiset kohteet tarkentuvat kartalle uuden teknologian avulla22.4.2025 09:26:04 EEST | Tiedote
Muinaisjäännösrekisteri ja arkeologinen paikkatieto tukevat tutkimusta ja kulttuuriperinnön suojelua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme