Tutkijat loivat solun, josta ei voi syntyä syöpää
Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkijat onnistuivat luomaan soluja, joiden jakautumista voidaan kontrolloida. Menetelmä mahdollistaa uudenlaiset, turvalliset soluhoidot.

Soluhoidot voisivat auttaa sadoissa taudeissa, kuten perinnöllisten tautien tai esimerkiksi sydäninfarktin hoidossa. Monissa verisairauksissa ihmisille osataan jo nyt antaa uusia soluja, ja myös diabetesta on voitu hoitaa siirtämällä elinluovutuksista saatuja soluja tai aivan hiljattain myös potilaan omista kantasoluista muokattuja beetasoluja.
Geenimuokattujen solujen riskinä ovat mahdolliset tahattomat, esimerkiksi syövälle altistavat DNA-muutokset. Soluja ei myöskään voi siirtää ihmiseltä toiselle noin vain, koska kudostyypit ovat erilaisia.
Kaikille sopivia, ”immunologisesti näkymättömiä” soluja on saatu aikaiseksi, mutta myös niihin liittyy lisääntynyt syöpäriski. Dosentti, perinnöllisyyslääkäri Kirmo Wartiovaaran tutkimusryhmä lähti yli kymmenen vuotta sitten kehittämään solua, jossa nämä ongelmat voitaisiin kiertää. Nyt ryhmä on onnistunut tuottamaan soluja, joiden jakautumista voidaan kontrolloida ja jotka eivät siten voi muuttua syöpäsoluiksi.
Tutkimus on julkaistu geeni- ja soluterapian alan Molecular Therapy -tiedelehdessä.
– Lähes kaikki sairautemme johtuvat pohjimmiltaan solujen toiminnan ongelmista. Yksi lääketieteen unelma on korjata kudosten vaurioita, sairauksia tai jopa vanhenemista uusilla terveillä soluilla. Tutkimuksemme avulla olemme lähempänä turvallisia, uudenlaisia soluhoitoja, Wartiovaara sanoo.
Turvakäsittely pysäytti solujen jakautumisen
Tutkijat muokkasivat kantasoluista sellaisia, että ne voivat jakautua vain, jos niille annostellaan ylimääräistä DNA:n rakennusainetta, tymidiiniä. Toisin kuin normaalisti, turvakäsitellyt solut eivät voi kopioida perimäainettaan ilman sitä. Tällöin jakautuminen ei onnistu. Kun solut erilaistuvat eri tehtäviinsä, ne lakkaavat jakautumasta eikä lisäainetta enää tarvita.
Aluksi tutkijat selvittivät, voidaanko solukasvua säädellä ulkopuolelta annosteltavalla aineella. Kun tämä onnistui, he selvittivät, toimivatko solut normaalisti.
– Valmistimme kantasoluista insuliinia tuottavia beetasoluja, joita siirsimme koe-eläimiin. Solut huolehtivat eläinten veren sokeritasapainosta kokeen ajan eli lähes puoli vuotta, kertoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Rocio Sartori Maldonado.
– Solut osaavat myös erilaistua muiksi kudostyypeiksi täysin normaalisti emmekä ole havainneet niissä muuta eroa kuin sen, että jakautuminen ei onnistu, jos emme sitä halua, hän jatkaa.
Menetelmä mahdollistaa turvallisen solumuokkauksen
Kantasolut ovat hyvin primitiivisiä soluja, koska niiden täytyy pystyä jakautumaan runsaasti ja kehittymään moneen eri suuntaan. Niitä voitaisiin käyttää moneen tarkoitukseen, mutta alkukantaisuus tuo mukanaan myös ongelman: mitä jos osa soluista ei erilaistukaan, vaan jatkaa primitiivistä kasvua? Työn ohjaaja Kirmo Wartiovaara kertoo, että tutkimusryhmän ratkaisu mahdollistaa solujen tehokkaan kasvun tuotannon aikana, mutta halutussa kohdassa, kuten siirron jälkeen, sen voi myös pysäyttää.
Ratkaisu antaa myös mahdollisuuden muokata soluja ilman pelkoa itse muokkauksen sivuvaikutuksista. Soluista voidaan tehdä esimerkiksi sellaisia, että vastaanottajan immuunijärjestelmä ei tunnista niitä.
– Aiemmin tällaiset solut olisivat olleet hyvin riskialttiita, koska immuunipuolustus valvoo myös syövän syntyä. Nyt se riski on hyvin pieni tai olematon. Parhaimmillaan soluista voitaisiin tehdä tuotteita, jotka sopivat kaikille ja saadaan tarpeen tullen nopeasti käyttöön, Wartiovaara sanoo.
Helsingin Innovaatiopalvelut on suojannut tutkimusryhmän keksinnön patentilla.
Tutkimus on Rocio Sartori Maldonadon väitöskirjan pääjulkaisu ja sen ohjaaja Biomedicum Helsinki -tutkimuslaitoksen kantasolukeskuksessa on dosentti Kirmo Wartiovaara.
Alkuperäinen tutkimus: Sartori-Maldonado R., Montaser H., Soppa I., Eurola S., Juutila J., Balaz M., Puttonen H., Otonkoski T., Saarimäki-Vire J., Wartiovaara K. Thymidylate synthase disruption to limit cell proliferation in cell therapies. Molecular Therapy, 2024. DOI: 10.1016/j.ymthe.2024.06.014
Lisätietoja:
MSc Rocio Sartori Maldonado, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto (haastattelut englanniksi)
p. 041 478 1297
rocio.maldonado@helsinki.fi
LT Kirmo Wartiovaara, kantasolubiologian dosentti, Helsingin yliopisto, perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri, HUS
p. 040 7577696
kirmo.wartiovaara@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto listasi 30 alle 30-vuotiasta tulevaisuuden tekijää13.2.2025 17:00:00 EET | Tiedote
Tulevaisuusfoorumi Kipinässä julkaistulla Helsingin yliopiston 30 alle 30 -listalla on tutkijoita, yrittäjiä, yhteiskunnallisia keskustelijoita ja vaikuttajia.
Nettiterapia on toimiva ja kustannustehokas hoitomuoto masennukseen13.2.2025 07:40:29 EET | Tiedote
Nettiterapia vähentää masennusoireita yhtä vaikuttavasti kuin kasvokkainen psykoterapia ja tarjoaa edullisemman ja helposti saatavilla olevan hoitovaihtoehdon.
Korkeakouluopiskelijoiden kokemukset rasismiin puuttumisesta: Tunneperäiset ja sosiaaliset tekijät keskiössä12.2.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Itsessä heräävät tunteet ja koettu kyky toimia tilanteessa korostuvat rasismiin puuttumisessa. Myös tilanteeseen sidotut tekijät ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät syyt nousivat esiin, kun korkeakouluopiskelijoilta kysyttiin rasismista.
Lapsen myöhäinen kronotyyppi saattaa ennustaa pitkän aikavälin terveyshaittoja7.2.2025 16:00:04 EET | Tiedote
Suomalaislasten unen, ruokavalion ja painonkehityksen välisiä yhteyksiä selvittänyt uusi tutkimus osoittaa, että vuorokausirytmi saattaa vaikuttaa terveyteen merkittävästi pitkällä aikavälillä.
Kun ruokaturva horjuu, terveyserot kasvavat7.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan vakavaa ruokaturvattomuutta kokeneiden ruokavalio on muita epäterveellisempi, mikä voi lisätä kroonisten sairauksien riskiä ja terveyden eriarvoisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme