Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Suomalais-ruotsalaisessa INSPIRE-yhteistyöprojektissa etsitään uusia keinoja haitallisten vieraslajien hallintaan

Jaa

Haitallisten vieraslajien vähentäminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Tämä on tiivistetysti EU:n Interreg Aurora-ohjelman rahoittaman uuden kolmevuotisen INSPIRE-vieraslajihankkeen tavoite, jonka eteen työskennellään suomalaisten ja ruotsalaisten hankekumppanien kesken tiiviissä yhteistyössä. Hanke tulee tekemään puutarha-alan kanssa uudenlaista yhteistyötä vieraslajitietoisuuden kasvattamiseksi, tutkimaan ja tarjoamaan viranomaisille ohjeistusta vieraslajien torjunnan ja vallatun luontotyypin ennallistamistoimien yhdistämiseen sekä lisäämään yleisön aktivointia vieraslajien torjuntaan asuinseudullaan.

Lupiinit ja päivänkakkarat kukkivat niityllä vihreässä ympäristössä. Alareunassa Interreg Aurora -ohjelman ja EU:n logo.
Lupiini ja päivänkakkara kilpailevat elintilasta niityllä. Paula Hakala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Pidä puutarhasi tontin rajojen sisäpuolella

Puutarhan hoito kotipihoilla ja ammattiviljelmillä on Pohjoismaissa vieraslajien merkittävin leviämisväylä luontoon. Tästä syystä INSPIRE-hanke keskittyy kasvattamaan vieraslajitietoisuutta erityisesti puutarha-alalla. ”Suomessa tiedetään jo hyvin, että EU:n tai Suomen vieraslajiluetteloihin kuuluvia lajeja ei saa kasvattaa omalla alueella. Lisäksi vieraslajilaki kieltää päästämästä mitään muitakaan vieraslajeja oman alueen rajojen ulkopuolelle. ”Haluamme lisätä tietoisuutta luonnon kannalta turvallisemmista lajivalinnoista, jotka auttavat lisäksi tekemään puutarhasta helppohoitoisemman”, kertoo Markus Seppälä, luonnonsuojeluasiantuntija Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Hanke tulee tuottamaan puutarha-alan toimijoiden kanssa yhteistyössä digitaalisen oppaan, joka auttaa kuluttajia tunnistamaan helposti leviäviä vieraslajeja ja valitsemaan niille. turvallisempia vaihtoehtoja.

Ennallistamisstrategiat kunnille ja viranomaisille

Haitalliset vieraslajit kilpailevat kotimaisen lajistomme kanssa menestyksekkäästi elintilasta ja voivat vallata luonnosta suuriakin alueita sekä heikentää merkittävästi elinympäristöjen laatua ja toimivuutta. INSPIRE-hanke testaa onko mahdollista lyhentää haitallisen vieraslajin, erityisesti jättipalsamin, komealupiinin ja kurtturuusun täydelliseen hävittämiseen vaadittavaa kokonaisaikaa. Vaasan kaupungin alueelle sekä ympäri Etelä-Pohjanmaata sijoitetuilla koealueilla yhdistellään erilaisia vieraslajien torjuntamenetelmiä ja vallatun elinympäristön ennallistamistoimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia kolmen kesän aikana. Tarvittavan torjunta-ajan lyhentäminen tekisi torjuntatyötä merkittävästi kustannustehokkaampaa.

Vieraslajit hävitetään maanomistajien yhteistyöllä

Maanomistajalla on Suomessa velvollisuus torjua EU- ja Suomen vieraslajiluetteloiden lajeja omalla kiinteistöllään. Useamman maanomistajan alueita halkovat vieraslajiesiintymien, kuten jokivarsia valtaavien jättipalsamien torjunta vaatii kaikkien osapuolien suunnitelmallista ja pitkäjänteistä yhteistyötä. ”Henkilötyönä tehty vieraslajien poisto on tehokasta, kuitenkin toimenpiteiden ajoitus on tärkeää tehon varmistamiseksi” toteaa Simo Marttila, hankekoordinaattori Vaasan kaupungilta. ” Jokainen poistettu vieraslajiesiintymä parantaa luontomme monimuotoisuutta paikallisesti, mutta mikäli kasvit ehtivät siementää koko torjuntatyön kierto tulee aloittaa alusta.”

Tällaisiin tilanteisiin suunniteltua toimintamallia tullaan testaamaan hankkeen aikana Ruotsin ja Suomen puolella. Työn helpottamiseksi hankkeessa tullaan toteuttamaan myös verkossa toimiva kohtaamispaikka vieraslajien hallinnassa apua tarvitseville maanomistajille sekä vapaaehtoisille ja yrityksille, joilla on mahdollista tarjota torjunta-apua.

Vieraslajien haitat eivät pysähdy rajoille

Haitalliset vieraslajit ovat yksi merkittävimmistä uhista luonnon monimuotoisuudelle maailmassa. Monien tuntemat vieraslajit, kuten komealupiini ja jättipalsamisami, jatkavat leviämistään Suomen ja Ruotsin puolella ja uusia vieraslajeja saapuu alueellemme jatkuvasti. Hankekumppaneina Ruotsissa toimivat Västerbottenin lääninhallitus sekä Uumajan kunta. ”Vieraslajit eivät kunnioita rajoja, joten niiden pysäyttäminen on mahdollista ainoastaan naapurien suurimittaisella yhteistyöllä. Interreg Aurora -ohjelma on antanut meille tilaisuuden jatkaa menestyksekästä rajat ylittävää yhteistyötä. Työtä, jonka tavoitteena on tarjota kummallekin maalle uusia kustannustehokkaita torjuntamenetelmiä ja toimintatapoja hillitä vieraslajien leviämistä”, kertoo INSPIRE-hankkeen projektipäällikkö Johanna Nymark Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Johanna Nymark, projektipäällikkö (intervjuer på svenska)
johanna.nymark@ely-keskus.fi, p. 029 5027 967
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Markus Seppälä, luonnonsuojelun asiantuntija (haastattelut suomeksi)
markus.j.seppala@ely-keskus.fi, p. 029 5027 044
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Simo Marttila, hankekoordinaattori
simo.marttila@vaasa.fi, p. 0400 668 649
Vaasan kaupunki

Kuvat

Jättipalsami joenvarrella
Jättipalsami valloittaa mielellään joen- ja puronvarsia. Kuva: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Lataa
viitapihlaja-angervo
Suomen vieraslajiluetteloon 2023 lisätty viitapihlaja-angervo karkaa helposti istutuksista lähiympäristöön. Kuva: Johanna Nymark.
Lataa
Lupiini ja päivänkakkara
Lupiini ja päivänkakkara kilpailevat elintilasta niityllä.
Lataa

Linkit

Tietoa julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500
http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Algläget är fortfarande nästan lika lugnt som förra veckan (landskapen i Österbotten)11.7.2024 13:12:21 EEST | Tiedote

I Södra Österbotten har en liten mängd blågröna alger (cyanobakterier) observerats i sjön Purmojärvi i Kauhava. På andra ställen i Södra Österbotten, Österbotten och Mellersta Österbotten har det inte gjorts några iakttagelser av blågröna alger i vattendragen. I den riksomfattande uppföljningen gjordes också färre observationer än tidigare förra veckan. På satellitbilder syns ytalger i Finska viken. Det ostadiga och blåsiga vädret rör om och kyler ned ytvattnet, så förhållandena är inte gynnsamma för blågröna alger utan algpartiklarna blandas upp i de olika vattenskikten. När det vindstilla, soligt och varmt väder blir de blågröna algerna rikligare och stiger upp till vattenytan, där de bildar grönskiftande flak.

Levätilanne on jatkunut viime viikon tapaan rauhallisena (Pohjalaismaakunnat)11.7.2024 13:12:21 EEST | Tiedote

Etelä-Pohjanmaalla Kauhavan Purmojärvellä on havaittu hieman levää. Muualla Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan tai Keski-Pohjanmaan vesistöissä levähavaintoja ei ole tehty. Valtakunnallisessa seurannassa viime viikolla saatiin myös aiempaa vähemmän havaintoja. Satelliittikuvista on nähtävissä pintalevää Suomenlahdella. Epävakainen ja tuulinen sää sekoittaa ja viilentää pintavesiä, jolloin olosuhteet eivät ole otolliset sinilevälle ja sekoittanut levähiukkaset vesimassan eri kerroksiin. Tyyni, aurinkoinen ja lämmin sää saa sinilevän runsastumaan ja nousemaan vedenpintaan, jolloin se muodostaa vihertäviä lauttoja.

NTM-centralen i Södra Österbotten har gett utlåtande om MKB-programmet för projektet för elöverföring på fastlandet från Korsnäs havsvindkraftspark (Österbotten)8.7.2024 14:45:36 EEST | Tiedote

Forststyrelsen planerar tillsammans med Vattenfall en havsvindkraftspark i Bottniska viken utanför Korsnäs kommun. Elöverföringen från projektområdet till fastlandet sker med sjökablar som installeras på havsbottnen. En elstation kommer att byggas i närheten av landföringsplatsen, varifrån elen överförs via luftledningar antingen norrut till Fingrids elstation i Toby i Korsholm och/eller söderut till den planerade elstationen i Åback i Kristinestad.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunto Korsnäsin merituulivoimapuiston sähkönsiirto mantereella -hankkeen YVA-ohjelmasta (Pohjanmaa)8.7.2024 14:45:36 EEST | Tiedote

Metsähallitus suunnittelee yhteistyössä Vattenfallin kanssa merituulivoimapuistoa, joka sijoittuu Korsnäsin kunnan edustalle Pohjanlahdelle. Sähkönsiirto hankealueelta mantereelle toteutetaan meren pohjaan asennettavilla merikaapeleilla. Merikaapelien rantautumispisteen läheisyyteen rakennetaan sähköasema, jolta sähkö siirretään ilmajohtoja pitkin joko pohjoiseen Fingridin sähköasemalle Mustasaaren Tuovilan ja/tai etelään Kristiinankaupungin Åbackin suunnitteilla olevalle sähköasemalle.

Lugnt läge beträffande blågröna alger i landskapen i Österbotten4.7.2024 13:30:00 EEST | Tiedote

De varma dagarna i slutet av juni syntes i förra veckans algobservationer i insjöarna. Veckoslutets svalare luft och blåsiga väder förändrade situationen, och denna vecka har inga blågröna alger (cyanobakterier) observerats på kontrollpunkterna. Det har inte heller observerats några blågröna alger i de sjöar där det förekom sådana förra veckan. Vinden rör om vattenmassan, och de blågröna algerna blandas upp i de olika vattenskikten och samlas inte i ytvattnet till flak som när det är vindstilla. Förekomsten av blågröna alger är också mycket lokal och läget kan förändras snabbt. Sommarens cyanobakterietopp infaller vanligtvis kring slutet av juli och mitten av augusti.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye