Sairaalassa kaatumisesta joka kolmannelle haittoja
10.7.2024 11:13:06 EEST | HUS | Tiedote
Potilaiden kaatumiset sairaaloissa ovat yleisiä ja niistä koituu terveydellisiä haittoja noin joka kolmannelle. Kaatumisten seuraukset voivat pahimmillaan olla elinikäisiä ja ne myös pidentävät hoitoaikoja.

”Kaatumiset ovat yleisin tapaturma sairaalassa, ja väestön ikääntymisen vuoksi ne lisääntyvät. Tämä on suuri haaste potilasturvallisuudelle, joka on potilaan perusoikeus”, kehittämispäällikkö, terveystieteiden maisteri Anniina Heikkilä HUSin Hoitotyön johdosta kertoo. Hänen väitöstutkimuksensa tarkastettiin kesäkuussa Helsingin yliopistossa.
HUSissa selvitettiin potilaiden sairaalassa kaatumisten ilmaantuvuutta, riskiä ja seurauksia. Lisäksi arvioitiin Suomen erikoissairaanhoidossa käytössä olevan FRAT-mittarin (Peninsula Health Falls Risk Assessment Tool) luotettavuutta. Sairaalakaatumiset ovat maailmanlaajuinen ongelma, mutta niiden yleisyyttä erikoissairaanhoidossa, eri sairausryhmissä ja eri erikoisaloilla ei ole Suomessa aiemmin tutkittu.
Sairaalassa kaatuneista tutkimuksen potilaista kolmannekselle aiheutui kaatumisesta haittaa. Haitta sijoittui useimmiten pään alueelle, ja yleisimmät haitat olivat kipu tai sekavuus.
Kaatumiset tapahtuivat yleensä hoidon alkuvaiheessa, ja niiden määrä vaihteli erikoisalojen ja diagnoosiryhmien mukaan: useimmin kaatuivat neurologiset potilaat ja harvimmin kirurgiset potilaat.
Sairaalassa kaatumista ennustivat korkea ikä, pitkittynyt sairaalahoito, neurologinen sairaus sekä potilaan saapuminen toisesta sairaalasta tai päivystyksestä. Kaatumisen riskiä lisäsivät myös sivudiagnoosit dementia, keuhkokuume ja erityisesti alkoholin käytön aiheuttamat haitat.
Sairaalahoito pidentyi ja kuolleisuus lisääntyi
Kaatuminen pidensi sairaalahoidon kestoa: somaattisilla potilailla hoitojakso oli neljä päivää pidempi ja psykiatrisilla potilailla 17 päivää pidempi kuin kontrolliryhmässä. Kaatuminen lisäsi myös hoidon kustannuksia.
Sairaalassa kaatuminen lisäsi merkittävästi sairaalakuolleisuutta ja kotiutuksen jälkeistä kokonaiskuolleisuutta. Potilaiden sairaalakuolleisuus oli keskimäärin 0,6 prosenttia, mutta kaatuneiden ryhmässä se oli 2,9 prosenttia. Vuoden seurannassa 35 prosenttia kaatuneista kuoli.
Hoitotyön laatua mitataan kaatumisten määrällä
HUSissa hoitotyön laatua arvioidaan seuraamalla esimerkiksi painehaavojen ja sairaalassa tapahtuvien kaatumisten määrää. HUSissa on asetettu tavoitteeksi, että vuodeosastolle tulevista potilaista 80 prosentilta arvioidaan kaatumisvaaran riski.
Arvioinnissa käytetyn FRAT-mittarin osoittama suuri kaatumisen riski lisäsi kaatumisen todennäköisyyden lähes kolminkertaiseksi matalan riskin potilaisiin verrattuna. FRAT-mittari osoittautui tutkimuksessa kuitenkin kohtalaisen luotettavaksi vain sisätautien, neurologian ja syöpätautien erikoisaloilla, mutta näilläkin heikosti.
”Jos jokaiselle HUSin yli 65-vuotiaalle potilaalle tehtäisiin kansainvälisen suosituksen mukainen laaja kaatumisvaaran arviointi, tarvittaisiin lähes kymmenen sairaanhoitajan vuosityömäärä. Sellaiseen ei ole kapasiteettia. Nykyisin käytössä olevaa FRAT-mittaria on siis kehitettävä ja sen sisältöä mahdollisesti laajennettava”, Anniina Heikkilä summaa.
Tutkimusaineisto koostui HUSin vuodeosastolla hoidettujen 114 951 aikuisen potilaan potilaskertomuksista, henkilöstökyselystä ja Tilastokeskuksen kuolleisuusrekisterin tiedoista 2014–2016. Tutkimusmenetelminä käytettiin poikkileikkaus-, kohortti- ja kuvailevia menetelmiä. Kuolinsyytieto vuoden kuluessa kotiutuksen jälkeen saatiin Tilastokeskuksesta. Lisäksi sairaanhoitajat keräsivät FRAT-mittarista tietoja kahdestatoista HUSin yksiköstä. Tutkimuksen potilaista 22 700 oli arvioitu FRAT-mittarilla, ja heistä 14 prosentilla oli kaatumisriski.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Yhteyshenkilöt
Anniina Heikkiläterveystieteiden maisteri, kehittämispäällikköHUS, Hoitotyön johto
Puh:+358 50 428 7037anniina.heikkila@hus.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Lovande resultat vid betainbehandling av den sällsynta sjukdomen AGU20.11.2026 08:01:27 EET | Pressmeddelande
En studie ger nytt hopp till barn som lider av den sällsynta sjukdomen aspartylglukosaminuri (AGU) och deras familjer. Studien visar att intag av betain avsevärt kan förbättra ämnesomsättningen hos barn med AGU samt främja deras kognitiva och fysiska prestationsförmåga.
Betaiinihoidosta lupaavia tuloksia harvinaista AGU-tautia sairastaville20.11.2026 08:01:27 EET | Tiedote
Tutkimus tuo uutta toivoa harvinaista aspartylglukosaminuriaa (AGU) sairastaville lapsille ja heidän perheilleen. Tutkimus osoittaa, että betaiinin käyttö voi parantaa merkittävästi AGU:a sairastavien lasten aineenvaihduntatasoja sekä edistää heidän kognitiivista ja fyysistä suoriutumistaan.
Promising results from betaine in treatment of the rare AGU disease20.11.2026 08:01:27 EET | Press release
A study brings hope to children living with aspartylglucosaminuria (AGU) and their families. The study shows that betaine can significantly improve metabolism in children with AGU and promote their cognitive and physical performance.
Fynd i sköljvätska från munnen kan bidra till en bättre förståelse av långtidscovid19.11.2026 10:44:44 EET | Pressmeddelande
I en studie genomförd av HUS och Helsingfors universitet upptäcktes fler inflammationsmarkörer i vatten som patienter med långtidscovid hade sköljt munnen med än hos kontrollgruppen. Observationen kan bidra till en bättre förståelse av vad som händer i kroppen under en långvarig coronasjukdom.
Suun huuhtelunesteen löydökset voivat auttaa ymmärtämään long covidia paremmin19.11.2026 10:44:44 EET | Tiedote
HUSin ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa long covid -potilaiden suun huuhtelunesteestä löytyi enemmän tulehdukseen liittyviä merkkiaineita kuin vertailuryhmältä. Havainto voi auttaa ymmärtämään tarkemmin, mitä elimistössä tapahtuu pitkittyneen koronataudin aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme