Sairaalassa kaatumisesta joka kolmannelle haittoja

”Kaatumiset ovat yleisin tapaturma sairaalassa, ja väestön ikääntymisen vuoksi ne lisääntyvät. Tämä on suuri haaste potilasturvallisuudelle, joka on potilaan perusoikeus”, kehittämispäällikkö, terveystieteiden maisteri Anniina Heikkilä HUSin Hoitotyön johdosta kertoo. Hänen väitöstutkimuksensa tarkastettiin kesäkuussa Helsingin yliopistossa.

HUSissa selvitettiin potilaiden sairaalassa kaatumisten ilmaantuvuutta, riskiä ja seurauksia. Lisäksi arvioitiin Suomen erikoissairaanhoidossa käytössä olevan FRAT-mittarin (Peninsula Health Falls Risk Assessment Tool) luotettavuutta. Sairaalakaatumiset ovat maailmanlaajuinen ongelma, mutta niiden yleisyyttä erikoissairaanhoidossa, eri sairausryhmissä ja eri erikoisaloilla ei ole Suomessa aiemmin tutkittu.

Sairaalassa kaatuneista tutkimuksen potilaista kolmannekselle aiheutui kaatumisesta haittaa. Haitta sijoittui useimmiten pään alueelle, ja yleisimmät haitat olivat kipu tai sekavuus.

Kaatumiset tapahtuivat yleensä hoidon alkuvaiheessa, ja niiden määrä vaihteli erikoisalojen ja diagnoosiryhmien mukaan: useimmin kaatuivat neurologiset potilaat ja harvimmin kirurgiset potilaat.

Sairaalassa kaatumista ennustivat korkea ikä, pitkittynyt sairaalahoito, neurologinen sairaus sekä potilaan saapuminen toisesta sairaalasta tai päivystyksestä. Kaatumisen riskiä lisäsivät myös sivudiagnoosit dementia, keuhkokuume ja erityisesti alkoholin käytön aiheuttamat haitat.

Sairaalahoito pidentyi ja kuolleisuus lisääntyi

Kaatuminen pidensi sairaalahoidon kestoa: somaattisilla potilailla hoitojakso oli neljä päivää pidempi ja psykiatrisilla potilailla 17 päivää pidempi kuin kontrolliryhmässä. Kaatuminen lisäsi myös hoidon kustannuksia.

Sairaalassa kaatuminen lisäsi merkittävästi sairaalakuolleisuutta ja kotiutuksen jälkeistä kokonaiskuolleisuutta. Potilaiden sairaalakuolleisuus oli keskimäärin 0,6 prosenttia, mutta kaatuneiden ryhmässä se oli 2,9 prosenttia. Vuoden seurannassa 35 prosenttia kaatuneista kuoli.

Hoitotyön laatua mitataan kaatumisten määrällä

HUSissa hoitotyön laatua arvioidaan seuraamalla esimerkiksi painehaavojen ja sairaalassa tapahtuvien kaatumisten määrää. HUSissa on asetettu tavoitteeksi, että vuodeosastolle tulevista potilaista 80 prosentilta arvioidaan kaatumisvaaran riski.

Arvioinnissa käytetyn FRAT-mittarin osoittama suuri kaatumisen riski lisäsi kaatumisen todennäköisyyden lähes kolminkertaiseksi matalan riskin potilaisiin verrattuna. FRAT-mittari osoittautui tutkimuksessa kuitenkin kohtalaisen luotettavaksi vain sisätautien, neurologian ja syöpätautien erikoisaloilla, mutta näilläkin heikosti.

”Jos jokaiselle HUSin yli 65-vuotiaalle potilaalle tehtäisiin kansainvälisen suosituksen mukainen laaja kaatumisvaaran arviointi, tarvittaisiin lähes kymmenen sairaanhoitajan vuosityömäärä. Sellaiseen ei ole kapasiteettia. Nykyisin käytössä olevaa FRAT-mittaria on siis kehitettävä ja sen sisältöä mahdollisesti laajennettava”, Anniina Heikkilä summaa.

Tutkimusaineisto koostui HUSin vuodeosastolla hoidettujen 114 951 aikuisen potilaan potilaskertomuksista, henkilöstökyselystä ja Tilastokeskuksen kuolleisuusrekisterin tiedoista 2014–2016. Tutkimusmenetelminä käytettiin poikkileikkaus-, kohortti- ja kuvailevia menetelmiä. Kuolinsyytieto vuoden kuluessa kotiutuksen jälkeen saatiin Tilastokeskuksesta. Lisäksi sairaanhoitajat keräsivät FRAT-mittarista tietoja kahdestatoista HUSin yksiköstä. Tutkimuksen potilaista 22 700 oli arvioitu FRAT-mittarilla, ja heistä 14 prosentilla oli kaatumisriski.

Tutkimusartikkeli: Inpatient falls in adult acute care – risk assessment, risk factors and consequences

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.