Vesijättö – mitä mökkeilijän olisi hyvä tietää erikoisesta sanasta?
Järven rannalla kesää viettävällä lomalaisella voi olla kesämökkitontillaan tilanne, jossa henkilö ei omistakaan tontin suosikkikohtaa. Vesijättö on entistä vesialuetta, joka on vuosien saatossa muuttunut maaksi eli rannaksi, kun vesistön pinta on laskenut. Mitä tilanteelle voisi tehdä?
Perintötontin rajat on usein määritetty vuosikymmeniä sitten. Suomessa tontin rajat eivät itsestään muutu, vaikka maasto muuttuisi. Maankohoamisen tai vesistön vedenpinnan laskemisen takia on saattanut syntyä uutta maata, joka kuuluukin vesialueeseen. Yleensä järvet ovat järvenrantatonttien omistajien yhteisessä omistuksessa, jolloin noussut maa kuuluu yhteiseen vesialueeseen.
Vesijättö on usein kapea alue tontin ja veden välissä. Vesijätön voi lunastaa itselleen hakemalla Maanmittauslaitoksesta vesijätön lunastusta. Vesijätön lunastamisen jälkeen rantatontti yltää veteen asti.
- Hyöty vesijätön lunastuksesta on hyvin tilannesidonnainen. Hyöty voi olla rakennuslupa, tietyn pinta-alan saavuttaminen tai tunne siitä, että oma omistaminen on varmalla pohjalla, kertoo lunastuksista ja arvioinnista vastaava johtaja Mauri Asmundela Maanmittauslaitoksesta.
- Jos oman rannan vesijättömaan omistus mietityttää, asian saa helposti kuntoon. Suomessa lunastetaan vuosittain 500–800 vesijättöä, Asmundela toteaa.
Ensi kesäksi vesijätöstä omaa maata
Vesijättö on maksullinen maanmittaustoimitus, jossa hakija maksaa Maanmittauslaitoksen työstä aiheutuvan kustannuksen, joka on vähintään 2300 euroa. Vesijätön lunastuksen hinta määräytyy lunastettavan alueen koon mukaan. Esimerkiksi enintään yhden hehtaarin lunastuksesta Maanmittauslaitos veloittaa työstä 2890 euroa. Lisäksi lunastajan tulee maksaa korvaus alueen omistajalle eli esimerkiksi yhteiselle vesialueelle sekä varainsiirtovero, joka on kolme prosenttia lunastuskorvauksesta.
Vesijätön lunastuksen keskimääräinen kesto on 5–8 kuukautta. Kiireelliset vesijätöt käsitellään nopeammin.
- Arvioimme, että puolet heinäkuussa haetuista vesijätön lunastuksista ehditään hoitaa kuntoon vielä tänä syksynä ja loput sitten ensi keväänä tai kesänä. Talvella mittausten tekeminen ei yleensä ole mahdollista, sanoo Asmundela.
Hakemuksen jätettyäsi saat ilmoituksen, jossa on lunastusta käsittelevän maanmittausinsinöörin yhteystiedot. Voit ottaa yhteyttä maanmittausinsinööriin, jos lunastuksella on kiire.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kyselyt yksittäisistä kiinteistökaupoista Maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun (ma-pe 9-16.15)
Puh:029 530 1110Mediapalvelupuhelin 029 531 5050 (arkisin klo 9–15)
Maanmittauslaitoksen viestintäpalvelut auttaa median edustajia tietojen, asiantuntijoiden ja valokuvien etsimisessä. Jos tarvitset vastauksen saman arkipäivän aikana, ota yhteyttä mieluiten puhelimitse. Vähemmän kiireelliset pyynnöt voi lähettää myös sähköpostitse:
Linkit
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Yhteismetsien laajeneminen jatkuu – kasvuhaluiseen yhteismetsään liittyminen on kannattava vaihtoehto metsänomistajalle26.6.2025 08:50:10 EEST | Tiedote
Oman yhteismetsän perustaminen kannattaa vasta, kun pinta-alaa on niin runsaasti, että metsästä saa hakkuutuloja joka vuosi. Maanmittauslaitoksen tiedot osoittavat, että yhteismetsien pinta-alat ovat kasvussa.
Kesän juttuaiheita Maanmittauslaitoksesta25.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitoksessa tapahtuu paljon myös kesällä. Suomalaisia kiinnostavat etenkin mökkeilyyn ja mökin omistamiseen liittyvät kysymykset. Kesään ajoittuvat myös maastossa ja luonnossa tehtävät työt ja kenttätutkimukset. Kokosimme alle kiinnostavimmat kesätärpit medialle Maanmittauslaitoksen toiminnasta.
Suomen ja Norjan rajankäynti päätösvaiheessa – maastotöiden lopputarkastus valmistui23.6.2025 08:27:01 EEST | Tiedote
Rajankäyntivaltuuskunnat Suomesta ja Norjasta tekivät kesäkuussa maastotöiden lopputarkastuksen Suomen ja Norjan välisellä valtakunnanrajalla. Yli kolme vuotta kestänyt rajankäyntiprosessi on pian loppumassa, ja rajankäynnin dokumentaatio luovutetaan maiden ulkoministeriöille hyväksyttäväksi. Aikanaan molemmissa maissa parlamentit hyväksyvät dokumentit ja vahvistavat rajan sijainnin seuraavien vuosikymmenten ajaksi.
Yksittäisten puiden tiedot tulossa metsäsektorin käyttöön – hyötyä myös metsälain valvonnassa ja EU-sääntelyssä17.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitos ja Metsäkeskus ovat aloittaneet yhteisen tutkimustyön, jonka tavoitteena on monipuolistaa ja tarkentaa metsävaratieto yksittäisen puun tasolle. Lähivuosina tarvitaan tietoa metsien muutoksista ja luonnon monimuotoisuudesta muun muassa EU-velvoitteiden seurantaan.
Mikä on painovoima Lapissa ja tiesitkö mihin se vaikuttaa? Tutkijat mittaavat painovoiman neljällä paikkakunnalla16.6.2025 06:05:00 EEST | Tiedote
Suomen painovoima on jatkuvassa liikkeessä, ja siksi Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkijat mittaavat painovoimaa vuosittain. Tarkkaa painovoimaan perustuvaa tietoa tarvitaan esimerkiksi satelliittipaikannusta, vedenjakelua ja tunnelien rakentamista varten.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme