Etelä-Savon ELY-keskus

Etelä-Savo finalistina EU:n luomupalkintokilpailussa

Jaa

Etelä-Savon maakunnan luomutuotanto ja -osaaminen saavat tunnustusta Euroopan mittakaavassa. Etelä-Savo on valittu EU:n luomupalkinnon Paras luomualue -sarjan kolmen finalistin joukkoon. Pääsy finalistiksi on suuri saavutus, sillä aiemmin suomalaisia luomutoimijoita ei ole ollut finalisteina. Voittaja julkistetaan EU:n luomupäivänä 23.9.2024 Brysselissä.

Oikealla mies tarkastelee lapion päällä olevaa maa-ainesta. Kaksi muuta ihmistä seisoo vieressä. Taustalla lehmiä.
Maaperän tutkimista

Etelä-Savolla on luomun kehittämisessä pitkät perinteet. Ensimmäiset luomuviljelijät aloittivat jo 1970-luvun lopulla ja perustivat viljelijöiden ja kuluttajien yhteisen yhdistyksen viemään tuotantotapaa eteenpäin. Luomua on siitä saakka rakennettu yhteistyöllä eteenpäin. Vauhtia antoi maaherran tavoite tehdä Mikkelistä ekolääni. Läänin lakkauttamisen jälkeen kestävään elämäntapaan suuntaavaa toimintaa on tavoiteltu Etelä-Savon ekomaakuntana. 

Luomuviljelijöiden neuvonta ja koulutus alkoi jo 1983 ensin Joroisten kunnan ja myöhemmin nykyisen Etelä-Savon ProAgrian edeltäjän Mikkelin maaseutukeskuksen toimintana. Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus – ja koulutuskeskus Mikkeli aloitti 1990 valtakunnallisen maatalousneuvojille suunnatun luomukoulutuksen.

Vuonna 1985 Maaseudun kehittämiskeskus ry aloitti luomututkimuksen yhteistyössä Juvan ja lähikuntien pioneeriluomuviljelijöiden kanssa. Juvan tutkimustoiminta siirtyi vuonna 1990 MTT:n (nykyisen Luonnonvarakeskuksen Luken edeltäjä) luonnonmukaisen tuotannon tutkimusasemaksi. Muutama vuosi myöhemmin toiminta laajeni Mikkelin Karilan tutkimusasemalle, jolloin nimeksi tuli Ekologisen tuotannon tutkimusasema. Sittemmin koeasemia on lakkautettu, mutta luomututkimustoiminta jatkuu edelleen pääasiassa Luomuinstituutin hankkeissa yhteistyössä luomuviljelijöiden kanssa.

Ekoneum tutkimuksen ja kehittämisen yhteistyöksi

Luomun tutkimuksen ja kehittämisen sateenvarjoksi perustettiin vuonna 2000 Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry. Ekoneumin perustaminen yhdisti kolmen toimijan – Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (nykyisin Luonnonvarakeskus, Luke), Mikkelin ammattikorkeakoulu MAMK (nykyisin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk) ja Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus MTKK (nykyisin Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti) elintarvikealan luomuhankkeet saman sateenvarjon alle. Ekoneum toimi valtakunnallisen elintarvikealan osaamiskeskusverkoston, ELO:n, luomuosaamisen solmukohtana ja koordinaattorina. Yhdistykselle asetettiin tavoitteeksi myös luomuun erikoistuneen oman tutkimusinstituutin edistäminen. Tämä toteutui vuonna 2013, kun Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen luomututkimusverkosto, Luomuinstituutti, aloitti toimintansa Mikkelissä.

Etelä-Savon luomuosaamisen kehittämistä ovat tukeneet vahvasti myös Etelä-Savon maakuntaohjelmat ja valtakunnalliset että Etelä-Savon alueelliset maaseutuohjelmat sekä ympäristöohjelmat, joissa luomun edistämiseksi on ollut toimenpiteitä ja siten mahdollistettu luomukehittämishankkeet.

Pelloista 18 % luomutuotannossa

Luomutuotannon kehittäminen näkyy vahvasti Etelä-Savon alkutuotannossa. Viljelijät ovat ammattitaitoisia yrittäjiä, jotka ovat omalla panoksellaan kehittäneet luomutuotantoa. Vuonna 2023 luomupeltoa oli 12 400 ha, joka on 18 % maakunnan peltoalasta. Suomen keskiarvo on 14 %. Juvan kunnassa, jossa luomututkimus alkoi, luomupeltojen osuus on peräti 40 %, mikä osoittaa esimerkin ja aktiivisuuden voiman. Vuonna 2023 oli luomukotieläintuotantoa 56 tilalla eli 30 % prosentilla tiloista, pääasiassa lypsy- ja lihanautoja sekä lampaita. Joka kymmenes eteläsavolainen viljelijä on luomutuottaja. Viljelijöiden lisäksi luomuvalvonnassa on elintarvikejalostajia ja siemenpakkaamoita. Kun viljelijöiden määrään lisätään muut toimijat, on luomuvalvonnan piirissä 220 toimijaa.

Merkittävää luomutuotantoa ja kuluttajilla myönteinen asenne

Etelä-Savo on tunnettu luomuvihannesviljelystä ja luomumaidontuotannosta. Juvalaiset ja sulkavalaiset luomumaidontuottajat aloittivat pioneereina laajamittaisen luomumaidontuotannon ja jatkojalostuksen 1993 ja luomumaitotuotteet alkoivat levitä vähittäiskauppoihin.

Alueen luomuporkkana-ala oli 29 %, sipulin 44 % ja kaalin 22 % koko Suomen luomupinta-aloista vuonna 2023. Mansikkaa, vadelmaa, herukoita ja tyrniä tuotetaan pääasiassa paikalliseen myyntiin. Luomumansikan pinta-ala on merkittävä: 12,5 % Suomen luomumansikan hehtaareista. Luomujalosteita valmistettiin 23 yrityksessä ja jatkojalostusta tehtiin 15 maatilalla.

Vuonna 2023 tehty kuluttajatutkimus kertoo, että 40 % eteläsavolaisista kuluttajista on halukas ostamaan luomutuotteita vähintään viikoittain. Valtakunnallisesti osuus on 30 %. Myös julkiset ruokapalvelut ovat ottaneet luomuraaka-aineet omakseen. Etelä-Savossa on 11 ravintolaa, jotka ovat mukana Luomuravintolat-ohjelmassa tavoittelemassa 25 % luomuosuutta raaka-ainepohjassa.

EU:n luomupalkinto

EU:n luomupalkintojen jakajina toimivat yhdessä Euroopan komissio, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK), Euroopan alueiden komitea (AK), COPA-COGECA ja IFOAM Organics Europe. Näillä palkinnoilla pyritään antamaan tunnustusta erinomaisesta työstä koko luomun arvoketjussa ja palkitsemaan EU:n parhaat ja innovatiivisimmat luomualan toimijat. Palkintoja jaetaan parhaalle miesviljelijälle, naisviljelijälle, alueelle, kaupungille, bioalueelle, jatkojalostajalle, jälleenmyyjälle ja ruokapalvelulle. Palkintoja on jaettu vuodesta 2022 lähtien.

Etelä-Savon luomupalkintohakemus

Etelä-Savon luomuosaamisen perusta on kiinteä yhteistyö, joka korostuu myös EU:n luomupalkinnon hakemisessa. EU:n luomupalkinnon hakijana on Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry. Hakemus on laadittu yhteistyössä Ekoneum ry:n, Luomuinstituutin, Etelä-Savon ELY-keskuksen, Etelä-Savon maakuntaliiton, Saimaan luomu ry:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden kanssa.

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Savon ELY-keskus tuottaa valtion aluehallinnon palveluja ja osallistuu maakunnan kehittämiseen Etelä-Savon maakunnan alueella. Palvelumme kohdistuvat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, maaseutuun sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin. Omaa toimialuetta laajemmin hoidamme rakennerahastotehtäviä Itä-Suomen alueella, koordinoimme vesienhoitoa Vuoksen vesistöalueella ja vastaamme valtakunnallisen TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen toiminnasta. Viraston toimipaikka sijaitsee Mikkelissä.

Etelä-Savon ELY-keskus
Jääkärinkatu 14, PL 164
50101 Mikkeli

puh. 0295 024 000
https://www.ely-keskus.fi/ely-etela-savo

ELY-keskuksen logo.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Savon ELY-keskus

Etelä-Savossa työttömiä edelleen yli 7 00024.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

Etelä-Savon kuntien työllisyyspalveluissa oli maaliskuun lopussa työttömiä työnhakijoita 7 019, mikä on 757 henkilöä eli 12 % enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuja heistä oli 758. Työttömänä oli 12,6 % työvoimasta. Maaliskuun aikana kokonaan työttömien määrä laski reilulla sadalla ja lomautettujen määrä 54:llä. Lomautettujen miesten määrä laski helmikuusta 37:llä ja lomautettujen naisten 17:llä.

Etelä-Savon ELY-keskus jakoi avustuksia vesistöjen kunnostukseen23.4.2025 12:46:48 EEST | Tiedote

Etelä-Savossa myönnettiin avustuksia vesistökunnostuksiin yli 300 000 euron edestä. Yhteensä avustushakemuksia tuli 17 kappaletta, joista 13 sai myönteisen avustuspäätöksen. Vesistöissä tehtävien toimenpiteiden lisäksi avustusta myönnettiin kolmelle valuma-aluelähtöiselle suunnittelu- ja toimenpidehankkeelle. Avustetuilla hankkeilla edistetään vesistöjen monipuolista käyttöä ja hyvää ekologista tilaa.

Kevättulvat jäämässä pieniksi Etelä-Savossa16.4.2025 13:30:35 EEST | Tiedote

Lumet ovat miltei kokonaan sulaneet Etelä-Savossa, ja jäiden lähtö vesistöistä on alkamassa. Tulvat ovat jäämässä koko maakunnassa selvästi tavanomaista alemmaksi ja järvien tulvahuiput koetaan normaalia aiemmin. Talven mittaan lämpötilanvaihtelut sulattivat välillä lumia ja sateita saatiin vetenäkin, joten lumen vesiarvot ovat olleet keväällä tavanomaista alempia. Vähäsateinen kevät on myös osaltaan hillinnyt vedenpintojen nousua.

Kangasniemen Leppäselkä – Pätkönlammen Natura 2000 -alueen hoitosuunnittelu alkaa9.4.2025 15:05:10 EEST | Tiedote

Etelä-Savon ELY-Keskus aloittaa Kangasniemellä sijaitsevan Leppäselkä-Pätkönlammen Natura-alueen hoitosuunnitelman laatimisen keväällä 2025 ja suunnitelman on tarkoitus valmistua syksyllä 2025. Leppäselkä – Pätkönlampi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon. Monien linnustollisesti arvokkaiden kosteikkojen tapaan Leppäselän ja Pätkönlammen tila on heikentynyt rehevöitymisen ja umpeenkasvun myötä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye