Sinilevätilanne heikentynyt Lounais-Suomen alueella (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Merialueilla sinilevää on havaittu hyvin runsaissa määrin Saaristomeren rannikkoalueella sekä sisä- ja välisaaristossa. Hyvin runsaasti levää on havaittu Naantalissa, Mynälahden sisäosissa, Kaarinassa, Korppoossa ja Kemiönsaarella sekä pohjois- että eteläpuolella. Runsaita levämääriä on ilmoitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kolmelta vakiohavaintopaikalta, vähäisempiä levämääriä kuudelta merialueilla sijaitsevalta vakiohavaintopaikalta. Rotareiden ylläpitämiltä seurantapaikoilta on myös saatu tietoa runsaista leväesiintymistä Saaristomeren alueelta. Selkämerellä on myös muodostunut runsaita leväesiintymiä, ja alkuviikon satelliittikuvissa on erotettavissa suurikokoinen sinileväpyörre kauempana merellä.

Sisävesillä tilanne on Lounais-Suomessa rauhallisempi. Runsaasti sinilevää on havaittu Rymättylän Kirkkojärvessä sekä Salon Ylisjärvessä, vähäisemmissä määrin Kauttuan Pyhäjärvessä ja Kiskon Kirkkojärvessä. Satakunnan alueelta ei ole sisävesien levähavaintoja sisävesialueilta lukuun ottamatta yhtä vähäistä esiintymää Säkylän Pyhäjärvestä.

Levähavaintojen tiedot perustuvat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen pitkäaikaiseen vakioseurantaan, Rotarien havaintopisteisiin, satelliittikuviin sekä kansalaishavaintoihin. Tarkempia levätietoja voi tarkastella havaintopisteittäin Järvi-Meriwikistä (Havainnot-kohta). Vakioseurantapaikkojen levätietoja voi tarkastella Lounais-Suomen sinilevätilanteen verkkokartasta, joka on linkattu tämän tiedotteen loppuun.

Sinilevän määrä tyypillisesti runsastuu aurinkoisella ja lämpimällä säällä. Tuuli ja sateet sekoittavat vesimassaa, jolloin sinileväkin sekoittuu veteen. Levätilanne voi muuttua hetkessä ja vaihdella paikallisesti saman vesistön äärellä, joten veden uintikelpoisuus tulee arvioida ensisijaisesti paikan päällä.

Vähäinen määrä sinilevää ei pääsääntöisesti estä vedessä uimista tai veden käyttöä, kunhan noudattaa tarvittavaa huolellisuutta. Vettä ei tule niellä, ja uimisen jälkeen on suositeltavaa peseytyä iho-oireiden välttämiseksi. Mikäli sinilevää on vedessä runsaasti, ei vettä tule käyttää saunavetenä, syötävien kasvien kasteluvetenä, eikä sitä tule käyttää talousvetenä keittämisenkään jälkeen. Lapsia ja lemmikkejä tulee pitää silmällä ja estää pääsy rantaveteen, eikä kovin sinileväinen vesi sovellu uimiseen. Juomavesi on syytä tarjoilla lemmikeillekin muualta kuin rantavedestä. Sinileväesiintymän myrkyllisyyttä ei voi arvioida omin silmin, jolloin kaikkiin esiintymiin tulee suhtautua tarvittavalla vakavuudella.

Vähäinen sinilevä erottuu vedessä esimerkiksi vihertävinä hippusina. Runsastuessaan sinilevä kohoaa pinnalle ja muodostaa silmin havaittavia viiruja ja lauttoja. Lopuksi sinileväkukinta saattaa pahimmillaan muodostaa paksua puuroa, joka kasautuu rantaan. Sinileväkukinto erottuu monista levistä sillä, että esiintymä hajoaa kepillä koskettaessa eikä se takerru keppiin kuten esim. rihmamainen viherlevä.

Levähavainnoista ilmoittaminen

Varsinais-Suomen ELY-keskukseen voi ilmoittaa levähavainnoista Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa (p. 0295 022 530). Järvi-Meriwikiin voi ilmoittaa havainnoista esimerkiksi älypuhelimen Havaintolähetti-sovelluksen kautta. Lounais-Suomen kuluneen viikon (26/2024) sinilevähavaintoja voi tarkastella alla linkatun karttasovelluksen avulla. Erityisen runsaista tai muuten mietityttävistä levähavainnoista voi toimittaa näytteen mikroskopointianalyysiä varten. Näytteen lähettämisestä tulee sopia ensin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa (p. 0295 022 530).

Linkkejä

• Levätilanne (ely-keskus.fi) 
• Järvi-meriwiki (jarviwiki.fi) 
• Havaintolähetti (jarviwiki.fi) 
• Lounais-Suomen sinilevähavainnot (karttasovellus) 
• Valtakunnalliset levätilannekatsaukset (syke.fi) 

Lisätietoja

Harjoittelija Emilia Pohto, puh. 0295 022 530
Ylitarkastaja Sanna Kipinä, puh. 0295 022 879