Rahoitus & kasvu -kesäkatsaus: Suomen kansainvälinen kilpailukyky on pudonnut vauhdilla – työtaistelut ja syksyn TES-kierros määrittelevät viennin kehitystä ja tulevaisuuden toimintaedellytyksiä
Suomen tavaraviennin kehitys peittosi koronapandemia-aikana niin EU-maiden keskiarvon kuin myös Ruotsin ja Tanskan. Suomi kuitenkin putosi vertailumaiden vauhdista pandemian jälkeen, ja ero näyttää kasvavan entisestään. Lyhyellä aikavälillä viennin kehitystä ovat nakertaneet selvästi kuluvan vuoden ja viime vuosien työtaistelut. Kilpailukyvyn kannalta tulevan syksyn TES-kierroksen päätöksillä voi olla kauaskantoiset vaikutukset vientiin, sanoo Finnveran kesäekonomisti Tuomas Suorsa. Myös geopolitiikalla ja edessä olevilla Yhdysvaltain presidentinvaaleilla on vähintään välilliset vaikutukset suomalaisiin vientiyrityksiin globaalin kaupan edellytysten kautta.
Suomen pudotus kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa on ollut nopea. Sveitsiläisen IMD:n (International Institute for Management Development) kilpailukykyindeksissä sijalle 8 vuonna 2022 yltänyt Suomi sijoittui tänä vuonna sijalle 15. Indeksi pyrkii erilaisia indikaattoreita yhdistelemällä arvioimaan eri valtioiden edellytyksiä talouskasvuun ja kansainväliseen kilpailuun.
− Vertailussa Suomea kiitellään koulutuksen sekä infrastruktuurin laadusta, kun taas korkeat hinnat, työttömyystaso sekä veropolitiikka saavat moitteita. Suomen edelle sijoittuvat Norja, Ruotsi sekä Tanska suoriutuvat Suomea paremmin myös vakiintuneemmilla kilpailukyvyn mittareilla kuten tuotos per tehty työtunti, Finnveran kesäekonomisti Tuomas Suorsa sanoo.
Talouslukujen vertailu muiden Pohjoismaiden kesken ei ole viime vuosina ollut Suomen kannalta edullista johtuen Suomen verrokkejaan korkeammasta julkisesta velasta, selvästi vaisummasta tuottavuuskasvusta sekä poikkeuksellisen haastavasta väestön ikärakenteesta.
− Siksi onkin kiinnostavaa, että koronapandemian aikana Suomen tavaravienti kehittyi EU-maiden keskiarvoa ja jopa Ruotsia ja Tanskaa paremmin. Yksi selitys voi olla jälkisyklisyys, joka yleensä liitetään Suomen vientiin. Investointitavaraviennin tilauskirjat kantoivat pitkälle pandemian yli. Investointitavaraviennin osuus kokonaisviennistä on kuitenkin vuosien saatossa laskenut. Kasvutrendin taituttua Euroopassa vuoden 2022 loppupuolella Suomen tavaravienti on laahannut selvästi EU-keskiarvoa jäljessä.
Tavaraluokittainen tarkastelu osoittaa vientisektorin yleisen ahdingon
Viennin arvolla mitattuna Suomesta viedään eniten raaka-aineita, poltto- ja voiteluaineita, kemiallisia aineita sekä erilaisia koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä. Vaikka tämän vuoden helmikuussa nähtiin piikki viennin arvon muutoksessa, se ei anna aihetta ylettömälle optimismille tulevasta, sillä sitä selittää pääosin työtaistelujen vuoksi heikko vertailuvuoden 2023 helmikuu.
− Suomen energiavienti on kärsinyt uusiutuvien öljyjalosteiden markkinahintojen laskusta, mikä on painanut energiaviennin hintaa alas samalla kun poliittiset lakot ovat romahduttaneet kevään vientivolyymia. Muilla vientialoilla hintojen negatiivinen kehitys on pääosin jatkunut alkuvuonna, joskin vientivolyymi on osoittanut merkkejä elpymisestä. Myös viime vuonna valopilkkuna kasvanut koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti on tämän vuoden aikana ajautunut vastatuuleen hintojen nousun taittuessa ja volyymin laskiessa, Suorsa sanoo.
Syksyn TES-neuvottelut ratkaisevassa roolissa – ”Mitä sopimisen kulttuurista on jäljellä”
Syksyllä alkava työehtosopimuskierros on Suomen viennin kannalta äärimmäisen mielenkiintoinen.
− Kierros ei ainoastaan vaikuta uusiin työehtosopimuksiin ja siten Suomen välittömään kustannuskilpailukykyyn, vaan kertoo myös siitä, miten vientivetoinen työmarkkinamalli otetaan sopimusosapuolten kesken vastaan ja mitä tulevien vuosien kierroksilta voidaan odottaa. Lisäksi keskeistä tulee olemaan viime kevään lakkojen jälkipyykki ja se mitä sopimisen kulttuurista on seuraavan kierroksen jälkeen jäljellä, Suorsa sanoo.
Kilpailukyvystä huolehtiminen on tärkeää, kun vientiyritysten toimintaympäristöön vaikuttaa entistä enemmän myös geopolitiikka, kasvava protektionismi ja kauppasodat. Yhdysvaltain presidentinvaalitaisto tulee lisäämään epävarmuutta globaaleilla markkinoilla.
− Onpa Yhdysvaltain seuraava presidentti Kamala Harris, Donald Trump tai joku muu, ei tuontitulleista olla isossa kuvassa luopumassa. Trump on väläytellyt uusia Kiinan vastaisia kaupan esteitä. Joe Biden puolestaan on lieventänyt niitä jonkin verran Euroopan osalta esimerkiksi muuntamalla osan myös Suomeen vaikuttaneista teräs- ja alumiinitariffeista kiintiöperusteisiksi. Seuraava presidenttikausi Yhdysvalloissa tulee olemaan joka tapauksessa arvaamatonta aikaa, mutta olemassa olevilla tiedoilla Suomen viennin edellytykset olisivat luultavasti suotuisammat demokraattipresidentin tultua valituksi.
Lisätiedot:
Tuomas Suorsa, kesäekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2841, etunimi.sukunimi@finnvera.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiina RiippaViestintäpäällikkö
Puh:+358 29 460 2865tiina.riippa@finnvera.fiTietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Lounais-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Finnveran myöntämä rahoitus kasvoi Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, mutta investointien osuus rahoituksesta jäi matalaksi4.9.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Finnveran myöntämä rahoitus sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi tammi−kesäkuussa 2025, ja rahoitetuista toimialoista ykkösenä oli tuttuun tapaan teollisuus. Finnveran ja muiden rahoittajien yhdessä rahoittamissa hankkeissa investointien osuus laski Varsinais-Suomessa. Satakunnassa investointien osuus hieman nousi, mutta taso oli edelleen varsin alhainen. Rahoitettujen yrityskauppojen ja omistajanvaihdosten määrässä maakuntien kehitys kulki alkuvuonna vastakkaisiin suuntiin. Varsinais-Suomessa rahoitetut omistajanvaihdokset kasvoivat selvästi, kun taas Satakunnassa omistajanvaihdosten määrä ja rahoitus putosivat ennätysmäisen alas.
Aluekatsaus Pohjanmaalle, Keski-Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle 1–6/2025: Investointien varovaisuus leimasi alkuvuotta3.9.2025 09:01:17 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 tammi–kesäkuussa Finnvera myönsi rahoitusta yhteensä 52 miljoonaa euroa Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan yrityksille. Rahoitusvolyymi laski selvästi edellisvuoden 73 miljoonasta, ja alueen pk-yrityskentässä näkyi selkeä varovaisuus investointipäätöksissä. Yrityskauppojen määrä jäi huolestuttavan alhaiseksi.
Sisä-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Finnveran rahoitus Pirkanmaalle ja Päijät-Hämeeseen laski mutta Kanta-Hämeeseen nousi – investointien osuus rahoituksesta nousi lupaavasti2.9.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Finnvera myönsi tammi–kesäkuussa 2025 rahoitusta Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen yhteensä 87 miljoonaa euroa (100). Vaikka määrä kokonaisuutena aleni vuodentakaisesta, rahoituksen käyttö kertoo maakuntien yritysten aktiivisuudesta koti- ja ulkomaanmarkkinoilla. Pirkanmaalla myönnettiin selvästi aiempaa enemmän vientitakuita, Päijät-Hämeessä kasvoi investointien rahoitus ja Kanta-Hämeessä sekä myönnetyn rahoituksen määrä että investointien rahoitus. Positiivista oli myös yrityskauppojen lisääntyminen maakunnissa.
Kutsu: Teams-mediainfo Finnveran aluekatsaus Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan talouteen ja rahoitukseen keskiviikkona 3.9.2025 klo 9.001.9.2025 11:22:20 EEST | Kutsu
Hyvä median edustaja, tervetuloa seuraamaan Finnveran Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan aluekatsauksen julkistusta keskiviikkona 3.9. 2025 kello 9.00 Teamsin välityksellä. Aluepäälliköt Päivi Kinnunen ja Kari Hytönen kertovat Finnveran alkuvuoden 2025 kotimaan rahoituksen jakautumisesta, investointien ja yrityskauppojen määrästä sekä yritysten rahoitusnäkymistä kolmessa maakunnassa. Tilaisuus kestää noin 30 minuuttia. Ilmoitathan osallistumisestasi Finnveran viestintään Johanna Norrenalle, johanna.norrena@finnvera.fi tai 040 837 2511 ennen tilaisuuden alkua. Lähetämme osallistujille Teams-kutsun. Lämpimästi tervetuloa!
”Paras hetki investoida oli eilen” – Finnveran Heinilä kannustaa yrityksiä investointeihin nyt, kun kysyntä on kasvussa ja työvoiman saatavuus korkealla28.8.2025 12:07:44 EEST | Tiedote
Suomen talous kasvaa jo, ja lähimarkkinat kasvavat voimakkaasti. Yritysten kannattaa hyödyntää tilaisuus ja tehdä kasvuinvestoinnit nyt, kun työvoimaa on hyvin saatavilla ja investointikustannukset saattavat olla alempana kuin kovimmassa noususuhdanteessa. Ukrainan jälleenrakennus tulee kiihdyttämään kilpailua markkinoista, raaka-aineista ja työvoimasta koko Euroopassa. ”Yritysten kannattaa tarttua tilaisuuteen viimeistään nyt, sillä talouskasvu on kääntynyt ja me tiedämme, että kysynnän kasvu on tosiasia. Kaikkein paras hetki investoida oli eilen, mutta tänäänkin on erittäin hyvä päivä”, Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä painotti Team Finland -päivän paneelikeskustelussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme