Rahoitus & kasvu -kesäkatsaus: Suomen kansainvälinen kilpailukyky on pudonnut vauhdilla – työtaistelut ja syksyn TES-kierros määrittelevät viennin kehitystä ja tulevaisuuden toimintaedellytyksiä

Suomen pudotus kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa on ollut nopea. Sveitsiläisen IMD:n (International Institute for Management Development) kilpailukykyindeksissä sijalle 8 vuonna 2022 yltänyt Suomi sijoittui tänä vuonna sijalle 15. Indeksi pyrkii erilaisia indikaattoreita yhdistelemällä arvioimaan eri valtioiden edellytyksiä talouskasvuun ja kansainväliseen kilpailuun. 

− Vertailussa Suomea kiitellään koulutuksen sekä infrastruktuurin laadusta, kun taas korkeat hinnat, työttömyystaso sekä veropolitiikka saavat moitteita. Suomen edelle sijoittuvat Norja, Ruotsi sekä Tanska suoriutuvat Suomea paremmin myös vakiintuneemmilla kilpailukyvyn mittareilla kuten tuotos per tehty työtunti, Finnveran kesäekonomisti Tuomas Suorsa sanoo.  

Talouslukujen vertailu muiden Pohjoismaiden kesken ei ole viime vuosina ollut Suomen kannalta edullista johtuen Suomen verrokkejaan korkeammasta julkisesta velasta, selvästi vaisummasta tuottavuuskasvusta sekä poikkeuksellisen haastavasta väestön ikärakenteesta.  

− Siksi onkin kiinnostavaa, että koronapandemian aikana Suomen tavaravienti kehittyi EU-maiden keskiarvoa ja jopa Ruotsia ja Tanskaa paremmin. Yksi selitys voi olla jälkisyklisyys, joka yleensä liitetään Suomen vientiin. Investointitavaraviennin tilauskirjat kantoivat pitkälle pandemian yli. Investointitavaraviennin osuus kokonaisviennistä on kuitenkin vuosien saatossa laskenut. Kasvutrendin taituttua Euroopassa vuoden 2022 loppupuolella Suomen tavaravienti on laahannut selvästi EU-keskiarvoa jäljessä.  

Tavaraluokittainen tarkastelu osoittaa vientisektorin yleisen ahdingon 

Viennin arvolla mitattuna Suomesta viedään eniten raaka-aineita, poltto- ja voiteluaineita, kemiallisia aineita sekä erilaisia koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä. Vaikka tämän vuoden helmikuussa nähtiin piikki viennin arvon muutoksessa, se ei anna aihetta ylettömälle optimismille tulevasta, sillä sitä selittää pääosin työtaistelujen vuoksi heikko vertailuvuoden 2023 helmikuu. 

− Suomen energiavienti on kärsinyt uusiutuvien öljyjalosteiden markkinahintojen laskusta, mikä on painanut energiaviennin hintaa alas samalla kun poliittiset lakot ovat romahduttaneet kevään vientivolyymia. Muilla vientialoilla hintojen negatiivinen kehitys on pääosin jatkunut alkuvuonna, joskin vientivolyymi on osoittanut merkkejä elpymisestä. Myös viime vuonna valopilkkuna kasvanut koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti on tämän vuoden aikana ajautunut vastatuuleen hintojen nousun taittuessa ja volyymin laskiessa, Suorsa sanoo. 

Syksyn TES-neuvottelut ratkaisevassa roolissa – ”Mitä sopimisen kulttuurista on jäljellä” 

Syksyllä alkava työehtosopimuskierros on Suomen viennin kannalta äärimmäisen mielenkiintoinen.  

− Kierros ei ainoastaan vaikuta uusiin työehtosopimuksiin ja siten Suomen välittömään kustannuskilpailukykyyn, vaan kertoo myös siitä, miten vientivetoinen työmarkkinamalli otetaan sopimusosapuolten kesken vastaan ja mitä tulevien vuosien kierroksilta voidaan odottaa. Lisäksi keskeistä tulee olemaan viime kevään lakkojen jälkipyykki ja se mitä sopimisen kulttuurista on seuraavan kierroksen jälkeen jäljellä, Suorsa sanoo.     

Kilpailukyvystä huolehtiminen on tärkeää, kun vientiyritysten toimintaympäristöön vaikuttaa entistä enemmän myös geopolitiikka, kasvava protektionismi ja kauppasodat. Yhdysvaltain presidentinvaalitaisto tulee lisäämään epävarmuutta globaaleilla markkinoilla.  

− Onpa Yhdysvaltain seuraava presidentti Kamala Harris, Donald Trump tai joku muu, ei tuontitulleista olla isossa kuvassa luopumassa. Trump on väläytellyt uusia Kiinan vastaisia kaupan esteitä. Joe Biden puolestaan on lieventänyt niitä jonkin verran Euroopan osalta esimerkiksi muuntamalla osan myös Suomeen vaikuttaneista teräs- ja alumiinitariffeista kiintiöperusteisiksi. Seuraava presidenttikausi Yhdysvalloissa tulee olemaan joka tapauksessa arvaamatonta aikaa, mutta olemassa olevilla tiedoilla Suomen viennin edellytykset olisivat luultavasti suotuisammat demokraattipresidentin tultua valituksi.

Lisätiedot: 

Tuomas Suorsa, kesäekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2841, etunimi.sukunimi@finnvera.fi

Liite: Rahoitus ja kasvu -kesäkatsaus, heinäkuu 2024 (PDF)