Rahoitus & kasvu -kesäkatsaus: Suomen kansainvälinen kilpailukyky on pudonnut vauhdilla – työtaistelut ja syksyn TES-kierros määrittelevät viennin kehitystä ja tulevaisuuden toimintaedellytyksiä
Suomen tavaraviennin kehitys peittosi koronapandemia-aikana niin EU-maiden keskiarvon kuin myös Ruotsin ja Tanskan. Suomi kuitenkin putosi vertailumaiden vauhdista pandemian jälkeen, ja ero näyttää kasvavan entisestään. Lyhyellä aikavälillä viennin kehitystä ovat nakertaneet selvästi kuluvan vuoden ja viime vuosien työtaistelut. Kilpailukyvyn kannalta tulevan syksyn TES-kierroksen päätöksillä voi olla kauaskantoiset vaikutukset vientiin, sanoo Finnveran kesäekonomisti Tuomas Suorsa. Myös geopolitiikalla ja edessä olevilla Yhdysvaltain presidentinvaaleilla on vähintään välilliset vaikutukset suomalaisiin vientiyrityksiin globaalin kaupan edellytysten kautta.
Suomen pudotus kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa on ollut nopea. Sveitsiläisen IMD:n (International Institute for Management Development) kilpailukykyindeksissä sijalle 8 vuonna 2022 yltänyt Suomi sijoittui tänä vuonna sijalle 15. Indeksi pyrkii erilaisia indikaattoreita yhdistelemällä arvioimaan eri valtioiden edellytyksiä talouskasvuun ja kansainväliseen kilpailuun.
− Vertailussa Suomea kiitellään koulutuksen sekä infrastruktuurin laadusta, kun taas korkeat hinnat, työttömyystaso sekä veropolitiikka saavat moitteita. Suomen edelle sijoittuvat Norja, Ruotsi sekä Tanska suoriutuvat Suomea paremmin myös vakiintuneemmilla kilpailukyvyn mittareilla kuten tuotos per tehty työtunti, Finnveran kesäekonomisti Tuomas Suorsa sanoo.
Talouslukujen vertailu muiden Pohjoismaiden kesken ei ole viime vuosina ollut Suomen kannalta edullista johtuen Suomen verrokkejaan korkeammasta julkisesta velasta, selvästi vaisummasta tuottavuuskasvusta sekä poikkeuksellisen haastavasta väestön ikärakenteesta.
− Siksi onkin kiinnostavaa, että koronapandemian aikana Suomen tavaravienti kehittyi EU-maiden keskiarvoa ja jopa Ruotsia ja Tanskaa paremmin. Yksi selitys voi olla jälkisyklisyys, joka yleensä liitetään Suomen vientiin. Investointitavaraviennin tilauskirjat kantoivat pitkälle pandemian yli. Investointitavaraviennin osuus kokonaisviennistä on kuitenkin vuosien saatossa laskenut. Kasvutrendin taituttua Euroopassa vuoden 2022 loppupuolella Suomen tavaravienti on laahannut selvästi EU-keskiarvoa jäljessä.
Tavaraluokittainen tarkastelu osoittaa vientisektorin yleisen ahdingon
Viennin arvolla mitattuna Suomesta viedään eniten raaka-aineita, poltto- ja voiteluaineita, kemiallisia aineita sekä erilaisia koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä. Vaikka tämän vuoden helmikuussa nähtiin piikki viennin arvon muutoksessa, se ei anna aihetta ylettömälle optimismille tulevasta, sillä sitä selittää pääosin työtaistelujen vuoksi heikko vertailuvuoden 2023 helmikuu.
− Suomen energiavienti on kärsinyt uusiutuvien öljyjalosteiden markkinahintojen laskusta, mikä on painanut energiaviennin hintaa alas samalla kun poliittiset lakot ovat romahduttaneet kevään vientivolyymia. Muilla vientialoilla hintojen negatiivinen kehitys on pääosin jatkunut alkuvuonna, joskin vientivolyymi on osoittanut merkkejä elpymisestä. Myös viime vuonna valopilkkuna kasvanut koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti on tämän vuoden aikana ajautunut vastatuuleen hintojen nousun taittuessa ja volyymin laskiessa, Suorsa sanoo.
Syksyn TES-neuvottelut ratkaisevassa roolissa – ”Mitä sopimisen kulttuurista on jäljellä”
Syksyllä alkava työehtosopimuskierros on Suomen viennin kannalta äärimmäisen mielenkiintoinen.
− Kierros ei ainoastaan vaikuta uusiin työehtosopimuksiin ja siten Suomen välittömään kustannuskilpailukykyyn, vaan kertoo myös siitä, miten vientivetoinen työmarkkinamalli otetaan sopimusosapuolten kesken vastaan ja mitä tulevien vuosien kierroksilta voidaan odottaa. Lisäksi keskeistä tulee olemaan viime kevään lakkojen jälkipyykki ja se mitä sopimisen kulttuurista on seuraavan kierroksen jälkeen jäljellä, Suorsa sanoo.
Kilpailukyvystä huolehtiminen on tärkeää, kun vientiyritysten toimintaympäristöön vaikuttaa entistä enemmän myös geopolitiikka, kasvava protektionismi ja kauppasodat. Yhdysvaltain presidentinvaalitaisto tulee lisäämään epävarmuutta globaaleilla markkinoilla.
− Onpa Yhdysvaltain seuraava presidentti Kamala Harris, Donald Trump tai joku muu, ei tuontitulleista olla isossa kuvassa luopumassa. Trump on väläytellyt uusia Kiinan vastaisia kaupan esteitä. Joe Biden puolestaan on lieventänyt niitä jonkin verran Euroopan osalta esimerkiksi muuntamalla osan myös Suomeen vaikuttaneista teräs- ja alumiinitariffeista kiintiöperusteisiksi. Seuraava presidenttikausi Yhdysvalloissa tulee olemaan joka tapauksessa arvaamatonta aikaa, mutta olemassa olevilla tiedoilla Suomen viennin edellytykset olisivat luultavasti suotuisammat demokraattipresidentin tultua valituksi.
Lisätiedot:
Tuomas Suorsa, kesäekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2841, etunimi.sukunimi@finnvera.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiina RiippaViestintäpäällikkö
Puh:+358 29 460 2865tiina.riippa@finnvera.fiTietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Jäänmurtajatilaus voi toimia talouskasvun hyvän kierteen käynnistäjänä – Suomalainen laivanrakennus- ja jäänmurtajateknologia historiallisella tavalla maailman huomioon10.10.2025 12:21:20 EEST | Tiedote
Yhdysvaltain ja Suomen välinen jäänmurtajasopimus voi osaltaan käynnistää kasvun positiivisen kierteen Suomen talouteen. Tilausten saama kansainvälinen näkyvyys, investoinnit ja työllisyysvaikutukset kotimaassa nostattavat positiivisia odotuksia tulevaisuuteen ja aktivoivat yrityksiä, mikä toimii positiivisena ulkoisena shokkina Suomen taloudelle. Kasvupotentiaalin kannalta on olennaista, että meriteollisuus ja laivanrakennus ovat korkean teknologian aloja, joiden tuottama kotimainen arvonlisä on erittäin korkea ja joka tuo kasvua laajan alihankkijaverkoston kautta. Moni palanen Suomen taloudessa puoltaa tällä hetkellä investointien käynnistämistä.
Icon 5 -risteilyalustilaus vahvistaa meriteollisuuden näkymiä – Finnveran Juuso Heinilä: ”Meillä on elementit rakentaa myös rahoitus kestävästi”23.9.2025 15:59:40 EEST | Tiedote
Uutinen Icon 5 -risteilyaluksen tilauksesta ja optiot seuraavista aluksista vahvistavat laivanrakennusteollisuuden positiivisia näkymiä Suomessa ja tuovat toimialalle toivottua jatkuvuutta. Royal Caribbean Group ja Meyer Turku julkistivat tulevia aluksia koskevan aiesopimuksen, joka yltää pitkälle 2030-luvulle. Kokonaisuuteen liittyvät rahoitusratkaisut neuvotellaan erikseen. Finnveran tavoitteena on taloudellisesti kestävä ratkaisu, jossa kokonaisriski on hallittu, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.
Omistajanvaihdoskatsaus 1–6/2025: Omistajanvaihdosten rahoituksessa pohjakosketus nähty – Lähivuosina haasteena myyjien ja ostajien määrän epäsuhta18.9.2025 08:33:07 EEST | Tiedote
Omistajanvaihdosmarkkinassa on nähtävissä positiivista virettä. Alkuvuonna Finnveran rahoittamien yrityskauppojen määrä kasvoi niin euroissa kuin kappaleissa. Myös rahoitettujen yrityskauppojen keskikoko nousi. Toimialoista erottuivat liike-elämän palveluiden yrityskaupat, ja suurin suhteellinen kasvu nähtiin kansainvälistyvissä yrityksissä. Yrityskauppoja rahoitettiin eniten Uudellamaalla, mutta myönteistä kehitystä näkyi myös useissa muissa maakunnissa. Omistusjärjestelyjen taso on edelleen alempi kuin vuosikymmenen alussa ja sitä ennen. Lähivuosina omistajanvaihdos tulee kuitenkin ajankohtaiseksi tuhansille yrityksille.
Etelä-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Finnveran rahoittamat investoinnit kasvoivat Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa – myös omistajanvaihdokset vilkastumassa16.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Finnveran yhteenlaskettu rahoitus Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrityksille kasvoi alkuvuonna 2025 selvästi vuodentakaisesta, ja rahoitusta myönnettiin tammi–kesäkuussa yhteensä 235 miljoonaa euroa (183). Finnveran osarahoittamien investointien määrä kasvoi kaikissa alueen maakunnissa. Teolliset yritykset investoivat erityisesti Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa. Rahoitus nousi myös IT-alan ja puolustusteknologian rahoituksessa. Omistajanvaihdosten rahoitus nousi Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa edellisvuoden notkahduksen jälkeen. Kymenlaaksossa omistajanvaihdosten rahoitus laski hieman. Investoinnit ja omistajanvaihdokset ovat tärkeitä alueen taloudelle – dynaamiset vaikutukset ulottuvat alihankkijoihin ja kuluttajiin saakka.
Finnveran Juha Ketola Pk-yritysbarometrin tuloksista: ”Puskurien vahvistamisen sijaan investointeja - Yhä suurempi joukko yrityksistä on velattomia"11.9.2025 09:09:25 EEST | Tiedote
Pk-yritysten suhdannepohja lienee takanapäin, mutta yritysten rahoituksen saatavuudessa on edelleen haasteita. Syksyn Pk-yritysbarometrissa 43 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä ilmoitti, ettei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta. Toisaalta syksyn barometri osoittaa, että yrityksillä on tilaisuus käynnistää investointeja. Yritysten taloudellinen tilanne ei ole enää heikentynyt ja käyttöpääoman tarve on jopa alentunut. Koko vastaajajoukossa rahoituksen saatavuushaasteita on vain 15 prosentilla, huomauttaa Finnveran pk- ja midcap-yritysten liiketoimintajohtaja Juha Ketola.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme