Keskuskauppakamari: Yhdysvaltojen presidentinvaalit ovat ratkaisevat ilmastopolitiikan kannalta

Yhdysvaltojen presidentin merkitys ilmastolle on kiistaton. Yhdysvallat on toiseksi suurin päästölähde maailmassa ja sen politiikka vaikuttaa kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin sekä puhtaiden teknologioiden kehitykseen.

”Trump aikoo jättää Pariisin ilmastosopimuksen toistamiseen, mikäli tulee valituksi. Tämä olisi syvä takaisku kansainvälisille ilmastoneuvotteluille. Yhdysvaltain astuminen taka-alalle voisi toisaalta kirittää muita suurvaltoja ottamaan tilaa, kuten Trumpin edellisellä kaudella, ” toteaa Säkkinen.

Esimerkiksi Kiinan presidentti Xi Jinping täytti Trumpin jättämää tyhjiötä julkistamalla Kiinan hiilineutraaliustavoitteen YK:n yleiskokouksessa 2020.

YK-neuvotteluiden lisäksi Trumpin valinta hyydyttäisi Kiinan ja Yhdysvaltain kahdenväliset ilmastoneuvottelut ja ilmastoyhteistyön suurten talouksien G7- ja G20-ryhmissä.

Yhdysvaltain liittovaltion ilmastopolitiikassa Kamala Harris edustaisi jatkuvuutta Bidenin hallinnon ilmastopäätöksille, jotka toivat Amerikan EU:n rinnalle päästövähennyksissä. Trump taas purkaisi voimalla ilmasto- ja ympäristösääntelyä. Säkkinen arvioi kuitenkin, että Trumpin valinta ei pysäyttäisi kokonaan ilmastotyötä Yhdysvalloissa. 

“Trumpin valinta siirtäisi ilmastotoimet osavaltioiden varaan. Esimerkiksi yksin Kalifornia on maailman suurimpia talouksia, ja sillä on oma päästökauppajärjestelmä ja tiukat autojen päästöarvot. Uusiutuvan energian tuotanto kasvaa myös republikaanijohtoisissa osavaltioissa.”

Myös yritysten rooli korostuisi. “Amerikkalaiset edelläkävijäyritykset jatkaisivat ilmastoratkaisujen kehittämistä, sillä niille on joka tapauksessa suuret markkinat kotimaassa ja maailmalla.”

Presidentti Bidenin ilmastotoimet nojaavat pääosin kepin sijaan porkkanaan, erityisesti 370 miljardin dollarin IRA-paketin tukiin puhtaan energian ja teknologioiden investoinneille. Vaikka Trump ja republikaanien ideologit ovat ajaneet IRA:n kumoamista, tämä ei välttämättä toteudu.

“IRA-lainsäädännön kumoamiseen ei riitä presidentin asetus, vaan se edellyttäisi enemmistöä sekä edustajainhuoneessa että senaatissa. Bidenin tuista jopa 80 prosenttia on mennyt investointihankkeisiin republikaaniedustajien vaalipiireissä. Tosipaikan tullen oman alueen työpaikat voivat mennä ideologian edelle. Kumoamista todennäköisempää on, että IRA-tuet joko jatkuvat Harrisin johdolla, tai eri nimellä ja painotuksilla Trumpin kaudella.”

Jatkoa puoltaa myös, että IRA-tuet on suunniteltu haastamaan Kiinan puhtaiden teknologioiden johtoasemaa. Esimerkiksi Kiinassa valmistetut sähköautot ja akut on rajattu tukien ulkopuolelle. Tiukka Kiina-politiikka on suosittua molemmissa pääpuolueissa.

Euroopassa kannattaa varautua tukikilpailun jatkumiseen vaalin tuloksesta huolimatta

Euroopan näkökulmasta IRA-tuet ovat vääristäneet kilpailua esimerkiksi sähköauto- ja akkutehtaiden sijoittumisesta. Tämä on näkynyt myös Suomessa, kun norjalaisyhtiö Freyr laittoi Vaasan akkuhankkeen jäihin keskittyäkseen investointiin Yhdysvaltain Georgiassa.

”Euroopassa kannattaa varautua tukikilpailun jatkumiseen vaalin tuloksesta huolimatta. Vaikka Yhdysvaltain tuet ovat reilun kilpailun kannalta karvas pala, ilmaston kannalta niiden jatkuminen olisi kuitenkin parempi vaihtoehto”, sanoo Säkkinen.

“Harrisin valinta parantaisi todennäköisyyttä onnistua Pariisin sopimuksen tavoitteissa, koska Yhdysvaltain rooli on niin keskeinen. Trumpin valinnan myötä menetettäisiin kriittisiä vuosia. Yhdysvalloissa ilmastotyö hidastuisi, mutta jatkuisi kuitenkin osavaltioiden ja yritysten vedolla,” Säkkinen summaa vaalien merkitystä ilmastolle. 

Lue Säkkisen tarkempi analyysi “Kolme asiaa, joihin Yhdysvaltain presidentinvaalit vaikuttavat ilmastossa” Keskuskauppakamarin blogista.