Suositut kesäkaupungit tallentuivat varhaisiin valokuviin
31.7.2024 06:11:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Finna.fi-hakupalveluun on saatu ainutlaatuisia valokuvia vanhasta Porvoosta, Tammisaaresta ja Raumasta 1800–1900-lukujen vaihteesta. Kuvien kautta voi tutustua näiden suosittujen kesäkaupunkien menneisiin näkymiin ja elämänmenoon. Valokuvat ovat ensi kertaa nähtävillä vapaasti verkossa.
Natalia Linsén ikuisti Porvoon kaupunkinäkymiä
Porvoolainen Natalia Linsén (1844–1919) oli yksi ensimmäisistä Suomessa valokuvaajaksi kouluttautuneista naisista. Linsénin taidokkaiden valokuvien kautta voi matkata ajassa vanhan Porvoon katukuvaan, elämäntapoihin ja ihmisiin. Vanhan kaupungin lisäksi Linsén kuvasi 1800–1900-lukujen vaihteessa rakentuvaa uutta empirekeskustaa.
Finna.fi-hakupalvelussa voi nyt katsella Linsénin kuvaamia kaupunkinäkymiä, joita palvelussa on julkaistu yli 90 kuvan verran. Valokuvat kuuluvat Porvoon museoon kokoelmiin.
Harvinaisia perhevalokuvia Tammisaaresta
Tammisaarelaisen Fagerin kauppiasperheen kuvakokoelma on harvinaisuus. Oli varsin epätavallista, että perheellä oli oma kamera käytössään. Virallisten potrettikuvien sijaan kuviin on taltioitunut perheen arkista elämää ja vapaamuotoisia tilanteita: naurua, pyöräilyä, purjehdusta ja uintia. Kokoelma sisältää otoksia myös Tammisaaren kaupungista ja lähialueilta.
Finna.fi-hakupalveluun äskettäin lisätyt kuvat kuuluvat Länsi-Uudenmaan museon kokoelmiin ja ajallisesti ne sijoittuvat vuosiin 1890–1929.
Ludvig Nordberg teki Raumaa tunnetuksi
Raumalainen valokuvaaja Ludvig Nordberg tallensi laajasti kaupunkia vanhasta Raumasta aina satamaan asti. Nordberg toimi Raumalla kirjakauppiaana ja teetti kuvistaan myös postikortteja, jotka levisivät myöhemmin laajemmin.
1900-luvun alkuvuosikymmeniin ajoittuvat kuvat kuuluvat Rauman museon kokoelmiin ja ne on hiljattain julkaistu Finna.fi-hakupalvelussa. Kuvia on saatavilla 305 kappaleen kokoelma.
Finna.fi on ikkuna paikallishistoriaan
Entuudestaan Finna.fi sisältää liki 800 000 valokuvaa, joiden avulla pääsee helposti paikkakuntien historian äärelle. Haussa pääsee alkuun kirjoittamalla paikkakunnan nimen Finna.fi:n etusivun hakuun ja rajaamalla haun valokuviin.
Valokuvien ohella Finna.fi sisältää runsain mitoin erilaista kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistoa, joita palvelusta voi hakea kätevästi yhdestä paikasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Susanna EklundPalvelusuunnittelijaKansalliskirjasto, Finna-palvelut
Puh:+358 2941 44327Puh:+358 504488607susanna.eklund@helsinki.fiKuvat
Finna on koti Suomen kulttuuri- ja tiedeaineistoille. Finna.fi kokoaa satojen museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistot yhteen osoitteeseen, jossa niiden äärelle pääsee helposti ja nopeasti. Lisäksi Finna tarjoaa verkkopalvelualustaa, jolla eri toimijat voivat luoda oman sähköisen hakupalvelun tai esimerkiksi verkkokirjaston. Palvelua kehitetään Kansalliskirjastossa, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Kansalliskirjasto on kaikille avoin kulttuuriperintöorganisaatio, joka palvelee valtakunnallisesti kansalaisia, tiedeyhteisöjä ja muita yhteiskunnan toimijoita. Turvaamme Suomessa julkaistun tai Suomea koskevan julkaistun kulttuuriperinnön saatavuuden sekä välitämme ja tuotamme tietosisältöjä tutkimukselle, opiskelulle, kansalaisille ja yhteiskunnalle. Kehitämme palveluja yhteistyössä kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden toimijoiden kanssa. Kansalliskirjasto Helsingin yliopiston erillislaitos.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme5.6.2026 11:50:13 EEST | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme