Kesällä 2024 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus aloittaa uuden luonnonsuojelulain mukaiset luontotyyppien inventoinnit (Pohjalaismaakunnat)

Viime vuonna uudistettuun luonnonsuojelulakiin lisättiin uutena luontotyyppien suojelukeinona heikentämiskielto suoraan lain nojalla. Näitä tiukasti suojeltuja luontotyyppejä on kaksi: serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot sekä rannikon avoimet dyynit. Nämä ovat Suomessa luontaisesti harvinaisia, pienialaisia ja ihmisen toimien vuoksi uhanalaistuneita luontotyyppejä. Luonnonsuojelulain uudistuksen yhteydessä suojeltujen luontotyyppien joukkoon on lisätty mm. sisämaan tulvametsät ja harjumetsien valorinteet.

Rannikon avoimet dyynit ovat luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittama tiukasti suojeltu luontotyyppi, ja luontotyypin hävittäminen ja heikentäminen on täten kiellettyä suoraan luonnonsuojelulain nojalla. Rannikon avoimet dyynit ovat Itämeren rannikolla tai saaristossa olevia, tuulen kulutus- ja kasaustyön tuloksena hiekasta muodostuneita dyynejä ja niiden painanteisiin syntyneitä kosteikkoja.

ELY-keskukset kartoittavat tänä kesänä myös luonnonsuojelulain 64 §:n mukaan rajauspäätöksellä suojeltavia luontotyyppejä, kuten hiekkarantoja, rannikon metsäisiä dyynejä, sekä metsäisiä luontotyyppejä, kuten tervaleppämetsiä, sisämaan tulvametsiä ja jalopuumetsiköitä. Hiekkarannalla tarkoitetaan aluetta, joka on meren, järven tai joen ranta, jota ei ole toimenpiteillä merkittävästi muutettu, ja jonka maa-aines on pääosin hiekkaa tai hietaa, ja kasvillisuus sulkeutumatonta. Rannikon metsäisellä dyynillä tarkoitetaan aluetta, joka on merenrannikon tai saariston avoimeen dyynisarjaan yhteydessä oleva dyynimuodostuma, jossa hiekan kasaantumista ei enää tapahdu ja jossa puuston latvuspeittävyys on enintään 50 prosenttia. Tervaleppämetsällä tarkoitetaan tervaleppävaltaisia soita ja metsiä, joissa tervaleppä on runkoluvultaan puulajeista runsain. Sisämaan tulvametsillä tarkoitetaan vesistöjen rantametsiä, jotka ajoittain tulvivat ja ajoittain kuivuvat. Jalopuumetsiköillä tarkoitetaan alueita, joilla kasvaa luontaisesti syntyneitä runkomaisia jalopuita vähintään 20 kappaletta hehtaarilla.

Inventoinnit luonnonsuojelulain luontotyypeistä tehdään maastokäyntien avulla. Inventointien tavoitteena on varmistaa alueellisesti tärkeiden luontotyyppiesiintymien säilyminen sekä laadukas ja hyvin kytkeytynyt luontotyyppiverkosto. Inventointeja suunnitellessa huomioidaan myös luontotyyppiesiintymiä uhkaavat maankäyttöpaineet, sekä luonnonhoitoa vaativien luontotyyppien hoidon järjestämisen mahdollisuudet. Maankäyttöpaineet, joiden voidaan katsoa heikentävän kyseisten luontotyyppien ominaispiirteitä ovat esimerkiksi rakentaminen, maanpinnan muokkaaminen tai maastoajo.

Inventoinnit alkavat heinäkuussa, ja ELY-keskukset tiedottavat kaikille maanomistajille heidän maillaan sijaitsevien luontotyyppien esiintymistä etukäteen, ja maanomistajilla on myös mahdollisuus osallistua inventointiin maastossa.