Etla: suomalaisyrityksillä jo potentiaalista kilpailuetua ympäristötuotteissa ja palveluissa
31.7.2024 06:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Suomalaisilla yrityksillä on ympäristöalalla jo olemassa kansainvälistä kilpailuetua, todetaan tuoreessa Etla-tutkimuksessa. Yrityksillä tunnistetaan lievä suhteellinen etu ympäristötuotteissa ja -palveluissa, mutta alan potentiaalia ei ole Suomessa vielä riittävästi hyödynnetty. Energiasiirtymä, kiertotalous ja luontopohjaiset ratkaisut tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia. Kesäkuussa julkaistu tutkimus esittää myös uutta arviointikehystä kansainvälisesti sovittavien ympäristötuotteiden ja -palveluiden listauksiin.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n yhdessä toteuttamassa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) hankkeessa on tutkittu suomalaisten yritysten kilpailukykyä alan kansainvälisessä kaupassa, kaupan esteitä sekä tarkasteltu kansainvälisissä järjestöissä tehtyjä ympäristötuotteiden ja -palveluiden (Environmental Goods and Services, EGS) listauksia.
Suomalaisilla yrityksillä on tutkimuksen mukaan lievä suhteellinen etu EGS-sektorilla, mutta alan potentiaalia ei ole riittävästi hyödynnetty, toteaa Etlassa tutkimuksesta vastannut tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
- Energiasiirtymä, kiertotalous ja luontopohjaiset ratkaisut tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia kestävään kasvuun. Politiikan ja tutkimuksen tulisikin tukea ympäristötuotteiden ja palveluiden kehittämistä osana vihreää siirtymää. Se tarkoittaa rahoituksen markkinapuutteiden korjaamista, kehitystoiminnan tukemista, kansainvälisen ja kansallisen yhteistyön mahdollistamista sekä erilaisten kaupanesteiden purkamista, sanoo Etlan Kuusi.
Kuusen mukaan suomalaiset yritykset ja teollisuusjärjestöt suhtautuvat pääosin myönteisesti EU:n ympäristöohjelmiin. Suomessa myös tunnistetaan yritysten rooli ilmastokriisin ratkaisussa.
Kansainväliset ympäristölistaukset vanhentuneet
Valtioneuvoston julkaisusarjassa kesäkuussa julkaistussa tutkimuksessa todetaan myös, että monet aikaisemmat ympäristötuotteiden ja -palveluiden listaukset ovat nopeasti vanhentuneet teknologian ja tieteen edistyttyä. Tutkijat ehdottavatkin uutta tarkastelukehystä, jota pystyttäisiin hyödyntämään yhteisesti sovittavien listausten luomisessa.
Ympäristötuotteiden ja -palveluiden listaukset ovat tärkeitä niiden taloudellisen merkityksen ymmärtämiseksi, erityisesti ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin katoamisen sekä saastumisen muodostaman kriisin ratkaisemisessa. Uudet tullikoodit ovat tarpeen esimerkiksi ympäristölle haitallisten tuotteiden erottamiseksi ympäristön kannalta kestävistä tuotteista.
Tutkimus on julkaistu 14.6. ja se on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi
Julkaisun pysyvä osoite on
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tero KuusiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:041 444 8144tero.kuusi@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme