Etla: suomalaisyrityksillä jo potentiaalista kilpailuetua ympäristötuotteissa ja palveluissa
31.7.2024 06:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Suomalaisilla yrityksillä on ympäristöalalla jo olemassa kansainvälistä kilpailuetua, todetaan tuoreessa Etla-tutkimuksessa. Yrityksillä tunnistetaan lievä suhteellinen etu ympäristötuotteissa ja -palveluissa, mutta alan potentiaalia ei ole Suomessa vielä riittävästi hyödynnetty. Energiasiirtymä, kiertotalous ja luontopohjaiset ratkaisut tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia. Kesäkuussa julkaistu tutkimus esittää myös uutta arviointikehystä kansainvälisesti sovittavien ympäristötuotteiden ja -palveluiden listauksiin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n yhdessä toteuttamassa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) hankkeessa on tutkittu suomalaisten yritysten kilpailukykyä alan kansainvälisessä kaupassa, kaupan esteitä sekä tarkasteltu kansainvälisissä järjestöissä tehtyjä ympäristötuotteiden ja -palveluiden (Environmental Goods and Services, EGS) listauksia.
Suomalaisilla yrityksillä on tutkimuksen mukaan lievä suhteellinen etu EGS-sektorilla, mutta alan potentiaalia ei ole riittävästi hyödynnetty, toteaa Etlassa tutkimuksesta vastannut tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
- Energiasiirtymä, kiertotalous ja luontopohjaiset ratkaisut tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia kestävään kasvuun. Politiikan ja tutkimuksen tulisikin tukea ympäristötuotteiden ja palveluiden kehittämistä osana vihreää siirtymää. Se tarkoittaa rahoituksen markkinapuutteiden korjaamista, kehitystoiminnan tukemista, kansainvälisen ja kansallisen yhteistyön mahdollistamista sekä erilaisten kaupanesteiden purkamista, sanoo Etlan Kuusi.
Kuusen mukaan suomalaiset yritykset ja teollisuusjärjestöt suhtautuvat pääosin myönteisesti EU:n ympäristöohjelmiin. Suomessa myös tunnistetaan yritysten rooli ilmastokriisin ratkaisussa.
Kansainväliset ympäristölistaukset vanhentuneet
Valtioneuvoston julkaisusarjassa kesäkuussa julkaistussa tutkimuksessa todetaan myös, että monet aikaisemmat ympäristötuotteiden ja -palveluiden listaukset ovat nopeasti vanhentuneet teknologian ja tieteen edistyttyä. Tutkijat ehdottavatkin uutta tarkastelukehystä, jota pystyttäisiin hyödyntämään yhteisesti sovittavien listausten luomisessa.
Ympäristötuotteiden ja -palveluiden listaukset ovat tärkeitä niiden taloudellisen merkityksen ymmärtämiseksi, erityisesti ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin katoamisen sekä saastumisen muodostaman kriisin ratkaisemisessa. Uudet tullikoodit ovat tarpeen esimerkiksi ympäristölle haitallisten tuotteiden erottamiseksi ympäristön kannalta kestävistä tuotteista.
Tutkimus on julkaistu 14.6. ja se on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi
Julkaisun pysyvä osoite on
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tero KuusiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:041 444 8144tero.kuusi@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Geopoliittisten riskien kasvu leikannut yli kaksi prosenttia suomalaisyritysten tuottavuudesta24.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Etlan tutkimuksen mukaan ulkomaiseen materiaali- ja komponenttituontiin liittyvä epävarmuus on heikentänyt yritysten tuottavuutta yli kaksi prosenttia verrattuna yrityksiin, joiden riskit eivät kasvaneet. Vaikutus näkyy yleensä viiveellä ja notkahdus osuu kovimmin Länsi-Euroopan ulkopuolelta tuoviin yrityksiin. Suomen teollisuus on kytkeytynyt voimakkaasti globaaliin kauppaan ja ulkomaisen arvonlisän osuus viennistä on nyt jo liki 40 prosenttia. Uusi maailmantalouden aika vaatii niin yrityksiltä kuin kansantaloudeltakin sopeutumista hitaampaan tuottavuuskasvuun ja korkeampiin riskeihin. Uusia menestyjiä ovat ne, jotka löytävät uuden aikakauden tuomat kasvumahdollisuudet.
Tuore tutkimus: Veronkorotukset ovat menosopeutusta haitallisempi tapa tasapainottaa julkista taloutta12.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden alijäämien ja velkasuhteen oikaisu vaatii merkittäviä sopeutustoimia. Mahdolliset veronkorotukset uhkaavat kuitenkin heikentää orastavaa talouskasvua, käy ilmi Etlan valtioneuvostolle laatimasta tutkimusraportista. Raportin mukaan sopeutuksen painopiste tulisi sijoittaa menoleikkauksiin, minkä lisäksi tarvitaan kasvua ja työllisyyttä tukevia rakenteellisia uudistuksia.
Veronkorotukset vs. menoleikkaukset – Miten julkinen talous tasapainotetaan kasvua vaarantamatta?5.8.2026 12:30:00 EEST | Kutsu
Suomen julkisen talouden krooninen alijäämä ja kasvava velka pakottavat etsimään ratkaisuja valtiontalouden tasapainottamiseksi. Julkisen talouden vakauttaminen on välttämätöntä, mutta miten sopeutustoimet vaikuttavat Suomen talouskasvuun, ja millä keinoilla vauriot minimoidaan?
Uutta tietoa sarjayrittäjyydestä: yrityksensä myyneet jatkavat aktiivisina ja tuovat kohdeyrityksiin usein kasvua ja kannattavuutta, mutta ei automaattista tuottavuusetua3.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Yrityksensä myyneet yrittäjät jatkavat Suomessa usein aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan omista yrityksistään irtautuneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivat auttaa toisiakin yrityksiä saavuttamaan suuremman mittakaavan. Kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi. Sarjayrittäjien ns. yrittäjyyspääoma – eli varallisuus, osaaminen ja verkostot – kanavoituu usein jo olemassa oleviin yrityksiin, ei vain startupeihin.
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

