Tarkkaa optimointia vai rentoa suhteuttamista: millaisia ovat juoksuharrastajien arjen datalukutaidot?
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tutkijoiden Lauri Palsan ja Pekka Mertalan tuore tutkimus valaisee suomalaisten juoksuharrastajien arkipäiväisiä datalukutaitoja, erityisesti sitä, millaisin keinoin juoksijat arvioivat käyttämänsä teknologian tarjoamien mittausten ja analyysien luotettavuutta.
– Datalukutaidosta on julkaistu viime vuosina runsaasti tutkimuksia, mikä osaltaan heijastaa digitaalisen datan merkittävää roolia jokapäiväisessä elämässämme. Usein datalukutaito kuitenkin kuvataan abstraktisti ja irrallaan arkista tilanteista, tutkijatohtori Lauri Palsa taustoittaa.
Mittarin antamaa informaatiota verrataan oman kehon tuntemuksiin
Palsa ja Mertala halusivatkin tutkimuksessaan tarkastella datalukutaitoa nimenomaisesti jokapäiväisen arjen ilmiönä. Tutkimusaineistona toimi laadullinen kysely, johon vastasi 1 057 suomalaista juoksuharrastajaa.
– Itseäni yllätti, kuinka monipuolisesti juoksijoilla on keinoja arvioida informaation luotettavuutta. Juoksijat esimerkiksi peilasivat teknologista informaatiota oman kehon antamiin viesteihin tai saattoivat vertailla erilaisten mittareiden antamia tuloksia keskenään, Palsa kertoo.
”Riittävän lähellä” on sopiva tarkkuus
Toinen keskeinen havainto oli, ettei datan tarkkuudella ja luotettavuudella ollut juoksijoille kaikissa tilanteissa merkitystä.
– Usein ajatus datalukutaitoisesta kansalaisesta muistuttaa järkkymättömän rationaalista hyödyt maksivoivaa ”homo economicusta”. Aineiston maalaama kuva arkipäivän datalukutaidoista oli kuitenkin varsin erilainen: ”riittävän lähellä” oli vastaajille sopiva tarkkuus, koska elämä kaikkine yllätyksineen tekee optimoinnista käytännössä mahdotonta, Palsa tiivistää.
Vaikka tässä tutkimuksessa huomio kiinnittyi erityisesti juoksuharrastajiin, Palsa ja Mertala toivovat, että heidän tutkimuksensa kannustaa jatkamaan lukutaitojen tutkimusta erilaisissa arkipäivän konteksteissa.
– Tutkimus ei itse paljasta sitä, miten ja missä juoksijat ovat oppineet datalukutaitoja. Ottaen huomioon vastaajien erilaiset taustat, voi olla, että juoksu harrastuksena on itsessään motivoinut ja kannustanut monia kehittämään keinoja tulkita informaatiota, suhteuttamaan sitä muihin tiedonlähteisiin sekä soveltamaan sitä juoksuun. Lukutaitojen tutkijana tämä inspiroi pohtimaan laajemmin, missä kaikkialla formaalin kasvatuksen, kuten koulun, lisäksi voimmekaan oppia ja opettaa erilaisia lukutaitoja, Palsa päättää.
Artikkeli:
Palsa, L., & Mertala, P. (2023). Contextualizing everyday data literacies: The case of recreational runners. International Journal of Human–Computer Interaction. Online early. https://doi.org/10.1080/10447318.2023.2241612
Yhteyshenkilöt
Lauri Palsa
Tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos
p. +358 50 304 6644
lauri.p.palsa@jyu.fi
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358503374849vesa.j.holm@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote
Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme