Audiomedia Oy

Suomalainen Arbonaut tuottaa metsävaratietoa Japanin metsäsektorille

Jaa
Arbonautin metsäasiantuntija Ryon Hibiya ja toimitusjohtaja Tuomo Kauranne
Arbonautin metsäasiantuntija Ryon Hibiya ja toimitusjohtaja Tuomo Kauranne

Joensuussa toimiva Arbonaut on kehittänyt menetelmän, jota käytetään muun muassa metsien inventointiin, metsätuhojen ja -palojen seurantaan, metsissä tehtävien toimenpiteiden kuten sertifiointivaatimusten ja metsälakien noudattamiseen.  Menetelmään liittyy myös selainpohjainen ja mobiili metsävaratiedon hallintajärjestelmä. Yhtiö on aloittanut Japanissa tuotteen pilotoinnin paikallisen yksityisen metsäyhdistyksen ja kaupungin kanssa. Paikalliset yhteistyökumppanit ja tutkimusryhmät keräväät ilmakuvia ja dataa, jota Arbonaut analysoi ja tuottaa kartoitustuotteita.

Arbonautin metsäasiantuntija Ryo Hibiya kertoo yrityksen olevan ensimmäinen palvelun tuottaja, joka tuottaa ja analysoi reaaliaikaista pilvipalvelussa olevaa tietoa. – Tietoja voidaan hyödyntää metsänhoidon, teiden, hakkuiden, metsityksen ja metsien suojelun suunnittelussa. Pilvipalvelu tarkoittaa käytännössä sitä, että operaattorit voivat tuoda mobiililaitteen metsään, kerätä dataa, siirtää sen palvelimelle ja tarkistaa tiedot reaaliajassa. Tämä lisää meidän kilpailukykyämme Japanin markkinassa.

–Monet japanilaiset yritykset ovat tuottaneet metsävaratietoa, mutta me konsultoimme ja neuvomme toimijoita datan käyttöön ja sen hyödyntämiseen. Eri toimijoiden keskinäisessä yhteistyössä ja tiedon vaihdossa on haasteita, kun jokaisella toimijalla on omat turvallisuuskäytännöt.

Paikalliset yritykset käyttävät datan keräämiseen ​​jättiläisdrooneja. – Meidän roolimme on kehittää järjestelmäalustaa tiedon digitalisointiin ja sen analysointiin. Teemme yhteistyötä muun muassa Shinshun yliopiston tutkimusryhmän kanssa ja tavoitteemme on kehittää tiedon analysointia myös suositusten antamisen suuntaan.

–Tarjoamme esimerkiksi karttakerroksen, joka analysoi metsän kosteusindeksin riippuen maaston rinteistä ja muista ominaisuuksista, jotta tiedetään suunnitteluvaiheessa, minkälainen puumäärä kohteessa on, minne harvesteri voi rinteiden jyrkkyydestä johtuen mennä ja mihin on paras rakentaa tiestöä, kuvailee Hibiya. 

Suuria haasteita Japanin metsätalouden kehittämisessä 

Metsävaratiedon keräämisen isona haasteena Hibiya pitää sitä, että metsälöiden rajat on laadittu sata vuotta sitten. – Niitä ei ole päivitetty vastaamaan tämän päivän metsien omistussuhteita. Kun metsälöt ovat sukupolven vaihdosten myötä pirstoutuneet, nuoret kaupungeissa asuvat uudet metsänomistajat eivät välitä metsistään, mikä on yksi keskeinen este hakkuiden ja kotimaisen puun käytön lisäämiselle.

– Metsänomistajat eivät ole aktiivisia Japanissa. Varsinkin perityt metsät jäävät hoitamatta, elleivät itsenäiset metsänhoitoyhdistykset patistele hakkuisiin. Toisaalta yhdistyksetkään eivät aina tiedä alueensa kaikkia metsänomistajia.

Arbonaut pyrkii Hibiyan mukaan kaivautumaan syvemmälle Japanin metsäpolitiikan ongelmiin.
– Tavoitteemme on, että he oppivat käyttämään järjestelmämme mahdollisuuksia, kehittää metsien hallintasuunnitelmia ja käytäntöjä sekä kouluttaa alalle työntekijöitä. Täällä metsäsektorin parissa työskentelevien ihmisten kokonaisvaltainen tieto metsätaloudesta on varsin vähäistä.

–Kun Japanissa valtion metsien ja yksityisten metsien hoito on erotettu täysin toisistaan, joskus on vaikea tunnistaa mikä on valtion metsäpolitiikkaa, mikä kuntatason ja yksityisen sektorin. Kaikilla sektoreilla on omat metsänhoidon suunnitelmansa.

Japanissa valtio voi säädellä metsien käyttöä esimerkiksi päättämällä lisätä suojelualueita tai vaikuttaa hakkuiden määrään omistamissaan metsissä. – Kuntien ja metsänhoitoyhdistysten metsien käyttöön valtio voi antaa vain suosituksia, ei määräyksiä.

–Japanissa olisi mahdollisuuksia puutuoteteollisuuden kehittämiselle, mihin valtio antaa myös avokätisesti rahoitusta. Mutta haasteena on metsien korkea ikä, puun saanti metsästä teollisuudelle jalostettavaksi, muistuttaa Hibiya. 

Arbonaut Suomessa

Laserkeilauksella kattavaa metsävaratietoa tuottava Arbonaut on palkittu vuoden 2023 Metsä360 palkinnolla. Vuonna 2010 käyttöön otettua menetelmää käytetään muun muassa metsien inventointiin, metsätuhojen ja -palojen seurantaan, metsissä tehtävien toimenpiteiden kuten sertifiointivaatimusten ja metsälakien noudattamiseen. Joensuussa toimivassa yrityksessä on 70 työntekijää 20 eri kansallisuudesta ja toimintaa kymmenissä eri maissa. Suomen ja Japanin lisäksi toimitamme metsätietojärjestelmiä muun muassa Afrikan maihin Ruandaan, Ghanaan, Sambiaan ja myös Kambodzhaan, Vietnamiin ja Pakistaniin. 

Yhtiön toimitusjohtaja Tuomo Kauranteen mukaan Arbonaut on saanut Naganon projektista hyvän referenssin. – Se on johtanut siihen, että saamme nykyisin paljon vierailijoita Japanista. Uskomme että hitaasti, mutta varmasti saamme vahvan aseman Japanissa metsävaratiedon ja metsäsuunnittelu-järjestelmien tuottajana.

–Japanin yhteistyömme on alkanut Naganon prefektuurin ja Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöstä, ja sitä on auttanut tiivis koulutusohjelmayhteistyö, jota Itä-Suomen yliopisto harjoittaa useiden japanilaisyliopistojen kanssa. Olemme kiitollisia siitä avusta, jota julkinen sektori ja Kollin säätiö ovat tuoneet meille Japanin suunnalla!

Artikkelisarja Japanista

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee kesän aikana artikkelisarjan Japanista. Sarjassa käsitellään Japanin metsätalouden trendejä, metsäbiotaloutta ja puurakentamista. Sarjassa esitellään myös Japanin kauppaa tekeviä puualan suomalaisyrityksiä.

Markku Laukkanen markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ryon Hibiya, ryon.hibiya@arbonaut.com
Tuomo Kauranne, tuomo.kauranne@arbonaut.com

Kuvat

Arbonautin metsäasiantuntija Ryon Hibiya ja toimitusjohtaja Tuomo Kauranne
Arbonautin metsäasiantuntija Ryon Hibiya ja toimitusjohtaja Tuomo Kauranne
Lataa

Lisätietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Metsäalan yrittäjä Roope Tonteri: Metsänomistajia ei kuulla riittävästi metsäkeskustelussa9.10.2024 10:22:09 EEST | Artikkeli

Kolminkertainen lumilautailun maailmanmestari valkealalainen Roope Tonteri toimii metsäalan yrittäjänä ja seuraa ihmetellen mustavalkoista metsäkeskustelua. – Siinä puhutaan metsänomistajien ylitse, kun ympäristöväellä on oma kuplansa ja teollisuudella omansa. Metsänomistaja jää puun ja kuoren puristukseen. Ei siellä A-studiossa kovin usein metsänomistajia näy. –Kun itsekin tähän keskusteluun olen osallistunut, tunnistan että tietyt mediat ovat valinneet puolensa tukea ympäristönäkökohtia. Vaikka suurin ilmastomuutoksen syy on fossiilisten päästöissä, ympäristöjärjestöt ovat onnistuneet kääntämään ilmastokeskustelun metsiin. Ne saavat medioissa viestinsä varmasti läpi, koska hallitsevat viestinnän paremmin kuin metsänomistajat. Tonteri ihmettelee, kun televisiossa puhutaan ilmastonmuutoksesta, kuvassa on uudistushakkuualue ja metsäkone. –Voisiko siihen joskus laittaa kuvaa kaupungista, jossa liikenne ja asutus tuottavat fossiilisia päästöjä. Vaikutelmaksi tulee, että maaseutu on syylli

Suomi on edelläkävijä metsän ja ilmaston keskinäisessä tutkimuksessa2.10.2024 08:13:00 EEST | Artikkeli

Helsingin yliopiston Itä-Aasian tutkimuskoordinaattorina toimivan metsätieteen tohtori Joni Kujansuun mukaan Suomen osaaminen metsän ja ilmaston välisessä tutkimuksessa on maailman huippuluokkaa. –Korona keskeytti Japanin ja Kiinan yliopistojen kanssa tehtäviä yhteistyöhankkeita, joita pyritään saamaan uudelleen käyntiin. – Meillä on esimerkiksi paras ymmärrys siitä, miten eri kemialliset yhdisteet reagoivat toisiinsa ilmakehässä erilaisissa sääolosuhteissa ja ilmasto-olosuhteissa. Myös tutkimustiedon datan analysoinnissa olemme maailmalaajuisestikin vertailtuna edelläkävijöitä, kuvailee Kujansuu. Helsingin yliopiston SMEAR II –asemalla Hyytiälässä on tutkittu metsäekosysteemin ja ilmakehän välisiä suhteita jo lähes 30 vuoden ajan. Mittauksista saadaan tietoa muun muassa metsän hiilitaseesta ja sen vaihtelun syistä sekä metsien kokonaismerkityksestä ilmastolle. –Olemme metsän ja ilmaston keskinäisen tutkimuksen kannalta ylivoimaisia edelläkävijöitä maailmassa. Meillä on yli sata todell

Professori Ilkka Leinonen: Suomen ilmastopolitiikka on tehotonta - teknisten nielujen käyttöönotto välttämätöntä25.9.2024 08:25:16 EEST | Artikkeli

Tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mielestä Suomi ei ole onnistunut vähentämään fossiilisia päästöjä riittävästi, sähköntuotannon päästöjä lukuun ottamatta. – EU:n ja Suomen ilmastopolitiikka on tehotonta, koska se nojaa liikaa metsien heikkeneviin nieluihin, eikä panosta tarpeeksi fossiilisten alasajoon, uusiutuvaan energiaan eikä hiilen talteenottoon. On luotettu liikaa metsänielujen kompensoivaan vaikutukseen, siitä huolimatta, että näiden nielujen kasvattaminen nykyisestä on käytännössä mahdotonta. – Sen sijaan, että puhutaan päästöoikeuksien ostamisesta päästöjen kompensaationa, Suomen tulisi edelleen vauhdittaa fossiilisten käytön vähentämistä ja investoida teknologisiin hiilinieluihin. 17 vuotta Britanniassa työskennellyt Leinonen ihmettelee, että Suomen ilmastokeskustelua käydään julkisuudessa etupäässä metsistä ja niiden nieluista. – Ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen. – Suomella on mah

Metsänhoitoa pidetään Japanissa suojelua parempana ilmastotoimena18.9.2024 10:35:48 EEST | Artikkeli

–Jos täällä ei olisi metsätaloutta, ei olisi kylääkään, sanoo Higashishirakawa kylän Metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Kouki Taguchi. Kun 92 prosenttia kylän pinta-alasta on metsää, metsänkorjuu, kuljetukset ja sahat työllistävät kyläläisiä niin, että aluetalous pyörii sen varassa. Higashishirakawa on kylä Kamon alueella, Gifun prefektuurissa Japanissa. Kylässä on runsaat 2000 asukasta ja 800 kotitaloutta, joista joka toisella on metsäomaisuutta. Kylä on valittu yhdeksi Japanin kauneimmista kylistä. Kylässä on metsiä noin 8200 hehtaaria, josta ylipuolet on talouskäytössä. Valtio omistaa metsistä noin 400 hehtaaria, kylä noin 450 hehtaaria ja loput ovat noin tuhannen yksityishenkilön omistuksessa. –Yksityisten omistamat metsälöt ovat pirstaloituneet pieniksi palstoiksi ja niiden omistajat asuvat kaupungeissa. Heitä ei kiinnosta pienten metsien hoito eivätkä hakkuut, koska niistä ei saa mitään taloudellista hyötyä. Korjuukustannusten kanssa puun kuutiohinta on järeissä puissa 140 euro

Metsäteollisuuden Lindström: Suomeen saatava korkean arvonlisän teollisia investointeja11.9.2024 14:33:24 EEST | Artikkeli

Metsäteollisuus ry:n johtaja ja pääekonomisti Maarit Lindström odottaa uudelta EU:n komissiolta aiempaa fiksumpaa teollisuuspolitiikkaa. – Me tarvitsemme visiota eurooppalaisesta teollisesta tulevaisuudesta, jossa myös bio- ja kiertotalous on uudella tavalla huomioitu ja jossa houkutellaan uusia korkean arvonlisän teollisia investointeja myös Suomeen. – Kuten olemme nähneet, uusien investointien saaminen on haasteellista, kun niitä on mennyt Suomen ohi. Eri maiden kesken käydään investoinneista kovaa kilpailua. Tätä eriarvoistaa monien maiden kansallisesti räätälöimät tukipaketit esimerkiksi energiasektorille. Teollisuuspolitiikalle tulee antaa jatkossa uutta sisältöä esimerkiksi biotalouden kautta. Lindström muistuttaa, että metsäteollisuuden taloudelliset mahdollisuudet ovat Euroopassa suuret. – Kukapa ei haluaisi tulevaisuudessa käyttää uusiutuvaa, biohajoavaa, kierrätettävää ja hiiltä sitovaa materiaalia tuotteidensa pohjana pikemminkin kuin fossiilisista, ehtyvistä materiaaleista

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye