Suomalainen Arbonaut tuottaa metsävaratietoa Japanin metsäsektorille

Joensuussa toimiva Arbonaut on kehittänyt menetelmän, jota käytetään muun muassa metsien inventointiin, metsätuhojen ja -palojen seurantaan, metsissä tehtävien toimenpiteiden kuten sertifiointivaatimusten ja metsälakien noudattamiseen.  Menetelmään liittyy myös selainpohjainen ja mobiili metsävaratiedon hallintajärjestelmä. Yhtiö on aloittanut Japanissa tuotteen pilotoinnin paikallisen yksityisen metsäyhdistyksen ja kaupungin kanssa. Paikalliset yhteistyökumppanit ja tutkimusryhmät keräväät ilmakuvia ja dataa, jota Arbonaut analysoi ja tuottaa kartoitustuotteita.

Arbonautin metsäasiantuntija Ryo Hibiya kertoo yrityksen olevan ensimmäinen palvelun tuottaja, joka tuottaa ja analysoi reaaliaikaista pilvipalvelussa olevaa tietoa. – Tietoja voidaan hyödyntää metsänhoidon, teiden, hakkuiden, metsityksen ja metsien suojelun suunnittelussa. Pilvipalvelu tarkoittaa käytännössä sitä, että operaattorit voivat tuoda mobiililaitteen metsään, kerätä dataa, siirtää sen palvelimelle ja tarkistaa tiedot reaaliajassa. Tämä lisää meidän kilpailukykyämme Japanin markkinassa.

–Monet japanilaiset yritykset ovat tuottaneet metsävaratietoa, mutta me konsultoimme ja neuvomme toimijoita datan käyttöön ja sen hyödyntämiseen. Eri toimijoiden keskinäisessä yhteistyössä ja tiedon vaihdossa on haasteita, kun jokaisella toimijalla on omat turvallisuuskäytännöt.

Paikalliset yritykset käyttävät datan keräämiseen ​​jättiläisdrooneja. – Meidän roolimme on kehittää järjestelmäalustaa tiedon digitalisointiin ja sen analysointiin. Teemme yhteistyötä muun muassa Shinshun yliopiston tutkimusryhmän kanssa ja tavoitteemme on kehittää tiedon analysointia myös suositusten antamisen suuntaan.

–Tarjoamme esimerkiksi karttakerroksen, joka analysoi metsän kosteusindeksin riippuen maaston rinteistä ja muista ominaisuuksista, jotta tiedetään suunnitteluvaiheessa, minkälainen puumäärä kohteessa on, minne harvesteri voi rinteiden jyrkkyydestä johtuen mennä ja mihin on paras rakentaa tiestöä, kuvailee Hibiya. 

Suuria haasteita Japanin metsätalouden kehittämisessä 

Metsävaratiedon keräämisen isona haasteena Hibiya pitää sitä, että metsälöiden rajat on laadittu sata vuotta sitten. – Niitä ei ole päivitetty vastaamaan tämän päivän metsien omistussuhteita. Kun metsälöt ovat sukupolven vaihdosten myötä pirstoutuneet, nuoret kaupungeissa asuvat uudet metsänomistajat eivät välitä metsistään, mikä on yksi keskeinen este hakkuiden ja kotimaisen puun käytön lisäämiselle.

– Metsänomistajat eivät ole aktiivisia Japanissa. Varsinkin perityt metsät jäävät hoitamatta, elleivät itsenäiset metsänhoitoyhdistykset patistele hakkuisiin. Toisaalta yhdistyksetkään eivät aina tiedä alueensa kaikkia metsänomistajia.

Arbonaut pyrkii Hibiyan mukaan kaivautumaan syvemmälle Japanin metsäpolitiikan ongelmiin.
– Tavoitteemme on, että he oppivat käyttämään järjestelmämme mahdollisuuksia, kehittää metsien hallintasuunnitelmia ja käytäntöjä sekä kouluttaa alalle työntekijöitä. Täällä metsäsektorin parissa työskentelevien ihmisten kokonaisvaltainen tieto metsätaloudesta on varsin vähäistä.

–Kun Japanissa valtion metsien ja yksityisten metsien hoito on erotettu täysin toisistaan, joskus on vaikea tunnistaa mikä on valtion metsäpolitiikkaa, mikä kuntatason ja yksityisen sektorin. Kaikilla sektoreilla on omat metsänhoidon suunnitelmansa.

Japanissa valtio voi säädellä metsien käyttöä esimerkiksi päättämällä lisätä suojelualueita tai vaikuttaa hakkuiden määrään omistamissaan metsissä. – Kuntien ja metsänhoitoyhdistysten metsien käyttöön valtio voi antaa vain suosituksia, ei määräyksiä.

–Japanissa olisi mahdollisuuksia puutuoteteollisuuden kehittämiselle, mihin valtio antaa myös avokätisesti rahoitusta. Mutta haasteena on metsien korkea ikä, puun saanti metsästä teollisuudelle jalostettavaksi, muistuttaa Hibiya. 

Arbonaut Suomessa

Laserkeilauksella kattavaa metsävaratietoa tuottava Arbonaut on palkittu vuoden 2023 Metsä360 palkinnolla. Vuonna 2010 käyttöön otettua menetelmää käytetään muun muassa metsien inventointiin, metsätuhojen ja -palojen seurantaan, metsissä tehtävien toimenpiteiden kuten sertifiointivaatimusten ja metsälakien noudattamiseen. Joensuussa toimivassa yrityksessä on 70 työntekijää 20 eri kansallisuudesta ja toimintaa kymmenissä eri maissa. Suomen ja Japanin lisäksi toimitamme metsätietojärjestelmiä muun muassa Afrikan maihin Ruandaan, Ghanaan, Sambiaan ja myös Kambodzhaan, Vietnamiin ja Pakistaniin. 

Yhtiön toimitusjohtaja Tuomo Kauranteen mukaan Arbonaut on saanut Naganon projektista hyvän referenssin. – Se on johtanut siihen, että saamme nykyisin paljon vierailijoita Japanista. Uskomme että hitaasti, mutta varmasti saamme vahvan aseman Japanissa metsävaratiedon ja metsäsuunnittelu-järjestelmien tuottajana.

–Japanin yhteistyömme on alkanut Naganon prefektuurin ja Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöstä, ja sitä on auttanut tiivis koulutusohjelmayhteistyö, jota Itä-Suomen yliopisto harjoittaa useiden japanilaisyliopistojen kanssa. Olemme kiitollisia siitä avusta, jota julkinen sektori ja Kollin säätiö ovat tuoneet meille Japanin suunnalla!

Artikkelisarja Japanista

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee kesän aikana artikkelisarjan Japanista. Sarjassa käsitellään Japanin metsätalouden trendejä, metsäbiotaloutta ja puurakentamista. Sarjassa esitellään myös Japanin kauppaa tekeviä puualan suomalaisyrityksiä.

Markku Laukkanen markku.laukkanen@audiomedia.fi