Uudentyyppinen aivorappeumasairaus on iäkkäillä erittäin yleinen – vaikuttaa dementian taustalla
13.8.2024 08:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimuksessa joka toiselta yli 85-vuotiaalta löytyi dementiaa aiheuttavan, uudenlaisen aivorappeumasairauden tautimuutoksia aivoista.
Uudentyyppinen aivorappeumasairaus, limbinen TDP-43 enkefalopatia (LATE), on tunnistettu vasta noin kymmenen vuotta sitten. Sairaus tunnetaan edelleen huonosti. Taudissa TDP-43-proteiinia kertyy erityisesti aivojen limbisille alueille – samoille kuin Alzheimerin taudin varhaisvaiheessa. Taudin oireet ovatkin samankaltaisia kuin varhaisessa Alzheimerin taudissa, mutta etenevät tyypillisesti hitaammin ja ovat lievempiä.
Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät ensimmäistä kertaa LATE:n yleisyyttä väestöpohjaisessa kotimaisessa ruumiinavausaineistossa, joka koostui 300:sta yli 85-vuotiaasta suomalaisesta.
Tutkijat saivat selville, että LATE-aivorappeumatauti on erittäin yleinen suomalaisilla yli 85-vuotiailla.
Tautimuutoksia löytyi vähintään joka toiselta yli 85-vuotiaalta.
– Suurimmalla osalla tapauksia todettiin myös muita samanaikaisia aivorappeumasairauksien aivomuutoksia, tavallisimmin Alzheimerin tautimuutoksia, sanoo apulaisprofessori Liisa Myllykangas Helsingin yliopistosta.
Taudilla vahva yhteys dementiaan
Tutkimuksessa LATE-taudin yhteys dementiaan oli vahva.
– Tulosten mukaan LATE olikin Alzheimerin taudin ohella yksi vahvimmista dementiaa selittävistä tekijöistä, Myllykangas sanoo.
LATE-taudin yhteys dementiaan oli riippumaton muista tautimuutoksista, joita tutkittavilta löytyi.
Dementiapotilaiden määrä kasvaa väestön ikääntyessä
Aiemmissa tutkimuksissa LATE:n on todettu olevan yleinen erityisesti yli 80-vuotiailla. Suomessa on arvioitu olevan jo lähes 65 000 dementiaa sairastavaa yli 85-vuotiasta.
– Todennäköisesti LATE koskettaa Suomessa kymmeniä tuhansia ihmisiä, Myllykangas sanoo.
Hyvin iäkkäiden osuus väestössämme kasvaa kaikkein voimakkaimmin. Myllykangas arvioikin, että LATE-potilaiden määrä kasvaa tulevaisuudessa.
– Sairaudella on kansanterveydellistä merkitystä, hän tiivistää.
Tutkimus on julkaistu Brain-tiedelehdessä.
Fakta: Aivorappeumasairaus LATE heikentää muistin toimintaa
- LATE-aivorappeumataudin oireet painottuvat muistivaikeuksiin, usein erityisesti tapahtumamuistin ongelmiin. Oireet muistuttavat Alzheimerin taudin varhaisia oireita, mutta etenevät tavallisesti hitaammin ja ovat lievempiä kuin Alzheimerin taudissa.
- Muun tyyppiset kognitiiviset ongelmat, kuten kielelliset haasteet tai vaikeudet visuaalisessa hahmottamisessa, ovat harvinaisempia kuin Alzheimerin taudissa.
- Toistaiseksi LATE voidaan todeta vain ruumiinavauksessa. Iäkkäisiin keskittyviä väestöpohjaisia ruumiinavausaineistoja on maailmalla vain muutamia, minkä vuoksi sairautta on tutkittu vain vähän tähän asti. Tutkimusta on vaikeuttanut myös se, että iäkkäillä potilailla esiintyy LATE:n lisäksi usein myös muita samanaikaisia aivorappeumasairauksien aivomuutoksia.
- Jos potilaalla on samanaikaisesti LATE ja Alzheimerin tauti, kognitiiviset oireet etenevät nopeammin kuin henkilöillä, joilla on pelkästään Alzheimerin tauti tai LATE.
- Tautiin suunnattuja lääkehoitoja ei ole vielä olemassa.
Alkuperäinen tutkimus: Mikhailenko E., Colangelo K., Tuimala J., Kero M., Savola S., Raunio A., Kok E. H., Tanskanen M., Mäkelä M., Puttonen H., Mäyränpää M. I., Kumar D., Kaivola K., Paetau A., Tienari P. J., Polvikoski T., Myllykangas L. Limbic-predominant age-related TDP-43 encephalopathy in the oldest old: a population-based study. Brain, 2024. DOI: 10.1093/brain/awae212
Lisätietoja:
Liisa Myllykangas, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
P. 050 448 2805
liisa.myllykangas@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaupunkiniityt edistävät luonnon monimuotoisuutta22.6.2026 10:49:05 EEST | Tiedote
Niityt tukevat paitsi luontoa myös kaupunkilaisten elämänlaatua. Ne tarjoavat virkistystä, oppimismahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä piknikeistä niittotalkoisiin.
Lemmikkeihin kohdistuva väkivalta jää viranomaisilta helposti huomaamatta22.6.2026 08:15:00 EEST | Tiedote
Eläinsuojeluvalvonnassa havaitaan laiminlyönnit selvästi herkemmin kuin väkivalta. Pääkaupunkiseudulla ja koko maassa kerätty aineisto paljastaa myös, että eläinsuojelurikoksista tuomitut rangaistukset ovat usein lieviä.
Tutkija: sosiaalinen media ei kuulu alle 16-vuotiaille17.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Sosiaalinen media lisää lasten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja kehonkuvaongelmia. Tutkija vaatii ikärajan nostoa 16 vuoteen ja teknisiä ratkaisuja sen valvomiseksi.
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme