Työn ja talouden tutkimus LABORE

Salla Kalinin väitös: Verojen ja tulonsiirtojen vaikutus työn tarjontaan ja maastamuuttoon

9.8.2024 08:56:23 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote

Jaa

Laboren tutkija Salla Kalin puolustaa 16. elokuuta Helsingin yliopistossa tarkastettavaa väitöskirjaansa, joka käsittelee kolmea aihetta julkistaloustieteen alalla.

Kuva: Emmi Nykänen.

Laboren tutkijan KTM Salla Kalinin väitöskirja Essays on the Impact of Taxes and Transfers on Labor Supply and Migration käsittelee politiikkarelevantteja julkistaloustieteen aiheita: työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien käyttöönoton vaikutuksia työttömyydenaikaiseen työskentelyyn, opiskelijoiden asumistukiuudistusta sekä verotuksen ja muuttoliikkeen välistä yhteyttä.  

Tutkimuksen ajankohtaiset aiheet tarjoavat arvokasta tietoa tutkimuspohjaisen päätöksenteon tueksi. Väitöksessä tutkitut aiheet ovat kiinnostavia muun muassa sen vuoksi, että Petteri Orpon hallitus päätti poistaa sekä suojaosat että opiskelijat yleisen asumistuen piiristä jo ennen väitöskirjan valmistumista. 

Väitöskirjan toisen esseen mukaan opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin ei juuri vaikuttanut opiskelijoiden työskentelyyn. Opiskelijat, joiden tuet kasvoivat reformin myötä, ansaitsivat vuodessa keskimäärin 5 prosenttia vähemmän (noin 450 euroa vuodessa) suhteessa verrokkiryhmään, jonka tuet laskivat. Reformi ei myöskään vaikuttanut opiskelijoiden suorittamiin opintopisteisiin, arvosanoihin tai valmistumistodennäköisyyteen.   

Tutkimuksessa hyödynnetään asumistukireformin luomaa kvasikokeellista asetelmaa, jonka myötä joidenkin opiskelijoiden työnteon kannustimet kasvoivat, kun taas toisten opiskelijoiden työnteon kannustimet laskivat. Tutkimuksessa verrataan näitä ryhmiä keskenään erot-eroissa menetelmän avulla.   

”Se, että reformi ei vaikuttanut opiskeluihin johtuu luultavasti siitä, että vaikutus vuosituloihin oli verrattain pieni. Mikäli vuositulojen muutos olisi ollut huomattavampi, vaikutukset opintoihin olisivat voineet olla toisenlaisia. Toisin sanoen, tutkimukseni tulokset voidaan yleistää vain tilanteeseen, jossa vuositulot muuttuvat maltillisesti. Tulokset voi toisaalta tulkita myös niin, että opintotukijärjestelmän parantaminen ei pidentänyt opiskeluaikoja, vaikka sen myötä opiskelijat saavat aiempaa enemmän opintotukea”, sanoo väitöskirjan tekijä Salla Kalin. 

Tutkimuksessa käytetään aineistoa, jossa yhdistetään Tilastokeskuksen rekisteriaineistotietoja (FOLK) korkeakouluilta kerättyyn opiskelijarekisteriin (VIRTA).  

Ensimmäistä esseetä olivat kirjoittamassa myös Tuomas Matikka (VATT) ja Tomi Kyyrä (VATT). Toinen essee on Kalinin sooloartikkeli. Kolmatta kirjoittivat myös Ilpo Kauppinen (VATT), Kaisa Kotakorpi (Tampereen yliopisto) ja Jukka Pirttilä (VATT ja Helsingin yliopisto). 

Väitöskirjan rahoittivat OP, YJS, Palkansaajasäätiö, Eemil Aaltonen Säätiö, Nordic Tax Research Council ja Suomen Akatemia (projekti 346251). 

Väitöstilaisuus järjestetään perjantaina 16. elokuuta 

KTM Salla Kalinin taloustieteen alaan kuuluva väitöskirja Essays on the Impact of Taxes and Transfers on Labor Supply and Migration tarkastetaan Helsingin yliopistossa perjantaina 16.8.2024 klo 13 (Helsingin yliopisto, Economicum luentosali, Arkadiankatu 7, Helsinki). Vastaväittäjänä toimii professori Jaakko Pehkonen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Jukka Pirttilä (Helsingin yliopisto). 

Tutustu väitöskirjaan.

Väitöstilaisuutta ei voi seurata etäyhteydellä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Emmi Nykänen.
Lataa

Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.

Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Labore (punainen tekstilogo)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kun otos ei riitä13.11.2026 06:30:00 EET | Blogi

Suomessa oppimistuloksia seurataan pääosin otoksiin perustuvilla arvioinneilla. Ne kertovat hyvin koko maan keskimääräisestä osaamiskehityksestä, mutta Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen osoittaa uudessa blogikirjoituksessaan, miksi otokset eivät riitä koulutusuudistusten vaikutusten arviointiin. Samalla hän pohtii, voiko tämä olla yksi syy siihen, miksi tiedämme Suomessa niin vähän siitä, mitkä toimenpiteet todella parantavat oppimistuloksia.

Suomella on edellytykset hyötyä tekoälystä – osaamisen ylläpito ja työmarkkinoiden dynamiikka ratkaisevat kasvuvaikutukset, OSA I12.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote

Tekoälyä käytetään Suomessa selvästi EU:n keskiarvoa yleisemmin, ja yritysten digitaaliset valmiudet sekä työvoiman osaaminen ovat Euroopan kärkeä. Yritysten panostukset kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen ovat kuitenkin vertailumaita pienemmät, ja joka viides työllinen kokee osaamisensa riittämättömäksi. Tekoälyn kasvuvaikutukset riippuvat siitä, uudistuuko osaaminen työuran aikana ja siirtyykö työvoima tuottavampiin yrityksiin, todetaan Laboren tänään julkaistussa analyysissä.

Alkuvuodesta syntyneillä naisilla parempi mielenterveys aikuisuudessa – koulunaloitusiän vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän11.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote

Alkuvuodesta syntyneet naiset ostavat aikuisiässä vähemmän masennuslääkkeitä ja joutuvat harvemmin sairaalahoitoon masennuksen vuoksi kuin vuoden lopussa syntyneet ikätoverinsa. Tämä selviää Laboren ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 650 000 suomalaista 18 ikävuodesta 32 ikävuoteen. Vaikutukset alkavat näkyä 23 ikävuoden jälkeen, ja ne ovat selvimmät naisilla, jotka lähestyvät 30 vuoden ikää. Miehillä vastaavia vaikutuksia ei havaittu. Tulokset osoittavat, että koulunaloitusiän erot voivat näkyä mielenterveydessä pitkälle aikuisuuteen.

Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kyse ei ole kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelusta3.11.2026 18:07:01 EET | Blogi

Kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelu johtaa suomalaista koulutuskeskustelua harhaan, kirjoittaa Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen. Hänen mukaansa todellinen kiista koskee sitä, millaista tutkimusnäyttöä tarvitaan, kun halutaan arvioida koulutuspoliittisten päätösten vaikutuksia – ja millä perusteella väitteitä siitä, mikä toimii, voidaan pitää uskottavina.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye