Sijoitusrahastoihin 605 miljoonaa euroa uutta pääomaa – Korkojen lasku vauhditti sijoituksia
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa yhteensä 605 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 168 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä 373 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin yhteensä 77 miljoonaa euroa. Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin yhteensä 151 miljoonaa ja lyhyen koron rahastoihin yhteensä 157 miljoonaa euroa uusia varoja. Pääomia lunastettiin vaihtoehtoisista rahastoista yhteensä 153 miljoonaa euroa.
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2024 |
Osakerahastot |
373 |
2 653 |
71 194 |
Yhdistelmärahastot |
77 |
506 |
34 140 |
Pitkän koron rahastot |
151 |
653 |
34 016 |
Lyhyen koron rahastot |
157 |
1 106 |
18 388 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
-153 |
-120 |
10 112 |
YHTEENSÄ |
605 |
4 798 |
167 849 |
Heinäkuussa keskeiset globaalit pääosakeindeksit hakivat suuntaa. Yhdysvalloissa pääosakeindeksit aluksi nousivat, mutta päätyivät laskuun isot teknologiayhtiöt edellä. Näiden yhtiöiden osakekurssit ovat nousseet pitkään erityisesti tekoälybuumin siivittämänä, koska ne ovat tehneet merkittäviä investointeja tekoälyn kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Sijoittajia huolestutti investointien kannattavuus, mikä näkyi kurssikehityksissä.
Heinäkuun lopussa Japanin keskuspankki nosti ohjauskorkoaan ennakoitua enemmän. Ennakoitua suurempi ohjauskoron nosto heijastui osakemarkkinoille kurssimuutoksina. Ohjauskoron nosto vahvisti markkinoiden näkemystä, että Japanin keskuspankin rahapolitiikan suunta on muuttunut. Koronnostolla pyrittiin kaventamaan Japanin ja Yhdysvaltojen välistä korkoeroa ja siten vahvistamaan jenin valuuttakurssia. Sijoittajat ovat mahdollisesti lainanneet matalalla korolla jenejä investoidakseen ne korkeamman korkotason valuuttoina, saaden korkoeron tuottona sijoituksilleen. Jenin valuuttakurssin muutoksella oli vaikutus globaaliin korkoerokauppaan.
Heinäkuu oli korkosijoittajalle tuottoisa. Yhdysvalloissa ja Euroopassa korot laskivat, mikä vaikutti useiden korkorahastojen arvostuksiin myönteisesti. Euroopan keskuspankki piti ohjauskorkonsa ennallaan. Ranskan vaalien tulos oli myös helpotus euroalueen korkomarkkinoille. Euroalueen lyhyet korot ovat jatkaneet laskuaan.
”Euroalueen lyhyiden korkojen lasku on merkittävä asia euroalueen talouskasvulle. Yritysten ja kotitalouksien pidemmän aikavälin investointisuunnitelmat pystytään toteuttamaan entistä selkeämmillä korkoennusteilla. Korkotason alentuessa asuntovelallisen kannattaa ryhtyä kuukausisäästäjäksi ja sijoittaa korkojen laskusta syntyneet säästöt”, toteaa johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin pääasiassa Pohjoismaihin, Eurooppaan ja globaalisti sijoittaviin rahastoihin yhteensä 433 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin Pohjois-Amerikkaan, Tyynenmeren alueelle, kehittyville markkinoille ja Suomeen sijoittavista rahastoista yhteensä 64 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,40). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2024 |
Tuotto |
Suomi |
-5 |
-343 |
6 047 |
7 % |
Pohjoismaat |
26 |
152 |
8 257 |
17 % |
Eurooppa |
195 |
-53 |
6 205 |
10 % |
Pohjois-Amerikka |
-18 |
451 |
11 021 |
21 % |
Japani |
0 |
-132 |
320 |
16 % |
Tyynenmeren alue |
-23 |
159 |
1 474 |
5 % |
Kehittyvät markkinat |
-18 |
-96 |
4 851 |
5 % |
Maailma |
212 |
2 605 |
31 629 |
16 % |
Toimialarahastot |
3 |
-89 |
1 390 |
13 % |
YHTEENSÄ |
373 |
2 653 |
71 194 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin euroalueen luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin, sekä kehittyville markkinoille että globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 254 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sekä euroalueen valtioriskiin sijoittavista rahastoista yhteensä 103 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin euroalueen yrityslainoihin sijoittavat rahastot 9,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,43).
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2024 |
Tuotto |
Valtioriski EUR |
-101 |
139 |
8 853 |
4,5 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
37 |
239 |
10 872 |
6,8 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
144 |
354 |
4 375 |
9,4 % |
Valtioriski maailma |
0 |
-3 |
190 |
5,2 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
28 |
-182 |
5 986 |
6,0 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-2 |
20 |
1 181 |
7,4 % |
Kehittyvät markkinat |
45 |
86 |
2 558 |
5,0 % |
YHTEENSÄ |
151 |
653 |
34 016 |
|
Rahastoraportti, heinäkuu 2024
Markkinakatsaus, heinäkuu 2024
Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Taloussankari-kilpailuun nyt kansainvälinen ulottuvuus – Finanssiala ry lähettää voittajaluokan edustajat Brysseliin European Money Quiz -kilpailuun31.3.2025 12:47:16 EEST | Tiedote
Finanssiala ry liittyy yhteisjärjestäjäksi kahdeksasluokkalaisille suunnattuun Taloussankari-kilpailuun. Taloussankari-kilpailua koordinoivat Nordea, Pörssisäätiö, Nuorten yrittäjyys ja talous NYT sekä Finanssiala ry. Kilpailuun tulee mukaan kansainvälinen ulottuvuus, kun finaalissa parhaiten pärjänneen luokan kaksi oppilasta lähtevät edustamaan Suomea European Money Quiz -kilpailun finaaliin Brysseliin.
Finanssialan työehtosopimukset tukevat yrityskohtaista palkkakeskustelua28.3.2025 15:14:37 EET | Tiedote
Finanssialalle on hyväksytty kolmivuotiset työehtosopimukset. Rahoitus- ja vakuutusalan työehtosopimusten palkkaratkaisut noudattavat tasoltaan yleistä linjaa.
Suomen talous kulkee varovaisessa myötätuulessa, vaikka ilmassa on yhä epävarmuutta – tutustu tuoreimpiin talousennusteisiin FA:n sivuilla28.3.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Viimeisimpien ennusteiden mukaan Suomen talouteen on luvassa maltillista kasvua vuosille 2025 ja 2026. Alhaisimman arvion Suomen talouskasvusta antaa Pellervon taloustutkimus, joka ennakoi BKT:n kasvavan 0,6 prosenttia vuonna 2025. Korkeinta kasvulukua ennustaa Kuntarahoitus, jonka arvion mukaan talous kasvaisi 1,5 prosenttia. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten ja suomalaisten tutkimuslaitosten tuoreimmista talousennusteista. Linkki FA:n taulukoimiin tietoihin on jutun lopussa. Maaliskuussa talousennusteensa julkaisivat Danske Bank, Suomen Pankki, Kuntarahoitus, S-Pankki, Pellervon taloustutkimus ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla).
EU-kansalaisten säästöt töihin – komissio hakee kasvua edistämällä kansalaisten säästämistä ja sijoittamista27.3.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Komissio tavoittelee EU:n kansalaisille lisää mahdollisuuksia osallistua pääomamarkkinoille ja parempia rahoitusvaihtoehtoja yrityksille. Suunnitelma liittyy komission säästö- ja investointiunioniksi nimettyyn kokonaisuuteen. Finanssiala ry pitää tavoitteita kannatettavina, mutta korostaa markkinalähtöisyyttä sääntelyn lisäämisen sijaan. FA pitää hyvänä komission aloitetta edistää kansallisia sijoitustilejä parhaita käytäntöjä jakamalla. FA kannattaa komission ajatusta vetää vähittäissijoittamista koskeva RIS-ehdotus pois, jos neuvotteluissa ei saavuteta sijoittamisen edistämisen tavoitteita.
Finanssiala on kehityksen kärjessä generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä työpaikoilla – parhaat käytännöt löytyvät yhdessä tekemällä26.3.2025 15:16:17 EET | Tiedote
Yli 60 prosenttia finanssialan työntekijöistä on sitä mieltä, että generatiivinen tekoäly vaikuttaa työhön erittäin paljon tai melko paljon. Tiedot selviävät Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimuksesta. 54 prosenttia rahoitusalaa ja 67 prosenttia vakuutusalaa edustavista vastaajista sanoo, että oma organisaatio seuraa aktiivisesti tekoälyn kehitystä ja hyödyntää sitä jonkin verran. Vertailulukuna käytettävän yksityisen sektorin työsuojelupaneelin vastaajilla vastaava luku oli vain 30 prosenttia. Vastaajien mukaan generatiivinen tekoäly parantaa lähivuosina erityisesti työn tuottavuutta, laatua ja toiminnan seurantaa. Vastaajat tunnistivat myös monia ongelmia erityisesti tekoälyn eettisissä kysymyksissä. Niiden ratkaisu vaatii monialaista yhteistyötä ja huolellista suunnittelua työpaikoilla. TTL:n kanssa yhteistyössä kyselyn toteuttivat Finanssiala ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Ylemmät toimihenkilöt YTN ry.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme