Finanssiala ry

Sijoitusrahastoihin 605 miljoonaa euroa uutta pääomaa – Korkojen lasku vauhditti sijoituksia

8.8.2024 14:08:04 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa yhteensä 605 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 168 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä 373 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin yhteensä 77 miljoonaa euroa. Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin yhteensä 151 miljoonaa ja lyhyen koron rahastoihin yhteensä 157 miljoonaa euroa uusia varoja. Pääomia lunastettiin vaihtoehtoisista rahastoista yhteensä 153 miljoonaa euroa.

milj. EUR

Nettomerkinnät heinäkuu 2024

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.7.2024

Osakerahastot

373

2 653

71 194

Yhdistelmärahastot

77

506

34 140

Pitkän koron rahastot

151

653

34 016

Lyhyen koron rahastot

157

1 106

18 388

Vaihtoehtoiset rahastot

-153

-120

10 112

YHTEENSÄ

605

4 798

167 849

Heinäkuussa keskeiset globaalit pääosakeindeksit hakivat suuntaa. Yhdysvalloissa pääosakeindeksit aluksi nousivat, mutta päätyivät laskuun isot teknologiayhtiöt edellä. Näiden yhtiöiden osakekurssit ovat nousseet pitkään erityisesti tekoälybuumin siivittämänä, koska ne ovat tehneet merkittäviä investointeja tekoälyn kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Sijoittajia huolestutti investointien kannattavuus, mikä näkyi kurssikehityksissä.

Heinäkuun lopussa Japanin keskuspankki nosti ohjauskorkoaan ennakoitua enemmän. Ennakoitua suurempi ohjauskoron nosto heijastui osakemarkkinoille kurssimuutoksina. Ohjauskoron nosto vahvisti markkinoiden näkemystä, että Japanin keskuspankin rahapolitiikan suunta on muuttunut. Koronnostolla pyrittiin kaventamaan Japanin ja Yhdysvaltojen välistä korkoeroa ja siten vahvistamaan jenin valuuttakurssia. Sijoittajat ovat mahdollisesti lainanneet matalalla korolla jenejä investoidakseen ne korkeamman korkotason valuuttoina, saaden korkoeron tuottona sijoituksilleen. Jenin valuuttakurssin muutoksella oli vaikutus globaaliin korkoerokauppaan.

Heinäkuu oli korkosijoittajalle tuottoisa. Yhdysvalloissa ja Euroopassa korot laskivat, mikä vaikutti useiden korkorahastojen arvostuksiin myönteisesti. Euroopan keskuspankki piti ohjauskorkonsa ennallaan. Ranskan vaalien tulos oli myös helpotus euroalueen korkomarkkinoille. Euroalueen lyhyet korot ovat jatkaneet laskuaan.

”Euroalueen lyhyiden korkojen lasku on merkittävä asia euroalueen talouskasvulle. Yritysten ja kotitalouksien pidemmän aikavälin investointisuunnitelmat pystytään toteuttamaan entistä selkeämmillä korkoennusteilla. Korkotason alentuessa asuntovelallisen kannattaa ryhtyä kuukausisäästäjäksi ja sijoittaa korkojen laskusta syntyneet säästöt”, toteaa johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).

Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin pääasiassa Pohjoismaihin, Eurooppaan ja globaalisti sijoittaviin rahastoihin yhteensä 433 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin Pohjois-Amerikkaan, Tyynenmeren alueelle, kehittyville markkinoille ja Suomeen sijoittavista rahastoista yhteensä 64 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,40). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät heinäkuu 2024

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.7.2024

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

-5

-343

6 047

7 %

Pohjoismaat

26

152

8 257

17 %

Eurooppa

195

-53

6 205

10 %

Pohjois-Amerikka

-18

451

11 021

21 %

Japani

0

-132

320

16 %

Tyynenmeren alue

-23

159

1 474

5 %

Kehittyvät markkinat

-18

-96

4 851

5 %

Maailma

212

2 605

31 629

16 %

Toimialarahastot

3

-89

1 390

13 %

YHTEENSÄ

373

2 653

71 194

 

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin euroalueen luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin, sekä kehittyville markkinoille että globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 254 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sekä euroalueen valtioriskiin sijoittavista rahastoista yhteensä 103 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin euroalueen yrityslainoihin sijoittavat rahastot 9,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,43).

milj. EUR

Nettomerkinnät heinäkuu 2024

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 31.7.2024

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

-101

139

8 853

4,5 %

Luokitellut yrityslainat EUR

37

239

10 872

6,8 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

144

354

4 375

9,4 %

Valtioriski maailma

0

-3

190

5,2 %

Luokitellut yrityslainat maailma

28

-182

5 986

6,0 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

-2

20

1 181

7,4 %

Kehittyvät markkinat

45

86

2 558

5,0 %

YHTEENSÄ

151

653

34 016

 

Rahastoraportti, heinäkuu 2024

Markkinakatsaus, heinäkuu 2024

Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Finanssialan Ahosniemi: EU-komissiokin tunnistaa vahvojen ja vakavaraisten pankkien roolin talouskasvun tukijana sekä tarpeen järkevöittää sääntelyä17.7.2026 17:22:36 EEST | Tiedote

Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä, että EU-komissio tunnistaa pankit oleellisena osana talouskasvun vauhdittamista. EU-komissio on julkaissut 17.7.2026 pankkien kilpailukykyraportin, joka kuvaa pankkisektorin kilpailukyvyn haasteita ja niiden taustatekijöitä. Tarkoitus on luoda kokonaiskuva pankkisektorin kilpailukyvystä ja sääntelyn muutostarpeista.

Suomalaiset satsaavat turvalliseen maksamiseen, kertoo tuore kysely – mutta tulisiko virtuaalisella kirpputorilla tarvita pankkitunnuksia?13.7.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaiset huolehtivat maksamisen turvallisuudesta yleisesti ottaen hyvin, kertoo tuore valtakunnallisesti edustava kysely. 82 prosenttia välttää pankkitunnuksilla kirjautumista linkkien kautta ja pitää tunnukset sekä salasanat omana tietonaan. Joidenkin turvakeinojen kohdalla luku voisi silti olla korkeampikin. Esimerkiksi vain 48 prosenttia kertoo, ettei siirry verkkopankkiin tai muihin palveluihin hakukoneen kautta. Pankkitunnuksia ei kannata käyttää yleisavaimena kaikkiin palveluihin. Ne olisi hyvä varata pankkiasiointiin ja käyttää muussa tunnistautumisessa muita vaihtoehtoja, kuten mobiilivarmennetta. FA:n Norstatil Oy:lta tilaama kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta.

Pankinjohtajien arvio: 40-vuotiset asuntolainat ovat kädenojennus ensiasunnon ostajille ja työuran alkumetreillä oleville2.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote

Pankinjohtajat arvioivat, että 40 vuoden asuntolainoista ovat kiinnostuneita ensi sijassa ensiasunnon ostajat ja työuran alkumetreillä olevat kotitaloudet. Eduskunta ja talousvaliokunta etunenässä ansaitsevat kiitosta ennakkoluulottomasta asuntomarkkinasääntelyn höllennyksestä. Asuntolainan voi nyt saada korkeintaan 40 vuodeksi. Ennen muutosta raja oli 30 vuotta. Ylipäänsä asuntoluottojen pituuteen säädettiin raja vasta vuonna 2023.

Finanssivalvonta helpottaa asuntolainan saantia - oikea päätös uinuvalle asuntomarkkinalle30.6.2026 11:03:26 EEST | Tiedote

Finanssivalvonta (Fiva) nostaa asuntolainakaton 95 prosenttiin myös muille kuin ensiasunnon ostajille. Päätös pienentää asunnonvaihtajien omasäästöosuutta ja voi vauhdittaa uinuvaa asuntomarkkinaa. Samalla Fiva päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen edelleen nollassa prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää päätöksiä oikeana: makrovakauspolitiikan tulee tukea talouskasvua, kun pankkisektori on vahva ja ylikuumenemisriskit vähäisiä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye