FA:n Arno Ahosniemi: Tarvitsemme talouskasvua velkaantumisen tilalle
14.8.2024 06:30:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Velkaantumisen tilalle tarvitaan talouskasvua, muistuttaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi. Kaikesta sopeutuksesta huolimatta Suomi ottaa ensi vuonna yli 12 miljardia euroa lisää velkaa. Ahosniemi toteaa, että ilman sopeutustoimia velkaa olisi pitänyt ottaa vielä monta miljardia enemmän. Vaikka vyötä on kiristetty, velkaantuminen ei taitu. Velkalaivan kääntäminen vaatii lisää työtä, enemmän vastuunottoa jokaisen omasta taloudesta, työperäistä maahanmuuttoa ja vielä lisää menojen leikkauksia. Lisäksi tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja riskinotolle sekä menestymiselle suopeampia asenteita, Ahosniemi toteaa.

Kun vuoden 2023 eduskuntavaalikamppailua käytiin, kokoomuksen ja perussuomalaisten viesti oli selvä: törsäys ja tuhlaus loppuu, ja velkaantuminen käännetään selkeään laskuun.
Kansa halusi muutosta ja äänesti tiukan talouskurin puolueet vaalivoittoon.
Kun valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) julkisti ensimmäisen budjettinsa syksyllä 2023, monelle tiukkaa talouskuria kannattaneelle äänestäjälle tuli yllätyksenä, että vuodelle 2024 piti ottaa lisää velkaa yli 10 miljardia.
Vaalikautta on nyt takana pian puolitoista vuotta, ja Petteri Orpon (kok) hallitus on tullut tunnetuksi ennen kaikkea työmarkkinauudistuksista ja monenlaisista säästöistä hallinnossa ja sosiaali- ja työttömyysturvassa.
Lisätuloja hallitus on pyrkinyt hakemaan muun muassa tuntuvalla arvonlisäveron korotuksella (24 prosentista 25,5 prosenttiin), joka astuu voimaan jo syyskuussa.
Kaikesta sopeutuksesta huolimatta elokuun alussa julkistettu valtiovarainministeriön (VM) budjettiesitys vuodelle 2025 kertoo, että Suomi joutuu ottamaan peräti 12,2 miljardia lisää velkaa.
Hallituksen puolustukseksi on toki todettava, että ilman sopeutustoimia velkaa olisi pitänyt ottaa monta miljardia enemmän.
Vaikka vyötä on kiristetty, velkaantuminen ei taitu
Heikon suhdanteen vuoksi verotuloja ei kerry läheskään siihen malliin kuin vielä puoli vuotta sitten odotettiin.
Oman myrskyvaroituksensa antoi luottoluokittaja Fitch, joka piti Suomen luottoluokituksen (AA+) ennallaan, mutta pudotti luottoluokituksemme näkymät negatiivisiksi.
Suomeksi se tarkoittaa sitä, että Fitch ei usko Suomen pystyvän kääntämään velkaantumista yhtä todennäköisesti kuin aikaisemmin. Jää nähtäväksi, miten kaksi Fitchiä vieläkin merkittävämpää luottoluokittajaa Moody’s ja Standard & Poor’s arvioivat tulevina kuukausina Suomen näkymiä.
Luokittajien arvioilla on väliä. Mitä heikompi on luokitus, sitä kalliimpaa lainaraha on. Kun velkaa on otettu, sille tulee nykyisessä korkoympäristössä jo hintaa.
Vuoden 2025 budjettiesityksessään VM arvioi, että Suomi maksaa valtionvelan korkoja jo 3,5 miljardia. Mikäli luottoluokitus heikkenee, velan hinta voi nousta tuntuvasti.
On kylmäävää ajatella, mitä teemme, jos Suomen talouteen iskee lähivuosina koronan kaltainen shokki. Kun velkaa on jo valmiiksi paljon, kykymme kriisien ratkaisemiseen ovat entistäkin heikommat.
Suomen talous on edelleen taantumassa. Vasta loppuvuonna on odotettavissa piristymistä, vaikkakaan ei mitään kovin mainittavaa.
Viimeisimmät madonluvut tulivat Tilastokeskuksen artikkelista 13.8.: Suomessa työttömyys on noussut EU-maista toiseksi nopeimmin viimeksi kuluneen vuoden aikana. Velkalaivaa on vaikea kääntää, ellei työttömyyttä saada laskuun.
Väestörakenteellemme emme mahda nopealla aikataululla mitään, ja suurten ikäluokkien hoivan suurimmat laskut ovat vasta tulossa kuitattaviksi.
Suomen hallitusta on syytä tukea siinä, että se pyrkii kääntämään velkaantumisen. Kuten budjettia koskevat uutiset osoittavat, nykyiset toimet eivät vielä valitettavasti riitä. On surkeaa sanoa tämä ääneen, mutta olemme nyt siinä tilanteessa, että meillä on hyvinvointivaltio, johon meillä ei enää ole varaa.
Vanhenevan väestön Suomessa velkaantumisen kääntäminen on yllättävän suuri urakka.
Suomen taloutta vaivaa krooninen kasvun puute, ja sille meidän kaikkien pitäisi yhdessä pystyä tekemään jotain. Se vaatii lisää työtä, enemmän vastuunottoa jokaisen omasta taloudesta, työperäistä maahanmuuttoa ja vieläkin lisää menojen leikkauksia. Lisäksi tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja riskinotolle sekä menestymiselle suopeampia asenteita.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finvoice-laskujen katselu selaimessa muuttuu 17.11.2026 - muutos voi vaatia yritykseltäsi toimenpiteitä13.11.2026 12:55:34 EET | Tiedote
Finvoice-verkkolaskujen katseluun selaimella on tulossa merkittävä muutos. Muutoksen myötä vastaanotettu Finvoice-lasku ei välttämättä enää näy verkkoselaimessa helposti luettavassa muodossa. Laskun sisältö tai välitys ei kuitenkaan muutu. Muutos voi vaatia Finvoicen sivuilta ohjelman käyttöä. Jos yritys käyttää laskujen käsittelyyn taloushallinto- tai muuta valmisohjelmistoa, kannattaa muutoksen vaikutukset varmistaa ohjelmiston toimittajalta. Uudistus koskee yrityksiä, jotka katselevat vastaanottamiaan Finvoice-laskuja verkkoselaimessa. Kuluttajilta tai laskuja lähettäviltä yrityksiltä uudistus ei vaadi toimenpiteitä. FA:n Finvoice-sivulta saa ladattua ohjelman, jonka avulla Finvoice-laskut voidaan näyttää luettavassa muodossa muutoksen jälkeen. Muutos tulee voimaan 17.11.2026. Finvoice on Suomessa yleisesti käytetty verkkolaskuformaatti, jonka avulla laskun tiedot siirtyvät sähköisesti järjestelmästä toiseen. Se tekee laskujen lähettämisestä ja vastaanottamisesta sujuvampaa ja vähen
FA:n Ahosniemi ja Telan Sirén eduskunnalle: Korjatkaa rahastojen verolakiesitys – muuten eläkeuudistuksen sijoitusuudistuksen hyödyt uhkaavat vesittyä13.11.2026 08:00:10 EET | Tiedote
Finanssiala ry ja Työeläkevakuuttajat Tela vaativat korjausta kommandiittiyhtiömuotoisten rahastojen verotusta uudistavaan lakiesitykseen. Esityksen nykyinen muoto vaikeuttaisi työeläkevakuuttajien sijoituksia ulkomaisiin rahastoihin ja voisi siten heikentää työeläkevarojen sijoitustuottoja.
OP Pohjola yhteisöverokärjessä – finanssialan verokädenjäljellä rakentaisi kaksi päiväkotia Suomen joka kuntaan, lisäverot uhkaisivat kasvua12.11.2026 09:48:27 EET | Tiedote
Finanssiala oli taas toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2025. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,86 miljardia euroa. Verokädenjälki kasvoi viime vuodesta noin 208 miljoonaa euroa. Toimialan veropotilla voitaisiin rakentaa kaksi päiväkotia jokaiseen Suomen kuntaan. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,19 miljardia euroa. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärkikolmikon muodostavat OP Pohjola 338,6 miljoonalla eurolla, Supercell 216,4 miljoonalla ja Nordea 200,1 miljoonalla. 25 suurimman veronmaksajan joukkoon mahtuvat finanssiyhtiöistä Danske Bank sijalla 10, Sampo (11.), LähiTapiola (13.), Mandatum (20.) ja SEB (24.). Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta.
Sijoittajat jäivät lokakuussa odottavalle kannalle – osakerahastoista maailmarahastot kiinnostivat10.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Rahastojen nettomerkinnät tyrehtyivät lokakuussa ja jäivät 45 miljoonaan euroon. Rahastopääomat kasvoivat noin 225 miljardiin euroon markkinoiden positiivisen kehityksen tukemana. Osakerahastoissa sijoittajien kiinnostus kohdistui erityisesti maailmanlaajuisesti sijoittaviin rahastoihin. Amerikka-rahastoista vedettiin rahaa pois.
Parannukset ASP-lainan ehtoihin lisäävät sen houkuttelevuutta ja helpottavat ensiasunnon ostajien pääsyä omaan kotiin6.11.2026 10:31:14 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) tervehtii ilolla hallituksen esittämiä parannuksia ASP-järjestelmään. Esityksessä omarahoitusosuus alenee 10 prosentista 5 prosenttiin asunnon hankintahinnasta. Asunnon ostaja tarvitsee siis aiempaa vähemmän omia säästöjä saadakseen ASP-lainan. Hallitus esittää myös enimmäislaina-ajan pidentämistä 25 vuodesta 40 vuoteen. Uudistukset tekisivät ASP-lainasta kilpailukykyisemmän verrattuna tavallisiin asuntolainoihin. ASP eli asuntosäästöpalkkiojärjestelmä on pankkien ja valtion yhteinen ponnistus, jolla tuetaan nuorten ensimmäisen asunnon hankintaa. Järjestely on osoittanut toimivuutensa niin lamassa kuin nousukaudenkin aikana. ASP-järjestelmän kehittäminen nopeuttaa pääsyä omaan kotiin ja tekee järjestelmästä tasa-arvoisemman.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme