Finanssiala ry

FA:n Arno Ahosniemi: Tarvitsemme talouskasvua velkaantumisen tilalle

Jaa

Velkaantumisen tilalle tarvitaan talouskasvua, muistuttaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi. Kaikesta sopeutuksesta huolimatta Suomi ottaa ensi vuonna yli 12 miljardia euroa lisää velkaa. Ahosniemi toteaa, että ilman sopeutustoimia velkaa olisi pitänyt ottaa vielä monta miljardia enemmän. Vaikka vyötä on kiristetty, velkaantuminen ei taitu. Velkalaivan kääntäminen vaatii lisää työtä, enemmän vastuunottoa jokaisen omasta taloudesta, työperäistä maahanmuuttoa ja vielä lisää menojen leikkauksia. Lisäksi tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja riskinotolle sekä menestymiselle suopeampia asenteita, Ahosniemi toteaa.

Vanhenevan väestön Suomessa velkaantumisen kääntäminen on yllättävän suuri urakka, toteaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Vanhenevan väestön Suomessa velkaantumisen kääntäminen on yllättävän suuri urakka, toteaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.

Kun vuoden 2023 eduskuntavaalikamppailua käytiin, kokoomuksen ja perussuomalaisten viesti oli selvä: törsäys ja tuhlaus loppuu, ja velkaantuminen käännetään selkeään laskuun.

Kansa halusi muutosta ja äänesti tiukan talouskurin puolueet vaalivoittoon.

Kun valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) julkisti ensimmäisen budjettinsa syksyllä 2023, monelle tiukkaa talouskuria kannattaneelle äänestäjälle tuli yllätyksenä, että vuodelle 2024 piti ottaa lisää velkaa yli 10 miljardia.

Vaalikautta on nyt takana pian puolitoista vuotta, ja Petteri Orpon (kok) hallitus on tullut tunnetuksi ennen kaikkea työmarkkinauudistuksista ja monenlaisista säästöistä hallinnossa ja sosiaali- ja työttömyysturvassa.

Lisätuloja hallitus on pyrkinyt hakemaan muun muassa tuntuvalla arvonlisäveron korotuksella (24 prosentista 25,5 prosenttiin), joka astuu voimaan jo syyskuussa.

Kaikesta sopeutuksesta huolimatta elokuun alussa julkistettu valtiovarainministeriön (VM) budjettiesitys vuodelle 2025 kertoo, että Suomi joutuu ottamaan peräti 12,2 miljardia lisää velkaa.

Hallituksen puolustukseksi on toki todettava, että ilman sopeutustoimia velkaa olisi pitänyt ottaa monta miljardia enemmän.

Vaikka vyötä on kiristetty, velkaantuminen ei taitu

Heikon suhdanteen vuoksi verotuloja ei kerry läheskään siihen malliin kuin vielä puoli vuotta sitten odotettiin.

Oman myrskyvaroituksensa antoi luottoluokittaja Fitch, joka piti Suomen luottoluokituksen (AA+) ennallaan, mutta pudotti luottoluokituksemme näkymät negatiivisiksi.

Suomeksi se tarkoittaa sitä, että Fitch ei usko Suomen pystyvän kääntämään velkaantumista yhtä todennäköisesti kuin aikaisemmin. Jää nähtäväksi, miten kaksi Fitchiä vieläkin merkittävämpää luottoluokittajaa Moody’s ja Standard & Poor’s arvioivat tulevina kuukausina Suomen näkymiä.

Luokittajien arvioilla on väliä. Mitä heikompi on luokitus, sitä kalliimpaa lainaraha on. Kun velkaa on otettu, sille tulee nykyisessä korkoympäristössä jo hintaa.

Vuoden 2025 budjettiesityksessään VM arvioi, että Suomi maksaa valtionvelan korkoja jo 3,5 miljardia. Mikäli luottoluokitus heikkenee, velan hinta voi nousta tuntuvasti.

On kylmäävää ajatella, mitä teemme, jos Suomen talouteen iskee lähivuosina koronan kaltainen shokki. Kun velkaa on jo valmiiksi paljon, kykymme kriisien ratkaisemiseen ovat entistäkin heikommat.

Suomen talous on edelleen taantumassa. Vasta loppuvuonna on odotettavissa piristymistä, vaikkakaan ei mitään kovin mainittavaa.

Viimeisimmät madonluvut tulivat Tilastokeskuksen artikkelista 13.8.: Suomessa työttömyys on noussut EU-maista toiseksi nopeimmin viimeksi kuluneen vuoden aikana. Velkalaivaa on vaikea kääntää, ellei työttömyyttä saada laskuun.

Väestörakenteellemme emme mahda nopealla aikataululla mitään, ja suurten ikäluokkien hoivan suurimmat laskut ovat vasta tulossa kuitattaviksi.

Suomen hallitusta on syytä tukea siinä, että se pyrkii kääntämään velkaantumisen. Kuten budjettia koskevat uutiset osoittavat, nykyiset toimet eivät vielä valitettavasti riitä. On surkeaa sanoa tämä ääneen, mutta olemme nyt siinä tilanteessa, että meillä on hyvinvointivaltio, johon meillä ei enää ole varaa.

Vanhenevan väestön Suomessa velkaantumisen kääntäminen on yllättävän suuri urakka.

Suomen taloutta vaivaa krooninen kasvun puute, ja sille meidän kaikkien pitäisi yhdessä pystyä tekemään jotain. Se vaatii lisää työtä, enemmän vastuunottoa jokaisen omasta taloudesta, työperäistä maahanmuuttoa ja vieläkin lisää menojen leikkauksia. Lisäksi tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja riskinotolle sekä menestymiselle suopeampia asenteita.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Asunto- ja mökkikaupan jumi viimein aukeamassa? – FA:n Ahosniemi toiveikas hallituksen puoliväliriihen päätöksistä26.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi suhtautuu myönteisesti hallituksen puoliväliriihen päätökseen keventää asuntorahoituksen sääntelyä. Päätöksellä on mahdollista parantaa työvoiman liikkuvuutta ja kehittää asuntomarkkinoiden toimivuutta. "Asuntolainojen enimmäiskeston pidentäminen 30 vuodesta 35 vuoteen on yksi tarpeellisista muutoksista. Asuntorahoituksen sääntelyn tarkastelu on nyt erittäin ajankohtaista asuntomarkkinoiden alakulon takia. Suomalaisten luottamus omaan talouteensa on ollut pitkään matalalla tasolla. Hallituksen toimilla on hyvät mahdollisuudet lisätä kotitalouksien uskallusta lähteä asunto- ja mökkikaupoille”, Ahosniemi toteaa. Kotitalouksien uskallus ja mahdollisuus tehdä suuria hankintoja, kuten asunnon ja mökin ostamista tai remontoimista, on ollut hyvin alhaisella tasolla. Puolet FA:n vuodenvaihteessa teettämän kansalaiskyselyn vastaajista kertoi luopuneensa hankintasuunnitelmistaan joko kokonaan tai pidentäneensä harkinta-aikaa. Vastaajista 23 pr

Ahosniemi: Kotitalouksien ja yritysten rahoitusta vaikeuttavan sääntelyn purkaminen sekä kotimaisten sijoitusrahastojen toimintaedellytysten vahvistaminen ovat hallitukselta vahvoja tekoja kasvun vauhdittamiseksi23.4.2025 23:05:14 EEST | Tiedote

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittää maan hallitusta puoliväliriihen kasvua tukevista linjauksista. Ahosniemen mukaan talouden sumuiset näkymät, kotitalouksien vaisu investointihalukkuus ja kauppasota edellyttävät rohkeita päätöksiä, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuvat.

Pankkisektori säilyi vakaana, vakuutusyhtiöillä yllätyksetön vuosi – tutustu vakuutus- ja pankkisektorien vuosikatsauksiin22.4.2025 11:18:47 EEST | Tiedote

Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2024. Pankkisektori pysyi vakaana ja toimintakykyisenä talouden heittelyistä huolimatta. Hyvä kannattavuus ja vakavaraisuus antavat pankeille vastustuskykyä riskien varalle. Vakuutussektorilla vuosi oli hyvä ja sangen yllätyksetön. Vakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat hyvin, mutta eläke- ja korvausmenot kasvoivat maksutuloa voimakkaammin.

Ahosniemi: Kauppasota ja talouden sumuiset näkymät edellyttävät hallitukselta rohkeita tekoja – kansankapitalismia vahvistettava ja tuloverotusta kevennettävä16.4.2025 06:30:00 EEST | Tiedote

Maailmantaloutta ravisteleva kauppasota ja Suomen talouden sumuiset näkymät edellyttävät tekoja, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuisivat. FA odottaa Petteri Orpon hallitukselta nopeita kasvua tukevia toimia. Nyt tarvitaan kasvuhakuisia veromuutoksia, kuten palkansaajien ansiotulojen verotuksen keventämistä. Hallituksen on myös vietävä eteenpäin hallitusohjelman talouskasvua tukevia kirjauksia, kuten vastasyntyneelle annettavan ensisijoituksen toteuttaminen. Hallituksen on parannettava suomalaisen rahastoalan kilpailuedellytyksiä, jotta Suomeen saadaan lisää investointeja, työtä ja verotuloja.

Sairauskuluvakuutusten määrä jatkaa kasvuaan – lähes 90 prosenttia suomalaisista uskoo joutuvansa kustantamaan hoivaansa yhä enemmän itse12.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote

Sairauskuluvakuutusten määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2024. Vuoden 2024 lopussa sairauskuluvakuutettuja oli Suomessa 1 316 996 kappaletta. Vakuutetuista yksityishenkilöistä 457 882 on lapsia, aikuisia on 859 115. Yritysten ottamia vakuutuksia 305 040. Sairauskuluvakuutusten maltillisesti kasvava kysyntä kertoo kansalaisten halusta varautua. Suomalaisista 88 prosenttia uskoi vuodenvaihteessa tehdyn kansalaiskyselyn mukaan joutuvansa tulevaisuudessa kustantamaan terveyden- ja sairaanhoidon kustannuksia yhä enemmän itse.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye