Lihavuus ylläpitää yksinäisyyttä – ja yksinäisyys ylläpitää lihavuutta
14.8.2024 13:03:40 EEST | HUS | Tiedote
Yksinäisyys ja lihavuus voivat muodostaa noidankehän, jossa lihavuus vahvistaa tunnetta yksinäisyydestä ja yksinäisyys ylläpitää lihavuutta. Ihmisillä, joilla on ylipainoa ja jotka kokevat myös yksinäisyyttä, on enemmän lihavuuden aiheuttamia terveyshaittoja ja he käyttävät myös enemmän terveyspalveluja.

Ryhmä asiantuntijoita tutki Painonhallintatalon digitaaliseen Terveyslaihdutusvalmennukseen osallistuvien kokemaa yksinäisyyden tunnetta ja sen yhteyttä erilaisiin terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja -käsityksiin liittyviin asioihin. Tutkimuksessa käytiin läpi 2000 hoito-ohjelmaan osallistuvan henkilön kokemukset.
Tutkimuksessa jopa 54 % vastaajista koki itsensä vähintään jossain määrin yksinäisiksi. Yksinäisyyttä kokevat henkilöt raportoivat enemmän lihavuudesta aiheutuvia haittoja, kuten alakuloa, stressiä, häpeäleimaa ja itsetuntohaasteita, kuin ne henkilöt, jotka eivät kokeneet itseään yksinäisiksi. Yksinäisyys yhdistyi myös suurempaan terveyspalvelujen käyttöön, matalampaan tyytyväisyyteen elämään, suurempaan raportoituun elämän kuormittavuuteen sekä päiväaikaiseen väsymykseen. Tutkimuksen tulosten perusteella näyttää todennäköiseltä, että lihavuus ylläpitää yksinäisyyttä ja yksinäisyys lihavuutta.
Yksinäisyyteen puuttumisella kansanterveydellisiä vaikutuksia
Yksinäisyys ja lihavuus voivat muodostaa noidankehän. Lihavuus voi häpeäleiman kautta lisätä yksinäisyyden tunnetta, ja yksinäisyys voi taas hankaloittaa jaksamista ja siten vaikeuttaa painonhallintaa.
”Olisi tärkeää kartoittaa yksinäisyyden kokemuksia, kun terveydenhuollossa puhutaan lihavuudesta. Lihavuuden hyvä hoito on paras keino vähentää tulevien vuosien terveyspalvelujen käyttöä. Jatkossa tutkimme yksinäisyyden muutosta Terveyslaihdutusvalmennuksessa”, kertoo Painonhallintatalon ylilääkäri Kirsi Pietiläinen.
Yksinäisyyteen puuttumisella voi siis olla kansanterveydellisiä vaikutuksia. Tutkijaryhmä toivoo myös, että tutkimuksen tulokset lisäävät tietoisuutta yksinäisyyden tunteen yleisyydestä lihavuudessa sekä lihavuuden monisyisistä taustoista ja seurauksista.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Yhteyshenkilöt
Kirsi Pietiläinen
Ylilääkäri, Painonhallintatalo, HUS
Professori, Lihavuustutkimusyksikkö, Helsingin yliopisto
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Komjölksallergi i tidig barndom har samband med nedsatt bentäthet i ungdomen23.2.2026 08:29:14 EET | Pressmeddelande
En studie visar att komjölksallergi som konstaterats i spädbarnsåldern har samband med nedsatt bentäthet i ungdomen, även om allergin hos största delen av barnen hade försvunnit före puberteten. Nedsatt bentäthet kan öka risken för frakturer.
Varhaislapsuuden lehmänmaitoallergia on yhteydessä alentuneeseen luuntiheyteen nuoruusiässä23.2.2026 08:29:14 EET | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että imeväisiässä todettu lehmänmaitoallergia liittyy alentuneeseen luuntiheyteen nuoruusiässä, vaikka suurimmalla osalla lapsista allergia oli väistynyt ennen murrosikää. Alentunut luuntiheys voi lisätä murtumariskiä.
Förändringar i axeln vanliga efter 40 - svagt samband med besvär17.2.2026 13:01:23 EET | Pressmeddelande
Enligt en färsk finsk befolkningsundersökning kan man se förändringar i rotatorkuffens senor vid magnetundersökning av axlarna även hos symtomfria personer över 40 år. Fynden är mycket vanliga, men i regel är kopplingen mellan dessa och axelproblem svag.
Lähes kaikilla yli 40-vuotiailla muutoksia olkapään magneettikuvissa – yhteys olkapäävaivoihin heikko17.2.2026 13:01:23 EET | Tiedote
Tuoreen suomalaisen väestötutkimuksen mukaan myös oireettomilla yli 40-vuotiailla näkyy olkapään magneettikuvissa kiertäjäkalvosimen jänteiden muutoksia. Löydökset ovat erittäin yleisiä, mutta niiden yhteys olkapäävaivoihin on heikko.
Nearly all people aged over 40 show changes in shoulder MRI scans – weak link to shoulder problems17.2.2026 13:01:23 EET | Press release
According to a recent population study conducted in Finland, even symptom-free people aged over 40 show changes in MRI scans of the rotator cuff tendons. These findings are common but their link to shoulder problems is weak.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme