Lihavuus ylläpitää yksinäisyyttä – ja yksinäisyys ylläpitää lihavuutta
14.8.2024 13:03:40 EEST | HUS | Tiedote
Yksinäisyys ja lihavuus voivat muodostaa noidankehän, jossa lihavuus vahvistaa tunnetta yksinäisyydestä ja yksinäisyys ylläpitää lihavuutta. Ihmisillä, joilla on ylipainoa ja jotka kokevat myös yksinäisyyttä, on enemmän lihavuuden aiheuttamia terveyshaittoja ja he käyttävät myös enemmän terveyspalveluja.
Ryhmä asiantuntijoita tutki Painonhallintatalon digitaaliseen Terveyslaihdutusvalmennukseen osallistuvien kokemaa yksinäisyyden tunnetta ja sen yhteyttä erilaisiin terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja -käsityksiin liittyviin asioihin. Tutkimuksessa käytiin läpi 2000 hoito-ohjelmaan osallistuvan henkilön kokemukset.
Tutkimuksessa jopa 54 % vastaajista koki itsensä vähintään jossain määrin yksinäisiksi. Yksinäisyyttä kokevat henkilöt raportoivat enemmän lihavuudesta aiheutuvia haittoja, kuten alakuloa, stressiä, häpeäleimaa ja itsetuntohaasteita, kuin ne henkilöt, jotka eivät kokeneet itseään yksinäisiksi. Yksinäisyys yhdistyi myös suurempaan terveyspalvelujen käyttöön, matalampaan tyytyväisyyteen elämään, suurempaan raportoituun elämän kuormittavuuteen sekä päiväaikaiseen väsymykseen. Tutkimuksen tulosten perusteella näyttää todennäköiseltä, että lihavuus ylläpitää yksinäisyyttä ja yksinäisyys lihavuutta.
Yksinäisyyteen puuttumisella kansanterveydellisiä vaikutuksia
Yksinäisyys ja lihavuus voivat muodostaa noidankehän. Lihavuus voi häpeäleiman kautta lisätä yksinäisyyden tunnetta, ja yksinäisyys voi taas hankaloittaa jaksamista ja siten vaikeuttaa painonhallintaa.
”Olisi tärkeää kartoittaa yksinäisyyden kokemuksia, kun terveydenhuollossa puhutaan lihavuudesta. Lihavuuden hyvä hoito on paras keino vähentää tulevien vuosien terveyspalvelujen käyttöä. Jatkossa tutkimme yksinäisyyden muutosta Terveyslaihdutusvalmennuksessa”, kertoo Painonhallintatalon ylilääkäri Kirsi Pietiläinen.
Yksinäisyyteen puuttumisella voi siis olla kansanterveydellisiä vaikutuksia. Tutkijaryhmä toivoo myös, että tutkimuksen tulokset lisäävät tietoisuutta yksinäisyyden tunteen yleisyydestä lihavuudessa sekä lihavuuden monisyisistä taustoista ja seurauksista.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Yhteyshenkilöt
Kirsi Pietiläinen
Ylilääkäri, Painonhallintatalo, HUS
Professori, Lihavuustutkimusyksikkö, Helsingin yliopisto
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Dålig munhälsa hos barn är förknippad med ökad risk för kränkande behandling10.4.2026 09:31:51 EEST | Pressmeddelande
Det finns ett tydligt samband mellan munhälsan hos barn och risken för kränkande behandling, visar en färsk doktorsavhandling. Tidig identifiering av patienter är viktig och det behövs mer utbildning för vårdpersonalen.
Lapsen heikko suunterveys liittyy kohonneeseen kaltoinkohteluriskiin10.4.2026 09:31:51 EEST | Tiedote
Lapsen suunterveyden ja kaltoinkohteluriskin välillä on selvä yhteys, osoittaa tuore väitöstutkimus. Potilaiden varhainen tunnistaminen on tärkeää ja ammattilaisten koulutusta tarvitaan lisää.
Terapeutisk balans för långtidssjuka unga bevaras vid övergången till vuxensidan9.4.2026 08:37:05 EEST | Pressmeddelande
En nyligen färdigställd studie visar att övergången från den specialiserade sjukvården för barn till tjänster för vuxna gick bra för största delen av långtidssjuka unga. I synnerhet positiva vårdupplevelser och en välplanerad övergångsprocess stöder bevarad terapeutisk balans. Psykisk hälsa har en viktigare roll i övergångsskedet än man tidigare känt till.
Pitkäaikaissairaiden nuorten hoitotasapaino säilyy hyvin siirryttäessä aikuispuolelle9.4.2026 08:37:05 EEST | Tiedote
Vasta valmistunut tutkimus osoittaa, että pitkäaikaissairaiden nuorten siirtyminen lasten erikoissairaanhoidosta aikuisten palveluihin sujuu suurella osalla hyvin. Erityisesti myönteiset hoitokokemukset ja huolellisesti suunniteltu siirtymäprosessi tukevat hoitotasapainon säilymistä. Psyykkisellä hyvinvoinnilla on aiemmin tiedettyä merkittävämpi rooli siirtymävaiheessa.
Disease control in young people with chronic conditions remains stable during transition to adult healthcare9.4.2026 08:37:05 EEST | Press release
A recently completed study shows that the transition of young people with chronic conditions from pediatric specialized healthcare to services for adults goes well for most of them. Positive experiences of care and a carefully planned transfer process in particular support the stability of disease control. Mental wellbeing plays a more important role in the transition phase than previously known.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme