Oppilaan kouluun kiinnittyminen, osallisuus sekä kodin ja koulun vuoropuhelu tukevat oppilaan hyvinvointia

Suomessa on kansallisesti kiinnitetty viime vuosina huomiota koulupoissaoloihin ja luotu toimintamalleja koulupoissaolojen vähentämiseksi. Kaikissa Suomen kunnissa tulee olla käytössä malli, miten kouluun kiinnittymistä vahvistetaan ja kuinka oppilaiden poissaoloja ehkäistään, seurataan ja miten niihin puututaan.

– Keskeinen tulokulma on se, että vahvistamalla oppilaan kouluun kiinnittymistä ja osallisuutta voidaan ennaltaehkäistä poissaoloja. Kouluun kiinnittymistä ja osallisuuden kokemuksia tuetaan laadukkaalla arjen vuorovaikutuksella ja pedagogiikalla. Tunne siitä, että tulee kuulluksi ja nähdyksi, on merkityksellinen – jokaisena koulupäivänä. Laadukas arjen kohtaaminen ei vaadi mahdottomia eikä maksa mitään, toteaa opetushenkilöstön täydennyskoulutuksesta ja alueellisesta sitouttavan kouluyhteisötyön kehitystyön koordinaatiosta vastannut Teea Laiho.

Suomessa käytössä olevat toimintamallit pohjautuvat valtakunnalliseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan, ja toiminta on monin paikoin alueellisesti yhtenäistettyä, kuten Varsinais-Suomessakin. Alueen kunnissa seurataan poissaoloja suunnitelmallisesti, ja automaattiset poissaolokoosteet 50 poissaolotunnin täyttymisestä ovat jo vakiinnuttaneet paikkansa monissa kunnissa.

– Keskustelu kääntyy helposti tuntirajoihin ja puuttumiseen, vaikka kyseessä on oppimisen ja hyvinvoinnin kokonaisvaltainen seuranta ja huoltajayhteistyössä tehtävät tilannearviot. Ei opettaja soita syyllistääkseen, hämmästelläkseen tai ollakseen kenkku. Tarkoituksena on yhdessä keskustellen tehdä arvio siitä, miltä oppiaan koulunkäynti kodin silmin näyttää, Laiho sanoo.

– Usein opettajan yhteydenotto on lyhyt, eikä mitään huolta ole. Esimeriksi pitkittyvissä sairastelukierteissä taas on hyvä varmistaa, että oppilaan oppiminen edistyy kuten ennenkin ja kartoittaa tarvetta vaikkapa tukiopetukselle. Vastaavasti joillekin oppilaille kertyy harrastamiseen liittyviä poissaoloja, jolloin keskeistä on ennakoiva keskustelu oppilaan ja huoltajien kanssa siitä, miten tuetaan oppilaan vertaissuhteita ja oppimista siten, että tavoitteellinen harrastaminenkin onnistuu.

– Varhainen yhteydenotto mieltä mietityttävissä asioissa on aina parempi vaihtoehto kuin olla kysymättä tai tehdä yksipuolisia oletuksia tai päätelmiä, puolin ja toisin. Vuoropuhelu kodin ja koulun välillä on erittäin tärkeää.

Laiho kiittelee, että Varsinais-Suomessa työ on edennyt oikeaan suuntaan hyvässä yhteistyössä. Joissakin kunnissa on jo saatu viitteitä siitä, että poissaolojen keskiarvot ovat kääntyneet laskuun.

– Yhteisöllisyys ja koulujen tavoitteellinen yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö ovat poissaoloja ennaltaehkäisevän toimintakulttuurin perusta. Yhteiseen työhön tarvitsemme paitsi ammattilaisia, myös oppilaiden ja huoltajien näkemyksiä. Toimintakulttuuri rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Siihen tarvitaan pysähtymistä ja aitoa kohtaamista – kuunteleminen ja arvostus ovat kaikessa vuorovaikutuksessa avaintekijöitä. Ei toimintakulttuuria voi kirjasta arkeen istuttaa.

– Nyt tarvitaan tahtoa jatkaa hyvin alkanutta työtä sekä avointa ja luottamusta rakentavaa vuorovaikutusta. Yhdessä pärjätään kyllä, Laiho toteaa.

Naantali, Kaarina, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Paimio kehittivät vuosina 2021–2023 Opetusministeriön rahoittamassa kansallisessa Sitouttavan kouluyhteisötyön hankkeessa perusopetukseen toimintamalleja oppilaiden myönteisen kouluun kiinnittymisen tukemiseksi ja koulupoissaolojen ennaltaehkäisemiseksi. Naantalin kaupunki on toiminut hankkeessa hallinnoivana organisaationa.

Lukuvuotena 2023–2024 myönteistä kiinnittymistä ja poissaoloja ennalta ehkäisevän toimintakulttuurin vahvistamista on ohjattu Opetushallituksen rahoittamalla täydennyskoulutuksella. Koulutuksella on tuettu rehtoreita läsnäoloa vahvistavan toimintakulttuurin johtamisessa ja käytänteissä. Opetushenkilöstöä on koulutettu poissaoloista ilmiönä: kouluun kiinnittymistä tuetaan jokapäiväisen kohtaamisen ja pedagogiikan keinoin.

Opetushallituksen rahoituksen päättyessä kuluvana syksynä toimintakulttuurin kehittäminen ja toimintamallin noudattaminen jatkuvat koulujen omassa yhteisöllisessä toiminnassa.

Naantalin kaupungin hallinnoimassa täydennyskoulutuksessa mukana ovat olleet Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Paimio, Aura, Marttila, Koski Tl, Loimaa, Sauvo, Rusko ja Parainen sekä Turun normaalikoulu. Hyvinvointialueyhteistyön kautta toiminta tavoittaa myös koulujen monialaiset toimijat.