Puuston määrällä ja kasvualustan laadulla voidaan lisätä hiilen sidontaa tiiviillä kaupunkialueella
Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Aalto-yliopiston tutkijat arvioivat keinoja, joiden avulla hiilinieluja ja -varastoja saadaan lisättyä kasvillisuuteen ja maaperään. Hiedanrannassa Tampereella tehdyssä selvityksessä kävi ilmi, että etenkin puiden määrä ja kasvualustan laatu vaikuttavat hiilen sidontaan.

Tampereen kaupunki pyrkii hiilineutraaliksi ja Hiedanrannan kaupunginosa jopa hiilinegatiiviseksi vuoteen 2030 mennessä. Tämän saavuttamiseksi päästöjen radikaalin vähentämisen rinnalle tarvitaan hiilinieluja. Kaupunkivihreän hiilensidonnasta suuri osa voi tapahtua rakennetussa ympäristössä, kuten puistoalueilla ja pihoissa.
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman CO-CARBON -hankkeen tutkijat ovat mallintaneet tapoja, joiden avulla Hiedanrannan korttelipihojen ja puistoalueiden hiilinieluja ja -varastoja saadaan lisättyä.
Mallinnuksessa on selvinnyt, että korttelipihoilla tehokkain tapa lisätä hiilinieluja on lisätä puiden määrää. Tutkijoiden mukaan maanvaraista kasvillisuutta, eli maan pinnalle toteutettuja istutuksia tulee suosia kasvikattojen sijaan. Hiedanrannan puistoalueilla puiden tiheydellä ja puulajien koolla sekä maanpeitekasvillisuuden valinnoilla, kuten rehevällä niityllä tai nurmikolla, on suuri vaikutus alueen hiilinieluun. Tutkijat havaitsivat suurimman hiilinielun tiheillä, puustoisilla alueilla, joissa maanpeitteenä oli nurmikko.
– Myös kasvualustassa käytetyn orgaanisen aineksen alkuperä vaikuttaa merkittävästi kasvualustan kykyyn sitoa hiiltä. Jätteestä, kuten kompostista tai muista kierrätysmateriaaleista, jalostettu kasvualusta on ilmaston kannalta parempi kuin neitseellisten luonnonvarojen, kuten turvepohjaisten kasvualustojen käyttö. Lisäksi biohiilellä on myönteinen vaikutus maaperän hiilivarastoon, kertoo Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Liisa Kulmala.
Hiedanrantaan suunnitteilla olevat maanvaraiset viheralueet sitovat ilman hiilidioksidia vuodessa arviolta 4600 tonnia.
– Hiilensidonnassa on tärkeää muistaa kaupunkiluonnon monihyötyisyys: kaupunkiluonto lisää myös viihtyisyyttä, viilentää kaupunkeja, auttaa hulevesien hallinnassa ja tukee luonnon monimuotoisuutta. Kaupunkivihreää tarvitaankin paikallisesti kaikkialla kaupungissa, sanoo kaupunkimeteorologian professori Leena Järvi Helsingin yliopistosta.
Lisätiedot:
Leena Järvi
Hankkeen vastuullinen johtaja, WP1 Johtaja
+358 50 311 0371
leena.jarvi@helsinki.fi
Liisa Kulmala
WP 2 Johtaja
+358 40 574 6152
liisa.kulmala@fmi.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme