JHL ministeriön budjettiesityksestä: kunnat saamassa jättilaskun työllisyyspalveluiden uudistuksesta, valtiolta uhkaa kadota tuhansia työpaikkoja

Hallitus tarjoaa budjettiriihessään julkisille palveluille kurjuutta ja leikkauksia. Leikkurilinja ei kuitenkaan näytä kääntävät taloutta nousuun tai Suomen velkataakkaa ripeään laskuun, ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström toteaa.

– Mittavat menoleikkaukset voivat syödä talouden kasvuedellytyksiä pitkällä aikavälillä. Myöskään valtion ripeä velkaantuminen ei ole loppumassa lähivuosina. Varmaa on vain, että tällä menolla julkisia palveluita nakerretaan pala kerrallaan, Ekström alleviivaa.

Kuntien, hyvinvointialueiden ja valtionhallinnon toiminta uhkaa rapautua entisestään vuonna 2025. Hallitus toteuttaa budjettiriihessään valtionhallintoon satojen miljoonien eurojen säästöohjelmaansa.

– Virastot joutuvat tekemään säästöjä hyvin ripeällä aikataululla. Se voi johtaa jopa 4 000 työsuhteen päättymiseen, Ekström sanoo.

Kunnille puolestaan tulee lisäkustannuksia, kun työllisyyspalvelut siirtyvät niiden hoidettavaksi. Rahoitusta uudistukselta puuttuu arviolta 100 miljoonaa. Samalla valtiovalta valmistelee kuntien valtionosuuksien jakoon uudistusta, jonka vaikutuksia ei vielä tiedetä.

Hyvinvointialueet ovat olleet säästökuurilla siitä asti, kun ne aloittivat toimintansa vuonna 2023. Väestö ikääntyy, rahoitus on niukkaa eikä maakunnilla ole verotusoikeutta. Säästöt eivät helpota henkilöpulaa, saati paranna palveluita.

Ensi vuoden budjettiehdotukseen mahtuu myös runsaasti leikkauksia, joiden merkitys valtion taloudelle on mitätön. Hallitus aikoo esimerkiksi poistaa varhaiskasvatuksen yksiköiltä velvoitteen yhdenvertaisuussuunnitelmien tekoon. Säästöä syntyy arviolta 44 000 euroa. Summa on mitätön valtion budjetista, jonka loppusumma on ensi vuonna 88,1 miljardia euroa.

Budjettiehdotus rapauttaa myös entisestään aikuisten kouluttautumismahdollisuuksia. Hallitus aikoo rouhaista jatkuvan oppimisen palvelukeskuksen rahoitusta lähes 4,7 miljoonaa euroa. Keskus muun muassa rahoittaa työikäisille koulutuksia, jotka ovat kokonaista tutkintoa lyhytkestoisempia.

Kattavampi lista budjetin kannalta merkityksettömän pienistä leikkauksista on tiedotteen lopussa.

– Suomen keskeisiä ongelmia ovat ikääntyvä väestö ja tuottavuuden hidas kasvu. Leikkaukset eivät ratkaise kumpaakaan. Suomessa kannattaisi palata malliin, jossa kasvu perustuu kotimaiseen kysyntään. Tämä resepti on toiminut aiemminkin, erityisasiantuntija Samuli Sinisalo painottaa.

Ammattiliitto JHL tarjonnut leikkauksille reilumpia vaihtoehtoja muun muassa kannanotossaan, joka julkaistiin keväällä 2024 ennen hallituksen kehysriihtä. JHL ehdottaa säästötoimena muun muassa Kela-korvausten noston perumista. Valtion tuloja JHL lisäisi oikeudenmukaisilla toimilla, muun muassa uudistamalla listaamattomien yritysten osinkoverotusta sekä kiristämällä pääomatulojen verotuksen progressiota. Solidaarisuusveron alaraja tulisi palauttaa tasolle, jolla se oli vuonna 2023.

Lisätiedot:
JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström 040 8282 865
Erityisasiantuntija Samuli Sinisalo 040 7050 398

Liitetaulukko valikoiduista uudistuksista hallituksen budjettiluonnoksessa

Momentti	Toimi	Arvioitu kustannusvaikutus
35.10.22	Ilmastopaneelin toimintamenoleikkaus	530 000
29.01.04	Jatkuvan oppimisen palvelukeskuksiin kohdistuva leikkaus	4 678 000
28.90.30	Päiväkotien yhdenvertaisuussuunnitelmien lakkauttaminen	44 000
32.30.41	Työkanava Oy:n valtionavustuksen lakkauttaminen	5 000 000
25.01.27	Kuurojen totuus- ja sovintoprosessista leikkaus	580 000
28.10.01	Harmaan talouden torjunnan rahoituksen leikkaus	2 000 000
28.30.01	Tilastokeskuksen toimintamenosäästö	554 000
28.89.31	Ajokorttitarkastusten rajaaminen palveluvalikoiman ulkopuolelle	5 000 000
33.01.08	Korvataan osa vankiterveydenhuollon yksikön ulkopuolisista terveyspalveluista omalla tuotannolla	- 2 000 000
33.03.04	THL:n toimintamenosäästö	750 000
29.80.50	Leikkaus lukulahja lapselle -ohjelman avustukseen	350 000
	Yhteensä (netto)	17 486 000