Suomalainen maatalous nojaa sukupolvien ketjuun – tilaa myös uusille toimijoille
Tutkimuksen mukaan valtaosaa Suomen maatiloista viljellään kolmannessa tai neljännessä sukupolvessa, mutta myös uusia maatalousyrittäjiä aloittaa tilanpidon. Tänä päivänä viljelijän työtä ja osaamista arvostetaan korkealle, ja ammatin arvotus onkin kasvanut vuosien varrella huimasti.
On tavallista, että suomalaisilla maatiloilla on pitkät perinteet, ja että tilat ja maatalouteen liittyvä tieto ja osaaminen siirtyvät sukupolvelta toiselle saman suvun sisällä. Tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista tiloista on kolmannen tai neljännen sukupolven tiloja sijainnista ja tuotantosuunnasta riippumatta. Tähän ovat vaikuttaneet ns. Torpparilaki 1918, Pika-asutuslaki 1922 ja Maanhankintalaki 1945, joilla pyrittiin parantamaan maattomien torpparien tilannetta sekä mahdollistamaan sodanjälkeistä siirtoväen asutusta.
Maatilojen joukkoon mahtuu paljon myös tiloja, joissa tilaa isännöi jopa 12. tai sitä vanhempi sukupolvi. Siipikarjatiloista huomattavan suuri osuus on vanhoja tiloja, joilla on alun perin ollut joku muu tuotantosuunta.
Kauhavalla broileritilaa vaimonsa kanssa pitävä Harri Sippola on tilansa isäntä jo 15. polvessa. Alaa opiskelleen Sippolan mukaan päätös tilan isännyydestä oli kypsynyt mielessä jo nuorelta iältä saakka.
– Se on ihan lapsesta asti ollut sellainen ajatus, että tähän ryhdyn. Kyllä sitä myös tietoa ja osaamista alasta kertyy koko elämän ajan, kun tilalla kasvaa. Pikkuhiljaa oppii asioita, kertoo Sippola.
Alalla aloittaa myös koko ajan uusia toimijoita. Lammas- ja varsinkin hevostiloissa on lukuisia ensimmäisen sukupolven tiloja, mutta myös marjanviljely ja kananmunantuotannossa uusien yrittäjien määrä on keskimääräistä suurempi. Lapin ja Pohjois-Karjalan tiloista huomattavan suuri osuus on ensimmäisen ja toisen polven tiloja.
Helsinkiläisellä Laurikaisen tilalla ei ole takanaan pitkää sukupolvien ketjua, vaan yrittäjä Samuli Laurikainen perusti luonnonmukaisesti tuotettuja, siemenestä kasvatettuja versoja valmistavan yrityksensä Silmusalaatin täysin nollasta 13 vuotta sitten. Laurikaisen mukaan täysin uuden toiminnan aloittamisessa on useita hyötyjä.
– Ei ole ainakaan suvun rasitteita tai velvoitteita taustalla. Tämä ei myöskään ole mihinkään sukutilaan tai kiinteään tilaan sidottu eli ei ole sellaista historiallista kytköstä, mikä myös antaa vapautta. Ja toki perinteinen maatila ihan jo yhtiömuotona myös asettaisi tekemiselle erilaiset raamit, toteaa Laurikainen.
Viljelijän ammatin arvostus nousussa
Maatalousalalla on tapahtumassa rakennemuutos. Tilojen määrä vähenee, mutta samalla olemassa olevien tilojen koko kasvaa. Vaikka maatilojen kokonaismäärä on Suomessa vähenemään päin, maanviljelijän ammatin arvostus nousee koko ajan. Suomen Kuvalehden toteuttaman tutkimuksen mukaan maanviljelijän ammatin arvostus on noussut tasaisesti vuodesta 1991. Vuoden 2024 tutkimuksen mukaan maanviljelijän ammatti oli jo 30. arvostetuin ammatti Suomessa, kun vuonna 1991 se oli vasta sijalla 169.
Liitteenä käyttöönne artikkeli, jossa 15. sukupolvessa Kohtamäen tilaa isännöivä Harri Sippola ja uudenlaisen maatalousyrityksen perustanut Samuli Laurikainen kertovat millaisia eroja yrittämiseen liittyy, kun taustalla on pitkät perinteet tai itseluodut toimintatavat. Tutkimustulokset ovat myös vapaasti käytössä lähde mainiten.
Lähde 1: Maatilojen kehitysnäkymät vuoteen 2024 – 2032, Kantar Agri Oy
LIsätietoja: Pasi Saarnivaara, Kantar Agri Oy, pasi.saarnivaara@kantar.com
Lähde 2: Suomen kuvalehdet 1991-2024. Suomen kuvalehden tilaama Ammattien arvostus -tutkimus. Tutkimusyritykset: Verian (ent. Kantar Public) 2018, 2024, Taloustutkimus 1996–2010 ja M-tietokeskus 1991. Vastaajina 15-75-vuotiaita suomalaista Manner-Suomen alueelta. Vastaajamäärä eri vuosina 1576–2200 henkilöä. Arvioitavana 365-381 ammattia.
Yhteyshenkilöt
Minna AsunmaaKehityspäällikköRuokatieto Yhdistys ry
Puh:040 410 5270minna.asunmaa@ruokatieto.fiKuvat
Liitteet
Ruokatieto Yhdistys ry - rakkaudesta oman maan ruokaan
Ruokatieto Yhdistys ry viestii suomalaisen ruokaketjun osaamisesta ja työstä. Toimintamme ytimessä on suomalaisen ruoan arvostetuin alkuperämerkki Hyvää Suomesta. Yli 350 jäsentä ja merkinhaltijaa edustavat ruoka-alan toimijoita monipuolisesti. Lisäksi edistämme lasten ja nuorten ruokakasvatusta tekemällä tunnetuksi ruoan reittiä pellolta pöytään.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ruokatieto Yhdistys ry
Kuulammen koulu tuunasi perinneruoat ja vei Ruokavisan voiton11.4.2025 18:02:42 EEST | Tiedote
Tyrnäväläisen Kuulammen koulun oppilaat kokkasivat itsensä tämän vuoden Ruokavisan voittoon. Kuulammen menun pääruoassa kaikille tuttu uunilohi oli kääräisty letin muotoon ja höystetty herkullisesti fenkolilla sekä tuunattu taitavasti mausteilla. Todella tiukassa finaalissa kunniamaininnat saivat myös upeasti suoriutuneet Posion peruskoulu ja Kuivaniemen koulu Iistä.
Vuoden ruokakasvattajiksi valittiin Pirttimaan tila, Uusituvan tila sekä Maalaisjärki-kanavat11.4.2025 17:09:21 EEST | Tiedote
Vuoden ruokakasvattaja -huomionosoitus jaetaan tänä vuonna poikkeuksellisesti kolmelle toimijalle. Pirttimaan tila Torniossa, Uusituvan tila Outokummussa ja Maalaisjärki -kanavat Alavudelta ovat avanneet ovensa oppilaille joko virtuaalisten vierailujen ja videoblogin muodossa, tai vastaanottamalla oppilaita tilalleen tutustumiskäynnille tai maatilaleireille. Toiminnallaan palkitut ovat vahvistaneet lasten ja nuorten ymmärrystä ruokaketjun toiminnasta ja ruoan tuotannosta.
Hintakeskustelusta huolimatta kolmannes kotiin ostetusta ruoasta kotimaisia Hyvää Suomesta -tuotteita28.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Vaikka ruoan hinta on ollut vilkkaan julkisen keskustelun kohteena, suomalaiset kuluttajat pysyvät uskollisina kotimaiselle ruoalle. Hyvää Suomesta -alkuperämerkittyjen elintarvikkeiden osuus ruokakorin arvosta on 32 %, aivan kuten edellisenä vuonna.
Suomalainen ruokakulttuuri muuttuu ajassa – uutta kasvispainotteisuus, ruokasuositukset ja harmitukset28.2.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Kalevalan päivänä 28.2. juhlitaan myös suomalaista ruokakulttuuria. Ruokatiedon teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisille oma ruokakulttuuri on tänä päivänä perinteitä ja muutosta, raaka-aineita läheltä sekä erilaisia ruokavalioihin liittyviä asioita. Vastaajien mielikuvat nykypäivän suomalaisesta ruokakulttuurista ja ruokakulttuurista yleensä ovat lähentyneet.
Valtionhallinnon uudistukset tukevat ruokaviennin nopeaa kasvua6.2.2025 07:50:28 EET | Tiedote
Ruokatieto on tyytyväinen ulkoministeriön ilmoittamaan uudistukseen, joka koskee Business Finlandin ulkomaantoimintojen integrointia ulkoasianhallintoon. Tulevan uudistuksen yhteydessä Suomella on mahdollisuus kunnianhimoiseen vienninedistämisen kehittämiseen. Tulevaisuudessa järjestelmän tulee tehokkaimmalla ja asiakaslähtöisimmällä tavalla tukea kansainvälistyviä yrityksiä ja olla kilpailukykyinen suhteessa verrokkimaihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme