Kalevi Sorsa -säätiö

Tutkimus: Miesten ja naisten poliittiset kannat eriytyvät yhä enemmän Suomessa

Jaa

Suomessa puoluekannatus seuraa useissa länsimaissa havaittua trendiä, jossa miehet kannattavat yhä enemmän perinteistä talousoikeistoa ja radikaalioikeistoa, kun taas naiset suosivat vasemmistoa ja vihreitä. Suurin ero naisten ja miesten poliittisissa kannoissa on havaittavissa nuorissa ikäluokissa.

Suomessa puoluekannatus seuraa useissa länsimaissa havaittua trendiä, jossa miehet kannattavat yhä enemmän perinteistä talousoikeistoa ja radikaalioikeistoa, kun taas naiset suosivat vasemmistoa ja vihreitä, toteavat Hanna Wass ja Timo M. Kauppinen tutkimuksessaan.
Suomessa puoluekannatus seuraa useissa länsimaissa havaittua trendiä, jossa miehet kannattavat yhä enemmän perinteistä talousoikeistoa ja radikaalioikeistoa, kun taas naiset suosivat vasemmistoa ja vihreitä, toteavat Hanna Wass ja Timo M. Kauppinen tutkimuksessaan.

Muutos käy ilmi yleisen valtio-opin dosentti, varadekaani Hanna Wassin ja THL:n johtavan tutkijan Timo M. Kauppisen tutkimuksesta, joka julkaistiin viime viikolla Kalevi Sorsa -säätiön Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -raportissa. Artikkeli perustuu vuoden 2023 lopulla kerättyyn kyselyaineistoon sekä vaalitilastojen ja Tilastokeskuksen väestörakennetietojen vertailuun. 

– Naiset sijoittavat itsensä poliittisella kartalla vasemmalle selvästi useammin kuin miehet. Miehistä noin 60 prosenttia kannattaa keskusta-oikeistoa, kun taas naisista lähes yhtä moni tukee punavihreitä. Eriytyminen vaihtelee ikäryhmien mukaan. Esimerkiksi eläkeikäiset naiset kannattavat jopa enemmän oikeistoa, kun taas alle 35-vuotiaista yli 60 prosenttia kannattaa punavihreitä, Wass ja Kauppinen toteavat. 

Miesten keskuudessa ikä vaikuttaa vähemmän poliittiseen suuntautumiseen. Isoimmat erot sukupuolten välillä ovat nuorilla. 

- Nuoret miehet ovat naisia konservatiivisempia, kun taas naiset pitävät itseään liberaalimpina. Juuri liberaali-konservatiivi-jakolinja erottaa nuoria naisia ja miehiä eniten. Merkille pantavaa on, että politiikan asiakysymyksissä sukupuolten erot ovat pienempiä kuin identiteettiä kysyttäessä, Wass sanoo.

Tutkimuksessa on kartoitettu myös eri ikäryhmien ja sukupuolten näkemyksiä politiikan asiakysymyksiin, kuten talouspolitiikkaan, sisäiseen turvallisuuteen ja kehitysapuun. Tutkimustulokset kertovat siitä, millaisella politiikalla puolueet voivat saada kannatusta eri ryhmissä.

– Esimerkiksi vasemmistopuolueilla ja vihreillä on nuorten naisten keskuudessa huomattava kannatuspotentiaali. Sen realisoituminen edellyttää tasa-arvon, vihreään siirtymän ja vähemmistöjen oikeuksien kaltaisten kysymysten edistämistä. Toisaalta vasemmistopuolueiden on vaikeampaa kilpailla oikeistokonservatiivien kanssa samoista äänestäjistä, Wass huomauttaa.

Wassin ja Kauppisen mukaan on mahdollista, että suomalainen politiikka siirtyy vähitellen kohti Ruotsin mallia, jossa vasemmisto- ja oikeistopuolueet muodostavat ennen vaaleja toisilleen vaihtoehtoisiksi hallituspohjiksi asemoituvia yhteenliittymiä eli blokkeja.

– Blokkipolitiikka toisi selvempiä vaihtoehtoja vaaleihin, mutta syventäisi esimerkiksi miesten ja naisten välistä kuilua entisestään ja lisäisi siten politiikan polarisaatiota. Mielekkäämpi tapa vastata sukupuolten eriytymiseen onkin ajaa tasa-arvoa laajasti edistävää politiikkaa, jossa eri ryhmien edut eivät näyttäydy toisilleen vastakkaisina vaan koko yhteiskuntaa hyödyttävinä, Wass summaa.

Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 on sarjan kolmas osa. Siihen on kirjoittanut 15 meritoitunutta eriarvoisuuden tutkijaa. Mikko Niemelä ja Markus Laaninen käsittelevät artikkelissaan koetun hyvinvoinnin ja onnellisuuden muutoksia Suomessa. Mia Hakovirta, Mikael Nygård, Mikko Niemelä ja Marja Lindberg käsittelevät artikkelissaan perhepolitiikkaa ja lapsiperheiden toimeentuloa Pohjoismaissa 2000-luvulla.  Elina Kilpi-JakonenJenni Alisaari ja Anuleena Kimanen tarkastelevat maahanmuuttajanuorten osallisuutta yhteiskuntaan. Marja Riihelän ja Matti Tuomalan sekä Esa Karosen ja Jani Erolan artikkeleissa tarkastellaan sukupolvien välistä tuloliikkuvuutta tilastojen avulla.

Kirjan on kustantanut Into Kustannus ja toimittanut Anna Rajavuori. Julkaisuun on saatu rahoitusta Palkansaajasäätiöltä ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä.

Kalevi Sorsa -säätiö järjestää kirjan pohjalta keskustelutilaisuuden tiistaina 20.8.2024 klo 17–19 Helsingin yliopiston Tiedekulman STAGElla (Yliopistonkatu 4, Helsinki). Tilaisuutta voi seurata striimin kautta Tiedekulman verkkosivulla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Hanna Wass
Hanna Wass
Linda Tammisto
Lataa
Timo M. Kauppinen
Timo M. Kauppinen
Markus Ketola / THL
Lataa

Liitteet

Linkit

Kalevi Sorsa -säätiö

Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Se edistää oikeudenmukaista ekologista siirtymää tuottamalla julkaisuja, tapahtumia ja puheenvuoroja julkiseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö

Tutkimusraportti: Pääomatuloverokilpailu on kiihtynyt Euroopassa ja johtaa veromenetyksiin myös Suomessa4.2.2025 07:30:00 EET | Tiedote

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema tutkimusraportti tarkastelee pääomatulojen verotusta 15 Euroopan maassa. Useimmissa niistä on käytössä varakkaille suunnattuja veroetuja. Lisäksi viime vuosina yhä useammat maat ovat räätälöineet verohelpotuksia erityisesti ulkomailta muuttaville. Suomi on erityisen herkkä näiden verohelpotuksien aiheuttamille veromenetyksille. Raportti esittää verovälttelyn pysäyttämiseksi pääomatulojen minimiveroa EU:ssa.

Raportti: Leikkaukset hoivapalveluista siirtävät taakkaa läheisille ja voivat heikentää heidän työllisyyttään merkittävästi3.12.2024 07:15:00 EET | Tiedote

Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemassa tutkimusraportissa tarkastellaan, miten läheisten tekemä palkaton hoiva vaikuttaa heidän työllisyyteensä. Tutkimuskatsaus osoittaa, että palkaton hoiva vähentää läheisten osallistumista työelämään ja heidän työtuntejaan. Raportissa arvioidaan, että ympärivuorokautisen hoivan palvelupaikat vähenevät vuoteen 2030 mennessä noin 11 000:lla, mikä vähentää työllisyyttä 400–1900 henkilötyövuodella.

Ennakkotieto: Kaavaillut leikkaukset hoivapalveluista siirtävät hoivataakkaa läheisille ja heikentävät heidän työllisyyttään28.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Tiistaina 3.12. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee, miten hyvinvointialueiden kaavailemat ympärivuorokautisen hoivan leikkaukset siirtävät hoivataakkaa palveluiden tarpeessa olevien ikääntyneiden läheisille ja miten se vaikuttaa heidän työllisyyteensä. Raportissa tehdään myös ensi kertaa Suomessa arviolaskelma näistä vaikutuksista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye