Meriympäristön tila-arvio: Suomen merialueiden tilassa pieniä parannuksia, kokonaiskuva edelleen heikko
Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö ja Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottavat uudesta verkkojulkaisusta:
Itämeren tila on edelleen pääosin heikko. Kaikilla merialueilla rehevöitymisen vaikutukset häiritsevät luonnon monimuotoisuutta ja ravintoverkon toimivuutta. Haitallinen kehitys saattaa olla kuitenkin taittumassa. Vaikka muutos ei ole suurta verrattuna edelliseen, vuonna 2018 julkaistuun tila-arvioon, pidemmän aikavälin seurannassa näkyy pientä muutosta parempaan.

Suomen meriympäristön tila on arvioitu laajan asiantuntijaverkon voimin Suomen ympäristökeskuksen johdolla. Tila-arvio perustuu tieteellisiin ja tarkistettuihin tuloksiin. Aineistona on käytetty merialueelta vuosina 2017–2022 kerättyä, yli sataan merenhoidon indikaattoriin pohjautuvaa seurantatietoa. Näiden avulla voidaan arvioida, miten Suomen merialueet voivat. Osaa niistä on seurattu vuosikymmeniä, mutta osa on uudempia.
Suojelutoimilla voidaan parantaa meriluontoa
Itämeren tila-arviossa meriluonnon monimuotoisuutta tarkastellaan merinisäkkäiden, lintujen, kalojen, planktonyhteisöjen, merenpohjan elinympäristöjen ja ravintoverkon avulla. Meriluonto on ahtaalla rehevöitymisen ja monien muiden ihmisen aiheuttamien häiriötekijöiden takia. Merenpohjan ja ulappaekosysteemin kasvi- ja eläinyhteisöissä rehevöitymistä suosivat lajit ovat yleistyneet. Meriluonto on keskimäärin paremmassa kunnossa Pohjanlahdella kuin eteläisemmillä Suomen merialueilla. Tilan paranemista nähdään muun muassa harmaahylkeen, kalojen ja joidenkin merilintujen populaatioiden kohdalla.
“Suojelutoimenpiteillä voidaan parantaa tai ennallistaa meriluontoa, kun ne kohdistetaan oikein ja toteutetaan tarpeeksi laajasti. Tämä näkyy mm. kalastusrajoitusten myönteisenä vaikutuksena Saaristomeren kuhakannassa tai vieraspetojen poiston hyvinä tuloksina merilintukantojen poikastuotossa”, tila-arvion koordinaattori, tutkimuspäällikkö Samuli Korpinen Suomen ympäristökeskuksesta tiivistää.
Rehevöityminen ja ihmisen toiminta suurimmat syyt Itämeren heikkoon tilaan
Pääasialliset syyt Itämeren heikentyneeseen tilaan ovat ihmisen toiminta merellä ja rannalla ja varsinkin valuma-alueelta tuleva rehevöittävä kuormitus. Merellä erityisesti meriliikenne ja kalastus heikentävät meren tilaa. Rannalla rakentaminen, virkistyskäyttö, veneily ja näihin liittyvät rakenteet ja ruoppaukset ovat pääasiallisia syitä meriluonnon heikkoon tilaan.
Maalta tulevaa kuormitusta on pyritty vähentämään jo kauan, mutta toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä, ja ravinnekuormitus on edelleen Itämeren suurin ongelma. Se ei ole kuitenkaan lisääntynyt millään merialueella, ja pistekuormitus on vähentynyt laajalti. Varsinkin Suomenlahdella ja Saaristomerellä meren rehevää tilaa ylläpitävät mereen aiemmin ihmistoiminnan vaikutuksesta päätyneet ravinteet, ns. sisäiset ravinnevarastot.
Ongelmana myös vieraslajit, roskaantuminen ja vedenalainen melu
Vieraslajien määrä Suomessa on kasvanut ja monien haitallisten vieraslajien levinneisyys kattaa koko Suomen merialueen. Merten roskaantuminen näkyy erityisesti Suomenlahden, Saaristomeren ja Perämeren rannoilla, mutta roskien määrä rannoilla on laskenut seurantajakson aikana. Merenkulun aiheuttama vedenalainen melu on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana, ja Suomenlahti onkin jatkuvan melun osalta heikossa tilassa.
Tavoitteena meriympäristön hyvä tila
Vaikka vuoden 2018 ja vuoden 2024 välisissä tila-arvioissa ei näy suuria muutoksia, on meren tila pidemmässä seurannassa monilta osin kohentunut. Erityisesti rannikon pohjaeläinten, ympäristömyrkkyjen ja rantaroskien suhteen tila on parantunut, kun seurataan meren tilaa pidemmältä ajalta. Meren tila-arvio on tietopohja meren tilan parantamiseksi tehtäville toimille. Uudet toimenpiteet valmistuvat vuonna 2027.
Suomen merenhoitosuunnitelman tila-arvio laadittiin edellisen kerran vuonna 2018. Aikaisemmista raporttimuotoisista tila-arvioista poiketen aineisto on esitetty verkkosivumuotoisena, jolloin lukijan on helpompi löytää häntä kiinnostavat teemat. Lisäksi on mahdollista tutustua tilaa ja tavoitteita taustoittaviin ja syventäviin aineistoihin. Tila-arvio löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta Suomen meriympäristön tila 2024 (ymparisto.fi).
Lisätietoja:
Suomen ympäristökeskuksen yhteyshenkilö:
Samuli Korpinen
samuli.korpinen@syke.fi
puh. +358 40 661 8977
Ympäristöministeriön yhteyshenkilö:
Jan Ekebom
jan.ekebom@gov.fi
puh. +358504351286
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteyshenkilö:
Janne Suomela
janne.suomela@ely-keskus.fi
puh. +358407699072
Julkaisun tiedot:
Suomenkielinen verkkojulkaisu: Meriympäristön tila 2024
Ruotsinkielinen verkkojulkaisu: Havsmiljöns tillstånd i Finland 2024
Piepponen H, Laamanen-Nicolas L, Korpinen S, Back M, Ekebom J, Suomela J, Lahtinen T, Paavilainen P & Rinne H (2024) Suomen meriympäristön tila 2024. Verkkojulkaisu: Suomen meriympäristön tila 2024 (ymparisto.fi) Suomen ympäristökeskus.
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Kelirikko- ja painorajoituskausi käynnistyi Keski- ja Itä-Suomessa (Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)1.4.2025 08:56:49 EEST | Tiedote
Kelirikkokausi on alkanut ja kelirikosta varoittavia liikennemerkkejä on jo paikoin pystytetty teiden varsille. Kelirikon lopullinen vaikeusaste riippuu kuitenkin vielä paljon kevään säistä. Esimerkiksi kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset voivat helpottaa tilannetta. Eri teiden ja jopa tieosien välillä voi esiintyä voimakasta paikallista vaihtelua.
Lapin matkailuyrityksille suunnattu määräaikainen JTF-haku 31.3.–11.5.202531.3.2025 10:39:15 EEST | Tiedote
Rahoitusta voi hakea Lapin ympärivuotista matkailua edistäviin ohjelmapalveluhankkeisiin, jotka monipuolistavat matkailualueen palvelutarjontaa ja pidentävät sesonkia. Matkailualan yrityksiä halutaan kannustaa toteuttamaan innovatiivisia hankkeita, joiden avulla voidaan uudistaa alaa ja kehittää uusia tuotteita ja palveluja kansainvälisille asiakkaille.
Tillsammans mot bättre vattenförvaltning - föreslå lösningar och påverka Skärgårdshavets tillstånd!27.3.2025 12:21:02 EET | Pressmeddelande
Översiktsplanerna för att minska närings- och partikelbelastningen i Skärgårdshavsprogrammets pilotområden har färdigställts, och arbetet framskrider nu i samarbete med markägare för att genomföra verksamma vattenskyddsåtgärder. Planerna utgör grunden för åtgärderna, men lösningarna utvecklas tillsammans med markägarna, med lyhördhet för deras behov och utmaningar. Översiktsplanerna underlättar prioriteringen och verkställandet av verksamma åtgärder på avrinningsområdet och koordineringen av arbetet. och underlättar för olika aktörer att delta i arbetet. Ett brett samarbete är nyckeln till en förbättrad status för Skärgårdshavet, och alla aktörer i området är välkomna att delta.
Yhdessä kohti parempaa vesienhallintaa – ehdota ratkaisuja ja vaikuta Saaristomeren tilaan!27.3.2025 12:21:02 EET | Tiedote
Saaristomeri-ohjelman pilottialueiden yleissuunnitelmat ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseksi ovat valmistuneet, ja työ etenee nyt yhteistyössä maanomistajien kanssa vaikuttavien vesiensuojelutoimien toteuttamiseen. Suunnitelmat tarjoavat pohjan toimenpiteille, mutta ratkaisuja kehitetään yhdessä maanomistajien kanssa heidän tarpeitaan ja haasteitaan kuunnellen. Yleissuunnitelmat helpottavat vaikuttavien toimenpiteiden priorisointia ja toteutusta, valuma-alueilla, työn koordinointia ja helpottaa eri toimijoiden osallistumista työhön. Laaja yhteistyö on avain Saaristomeren tilan parantamiseen, ja kaikki alueen toimijat ovat tervetulleita mukaan.
Vattendrag som är känsliga för åtgärder inom skogsbruket – Dataunderlaget är till hjälp vid planeringen av åtgärder inom skogsbruket27.3.2025 09:55:00 EET | Pressmeddelande
Det nationella dataunderlaget över vattendrag som är känsliga för åtgärder inom skogsbruket är färdigt. Syftet med dataunderlaget är att hjälpa till att beakta vattendrag som är känsliga för åtgärder inom skogsbruket, redan i det skedet då man börjar planera skötselåtgärder. Dataunderlaget har sammanställts i samarbete mellan NTM-centralerna och Finlands miljöcentral (SYKE) och de geografiska objekten kan granskas på en karta. Dataunderlaget är avsett för att underlätta planeringsarbetet, så att skadlig inverkan på vattendrag kan förebyggas och minskas.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme