Vihreiden Inka Hopsu: Budjettiriihessä on vaihtoehtoja kulttuurin, opetuksen ja nuorisotyön leikkauksille

Opetus- ja kulttuuriministeriön syksyn budjettiehdotuksessa oli esitetty valtionavustuksiin leikkauksia 15 miljoonan euron edestä. Näiden lisäksi syksyn budjettiriihessä on päästävä sopuun siitä, miten valtiovarainministeriön ehdotuksessa OKM:n hallinnonalalle kohdistama 50 miljoonan euron leikkaus aiotaan toteuttaa. VM:n budjettiesityksessä 60 % lisäleikkauksesta menisi kulttuurin rahoista. 

– Tämä olisi valtava isku kulttuurialalle, joka on jo valmiiksi haastavassa tilanteessa koronavuosien jäljiltä. Tuntuu, ettei ymmärretä, mitä tällaiset leikkaussummat kulttuurialalla tarkoittavat, toteaa Hopsu huolestuneena.

– Hallitus perustelee kulttuurista leikkaamista julkisen talouden tilalla ja välttämättömyydellä, vaikka vaihtoehtoja Opetus- ja kulttuuriministeriön ulkopuolellakin olisi. Hallitus esimerkiksi käyttää 50 miljoonaa euroa siihen, että suuripäästöisten ajoneuvojen verotusta kevennetään, vaikka se on räikeässä ristiriidassa liikenteen päästövähennystavoitteiden kanssa. Tämän peruminen olisi esitettyjä leikkauksia järkevämpää, esittää Hopsu ja jatkaa,

– Hallitus jättää myös ympäristöverotuksen lähes täysin huomiotta, vaikka sen avulla parannettaisiin sekä valtiontalouden että ympäristön tilaa. Vaikka hallitus esitti kehysriihessä esimerkiksi kaivosveroon lähes kosmeettisen korotuksen, jää kaivosvero yhä kansainvälisessä vertailussa hyvin matalalle tasolle. Kaivosveron kohtuullisella korotuksella voitaisiin kattaa Opetus- ja kulttuuriministeriölle kohdistettu 50 miljoonan lisäleikkaustarve kokonaan.

Suomen teatterit ry viesti tällä viikolla, että teattereiden valtionosuuksiin ehdotettu 10 miljoonan euron leikkaus vastaa yli 20 pienen teatterin koko valtionosuutta ja tarkoittaisi käytännössä taidelaitosten sulkemista. Hallitus lisää kulttuurialan ahdinkoa myös nostamalla arvonlisäveroa, puolittamalla yksityisen kopioinnin hyvityksen, kiristämällä TKI-rahoituksen kriteereitä sekä leikkaamalla sosiaalietuuksia.

– Nämä kaikki leikkaukset yhdessä vaikuttavat kulttuurin- ja taiteentekijöiden toimeentuloon. Arvonlisäveron korotuksen on laskettu johtavan tilanteeseen, jossa kirjasta maksetaan enemmän veroja, kuin mitä kirjailija saa työstään palkkaa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Norjassa kirjoja ei veroteta lainkaan. Suomessa valitaan nyt aivan päinvastainen suunta, vaikka ihmisten lukemista pitäisi ennemminkin vahvistaa, Hopsu muistuttaa.

-Vaikka kulttuuripoliittinen selonteko on vielä työn alla, on budjettiriihessäkin ymmärrettävä kulttuurin arvo ja merkitys, muuten jää selonteko tyhjäksi puheeksi, ilman työkaluja, Hopsu jatkaa. 

Hallitus päätti perua erittäin hankalasti toteutettavan esityksensä maksuttoman oppimateriaalin rajaamisesta, mutta tuo 12 miljoonaa esitetään korvattavaksi vastaavansuuruisin vähennyksin toisen asteen koulutuksen hankerahoituksesta ja ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksesta. Kasvatuksen ja koulutuksen alalta hallitus on leikannut jo kevään kehysriihessä 100 miljoonaa euroa ammatillisen koulutuksen rahoituksesta.

– Toisen asteen koulutus on jo valmiiksi tiukoilla, siellä kurotaan kiinni perusopetuksen tippuneita oppimistuloksia heikosta lukutaidosta lähtien, myös nuorten pahoinvointi näkyy toisen asteen arjessa. Kiristys näkyy oppilaitoksissa, vaikka kuinka pyrittäisiin kohdentamaan vain aikuisiin. Kehittämistyöhönkin kannattaisi satsata. Nyt esitykset eivät luo kuvaa, että hallitus arvostaisi ammatillista koulutusta. 

-Vihreät on tarjonnut hallituksen lyhytjänteiselle leikkauspolitiikalle useita vaihtoehtoja. Niitä olisi nyt syytä pohtia vakavasti, Hopsu päättää.