Vesterinen yhtyeineen on tämän hetken suurin iskelmäbändi, mutta miten tähän on tultu? Antti Heikkinen avaa bändin tarinan, jota ei ole koskaan aiemmin kerrottu
23.8.2024 10:41:20 EEST | Like Kustannus | Tiedote
Mikä tekee Vesterinen Yhtyeineen -orkesterista yhden Suomen suosituimmista livebändeistä, joiden hitit ovat radiokanavien vakiosoitossa? Kymmenhenkinen yhtye on onnistunut luovimaan päivänpopin, hiphopin ja sooloartistien miinoittaman musiikkikentän lävitse ja löytänyt yleisönsä soundilla, joka asettuu suomirockin ja iskelmän leikkauspisteeseen. Nykyään bändin kiertueet myydään hetkessä loppuun, ja tunnelma keikoilla on suorastaan hurmoksellinen.
Omaleimaisuus ja tinkimättömyys ovat myös uhanneet yhtyeen uraa, mutta lopulta juuri nämä piirteet ovat kääntyneet voitoksi. Sitä, mikä on hartaudella rakennettu, eivät musiikkibisneksen trendien muutokset heilauta.
– Vesterinen Yhtyeineen on tehnyt ennen suurta menestystään huomattavan pitkän taipaleen. Jopa niin pitkän, että monelle sen mitta tulee yllätyksenä. Yhtye ei suinkaan ilmestynyt muutama vuosi sitten tyhjästä, vaan bändi aloitti jo viitisentoista vuotta sitten. Matkalla on tarvittu sisua, sinnikkyyttä ja uskoa omaan tekemiseen, mutta mikään niistä ei toteudu, ellei taustalta löydy lujaa yhteishenkeä ja vankkumatonta ystävyyttä, yhtyeen tarinan kirjoittanut Antti Heikkinen sanoo.
Vesteriset eivät ole riidelleet bändiään hajoamisen partaalle, eivätkä he ole antaneet periksi silloinkaan, kun suuressa festariteltassa on luuraillut vain muutama kymmen katsojaa. Määrätietoisuus on kannattanut.
– Yhtye on nyt huipulla – tai ainakin hyvin korkealla, koska varsinainen huippu on luultavasti vielä edessäpäin, Heikkinen pohtii.
– Nyt julkaistava kirjahan on kuitenkin vain välitilinpäätös tähän astisesta. Välitilinpäätökset ovat monesti turhia tai ainakin mitäänsanomattomia, mutta Vesterisiin väite ei päde. Tarina on ehdottomasti kertomisen arvoinen. Taiteilijatarinat taas ovat monesti traagisia, riitaisia tai muuten synkähköjä. Vesteristen tarinasta jää hyvä mieli. Näinä aikoina hyvää mieltä ei liiaksi tarjoilla – ei kansien välissäkään.
Antti Heikkinen (s. 1985) on nilsiäläinen kirjailija. Hänen esikoisromaaninsa Pihkatappi (2013) sai Savonia-palkinnon ja Kalevi Jäntti -palkinnon. Kuuden romaanin lisäksi Heikkinen on kirjoittanut menestyksekkäät elämäkerrrat muun muassa Juice Leskisestä, Heikki Turusesta
ja Eila Roineesta. Teatterilava on Heikkiselle rakas paikka: kirjoittamisen ohella hän näyttelee, laulaa ja tekee stand up -keikkoja.
Vesterinen yhtyeineen on käsittely- ja arvosteluvapaa julkaisupäivänä 19.9.2024.
Tiedustelut, haastattelupyynnöt ja pdf-vedokset: jenni.heiti@like.fi
Arvostelukappaleet: arvostelukappale@otava.fi
Yhteyshenkilöt
Jenni HeitiMarkkinointi- ja viestintäpäällikkö
Kaunokirjallisuus,
musiikki & populaarikulttuuri
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Like Kustannus
Kaupungin keskellä olevaan metsään katoaa tyttö, eikä kukaan tunnu välittävän – Tiina Raevaaran kylmäävä sarjanavaus vie pikkukaupungin pimeyteen3.2.2026 09:49:45 EET | Tiedote
Tiina Raevaaran Kaupunki jonka keskellä on metsä on Tuonijoki-sarjan ensimmäinen osa. Kirja kertoo nousukauden varjopuolista ja sen juoni ulottuu 1980-luvun lopulta nykypäivään. Raevaara on ammentanut kirjaan runsaasti elementtejä omasta lapsuudestaan ja nuoruudestaan 1980–90-luvuilla.
Miten muinaiset riimut voivat auttaa meitä voimaan paremmin?29.1.2026 08:22:00 EET | Tiedote
Modernin, Turussa asuvan noidan kokoama riimujen käsikirja sopii sekä riimuperinteestä kiinnostuneelle harrastajalle että self helpin ystävälle, joka haluaa soveltaa riimuviisautta omassa elämässään.
Auschwitzin naisorkesterin tarina avaa uuden näkökulman keskitysleiritodellisuuteen22.1.2026 15:14:04 EET | Tiedote
Auschwitzin naisorkesteri perustettiin vuonna 1943 ja se toimi reilun vuoden verran. Orkesterin tehtävänä oli soittaa marssimusiikkia keskitysleirin portilla, kun vangit lähtivät aamulla töihin ja saapuivat sieltä illalla. Naiset soittivat myös yksityisesti korkea-arvoisille natseille. Orkesterissa soittaneet 50 naista olivat nuoria, suuri osa juuri ja juuri teinityttöjä. Orkesteri pelasti heidän henkensä, sillä he eivät joutuneet pakkotyöhön vaan olivat leirin parempiosaisia. Tästä syntyi konflikteja sekä orkesterin jäsenten välillä että muiden leirivankien kanssa. Osa tytöistä tuhosi soittimensa leiriltä vapauduttuaan eikä soittanut säveltäkään enää koskaan. Kirjassa on suuri määrä henkilöitä, mutta keskiöön nousee mm. orkesterin johtaja Alma Rosé. Hänet passitettiin aluksi "ihmiskoeosastolle" muka-lääketieteellisiin hedelmällisyyskokeisiin, mutta kun selvisi, että Rosé oli ”musiikkimaailman kuninkaallinen” eli ammattiviulisti, jonka eno oli itse säveltäjä Gustav Mahler, Rosésta teht
Karl Ove Knausgårdin Yökoulu on sysimusta kertomus ihmisen noususta ja tuhosta21.1.2026 14:15:00 EET | Tiedote
Omaelämäkerrallisella Taisteluni-romaanisarjalla maailmanmaineeseen nousseen Karl Ove Knausgårdin uusi romaani Yökoulu sukeltaa syvälle ihmisen ahneuteen. Se on kehutun Aamutähti-sarjan neljäs, itsenäinen osa. Ensimmäiseen osaan perustuva Morgonstjärnan – Aamutähti -ooppera saa maailmanensi-iltansa Kansallisoopperassa 30.1.2026.
Totuudenetsijän muotokuva – Maaliskuussa julkaistava Alkemisti avaa A.W. Yrjänän sisäisen kartaston21.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote
A.W. Yrjänä, Alkemisti on katsaus sukupolvensa merkittävimpiin kuuluvan taiteilijan ajattelun ja olemisen syviin pohjavireisiin ja niiden taustalla vaikuttaviin salattuihin aatevirtauksiin. Kirjan on kirjoittanut Hippo Taatila ja se julkaistaan 6.3.2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme