Finnvera Oyj

Finnveran Mauri Kotamäki: Donald Trumpin tuontitullipuheet herättävät huolta suomalaisviejissä – ”Vaikuttaa käsittämättömän huonolta talouspolitiikalta”

Jaa

Vaalihuuma nousee Yhdysvalloissa, ja ehdokkaat ovat jo ehtineet tehdä konkreettisia talouspoliittisia avauksia. Republikaanien ehdokas Donald Trump ehdotti vastikään 20 prosentin tuontitulleja kaikille maille ja 60 prosentin tulleja Kiinalle. Toteutuessaan tämä politiikka olisi haitallista paitsi Yhdysvalloille, se aiheuttaisi myös päänvaivaa ympäri maailman. Suomelle korkea tuontitulli olisi erityisen huono asia, koska Suomi on erityisen riippuvainen kansainvälisestä kaupasta ja Yhdysvallat on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista. Demokraattipuolueen presidenttiehdokkaan Kamala Harrisin kauppapolitiikka olisi Trumpia miedompaa ja näin ollen suotuisampaa suomalaisille vientiyrityksille, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki

Viime vuosina Ruotsi ja Yhdysvallat ovat vuorotelleet Suomen tärkeimpänä viennin kohdemaana tavaraviennin arvolla mitattuna. Suomen tavaravienti Yhdysvaltoihin oli vuonna 2023 noin 8,5 miljardia euroa.

”Demokraattien ehdokas Kamala Harris ei kannata yleisiä tuontitulleja. Kauppapolitiikka olisi tältä osin selvästi Trumpia miedompaa – mitä voi pitää talouden kannalta hyvänä asiana. Todennäköisesti myös Harris haluaisi jatkaisi Joe Bidenin tiukkaa linjaa Kiinaa kohtaan”, pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.

”Eivät Yhdysvaltain nykyisetkään tuontitullit ole taloudellisesta näkökulmasta ilmiselvästi kannatettavia, mutta toimitusketjuriskeihin ja geopolitiikkaan liittyen ne ovat sentään ymmärrettäviä”, hän jatkaa.

”Kiinasta on tullut liian suuri” – Kiinan talousmalli on kestämätön

Mauri Kotamäki muistuttaa, että Kiinan omat poliittiset toimet ovat kauppariitojen takana.

”Kiina on tukenut omaa teollisuuttaan ja siten aiheuttanut globaalin markkinahäiriön. Kiinasta on yksinkertaisesti tullut liian suuri, jotta trendi voisi enää jatkua ilman vastatoimenpiteitä. Kaiken lisäksi Kiinan talousmalli ei ole kestävä Kiinan omastakaan näkökulmasta. Kaikille osapuolille olisi parempi, jos Kiina ottaisi askeleen kohti markkinataloutta ja alkaisi asteittain purkamaan keskusjohtoisuutta. Se, kuinka todennäköistä politiikan muutos olisi, on asia erikseen”, Kotamäki summaa.

Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota on ollut tapetilla jo vuosia ja siihen liittyen on keskusteltu tuontitulleista, joita sekä republikaanit että demokraatit kannattavat. Presidenttiehdokkaiden välillä on kuitenkin eroja tavassa, jolla tuontitullit implementoitaisiin.

Kotamäen mukaan Trumpin määrittelemä tuontitulli saattaisi vahvistaa dollarin arvoa. Valuuttakurssin vahvistuminen vähentäisi tuontitullin tavoiteltua vaikutusta ja heikentäisi Yhdysvaltain talouden hintakilpailukykyä.

”Valuuttakurssivaikutuksen lisäksi tuontitulli heikentäisi yhdysvaltalaisten yritysten kilpailukykyä ja kiihdyttäisi inflaatiota, koska yhdysvaltalaisyritysten käyttämien välipanosten hinta nousisi. Tuontitullien kustannukset päätyisivät siis lopulta yhdysvaltalaisten yritysten ja kuluttajien kontolle”, Kotamäki sanoo.

Tuontitullit johtaisivat vastareaktioon – ”Kumpikaan ehdokkaista ei tule saamaan ohjelmaansa läpi ilman poliittista kalabaliikkia”

Negatiivinen vaikutus olisi sekin, että monet muut maat asettaisivat todennäköisesti vastatulleja yhdysvaltalaisia tuotteita vastaan, mikä edelleen haittaisi Yhdysvaltain taloutta.

”Kaiken kaikkiaan Trumpin 20 prosentin tuontitulli vaikuttaa käsittämättömän huonolta talouspolitiikalta. Kansainvälinen kauppa kärsisi, kun maiden välille nousisi tulleja ja lopulta kaikilla menisi huonommin, kuin alkupisteessä. On myös lähes käsittämätöntä, miksi Trump haluaisi asettaa tulleja Yhdysvaltain läheisille liittolaisille, joiden kanssa kannattaisi päinvastoin käydä enemmän kauppaa”, Kotamäki sanoo.

Maailman on sopeuduttava marraskuisten presidentinvaalien tulokseen - oli äänestystulos mikä tahansa.

”Asioihin, joihin emme voi vaikuttaa, on vain sopeuduttava. Tämä pätee myös Yhdysvaltain politiikkaan. Toisaalta presidentinvaalit käydään puheiden kautta, ja puheet ovat vasta puheita. Lopulta politiikan implementointi eli teot painavat ja kertovat, mikä on mahdollista ja mikä ei. Kumpikaan ehdokkaista ei tule saamaan ohjelmaansa läpi ilman poliittista kalabaliikkia”, Kotamäki toteaa.

Lisää aiheesta:

Finnveran Rahoitus & kasvu -kesäkatsaus: Suomen vienti kärsii kilpailukykynsä vuoksi, mutta kriittiset päätökset tehdään ensi syksynä (PDF)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878, etunimi.sukunimi@finnvera.fi

Kuvat

Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Itä-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran rahoitus notkahti Itä-Suomen alueella – rahoitus omistajanvaihdoksiin kasvoi13.3.2025 09:29:32 EET | Tiedote

Finnveran Itä-Suomen alueen yrityksille myöntämän rahoituksen kasvu taittui vuonna 2024 ja laski vuoden 2022 tasolle. Suomen alavireinen talous, vientimarkkinoiden heikot näkymät ja geopoliittinen epävarmuus vaikuttivat alueen pk- ja midcap-yritysten rahoituskysynnän varovaisuuteen. Vaikka talouden pohjakosketuksen uskotaan olevan jo takana päin, ei Itä-Suomessa yritysten investoinnit eikä rahoituksen kysyntä kääntynyt vielä vuoden 2024 lopulla kasvuun. Itä-Suomen maakunnista vain Pohjois-Savossa Finnveran rahoituksen myöntäminen kasvoi edellisvuodesta. Muissa Itä-Suomen maakunnissa myönnetyn rahoituksen volyymit laskivat.

Sisä-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran osarahoittamat investoinnit laskivat selvästi alueen suurissa maakunnissa Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä – Kanta-Hämeessä investointirahoitus kasvoi hieman12.3.2025 09:15:00 EET | Tiedote

Finnvera myönsi vuonna 2024 rahoitusta Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen yhteensä 154 miljoonaa euroa (155). Talouden epävarmuuden tuoma varovaisuus näkyy erityisesti Finnveran yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa järjestämän investointirahoituksen voimakkaana laskuna edellisvuodesta alueen suurissa maakunnissa Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Kanta-Hämeessä investointien rahoitus hieman kasvoi, vaikka kokonaisrahoitus laski. Talouden alavireestä kertoo se, että myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä laski maakunnissa viidenneksen edellisvuoden tasosta. Talouden voimakkaampi kasvukäänne alueella näyttää siirtyvän vuoden 2025 loppupuolelle. Vireillä olevia rahoitushankkeita on Sisä-Suomen maakunnissa vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran rahoitus Pohjanmaalle kasvoi, Etelä-Pohjanmaalle säilyi ennallaan ja Keski-Pohjanmaalle laski11.3.2025 10:16:10 EET | Tiedote

Vuonna 2024 Finnveran myöntämä rahoitus Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yrityksille kasvoi 108 miljoonaan euroon (90). Finnveran rahoitus Pohjanmaalle kasvoi, Etelä-Pohjanmaalle säilyi ennallaan ja Keski-Pohjanmaalle laski. Suurin osa rahoituksesta kohdistui Pohjanmaan yrityksille, ja toimialoista teollisuus oli edelleen suurin rahoituksen saaja kaikissa kolmessa maakunnassa. Toimialoista kasvua nähtiin erityisesti liike-elämän palveluissa, kaupassa ja kuluttajapalveluissa sekä maatalouselinkeinossa. Viennin rahoitus kasvoi merkittävästi Pohjanmaalla, mikä kertoo alueen vientiyritysten kansainvälisestä kilpailukyvystä.

Lounais-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Satakunta nousi alueen talouden veturiksi – Finnveran rahoitus Satakuntaan yli tuplaantui, Varsinais-Suomen rahoitus laski tuntuvasti7.3.2025 09:10:00 EET | Tiedote

Lounais-Suomen maakuntien erot yritysten näkymissä ja rahoituksessa jakautuivat poikkeuksellisen suuriksi vuonna 2024. Finnveran myöntämä rahoitus Satakunnan pk- ja midcap-yrityksille yli tuplaantui, kun taas Varsinais-Suomessa rahoitus laski yli viidenneksellä edellisvuodesta. Varsinais-Suomen vaisua rahoituskysyntää selittää suurten hankkeiden puute. Satakunnassa puolestaan rahoitus kasvoi niin investoinneissa kuin yritysten kasvua vauhdittavassa käyttöpääomarahoituksessa ja toimitusten rahoituksessa. Satakunnassa myös viennin rahoitus ja rahoitettujen yrityskauppojen määrä kasvoivat toisin kuin Varsinais-Suomessa. Molemmat maakunnat ovat teollisuusvetoisia. Varsinais-Suomessa tunnelma on odottava, kun taas Satakunnassa teollisuuden kasvua ruokkii muun muassa energiaklusterin positiivinen kehitys, arvioi aluejohtaja Seija Pelkonen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye