Metsäprofessori: Japani kehittää vanhentunutta metsätalouttaan voimakkailla tukitoimilla
Japanin metsien korjuun ja jalostuksen teknologia on professori Ueki Tatsuhiton mielestä vanhentunutta. – Voi sanoa, että Japanin metsätalous on jäänyt 1980-luvulle, minkä jälkeen ei ole tapahtunut merkittävää alan teknologista kehitystä. Nyt olemme pulassa, kun kaikki metsät ovat päätehakkuuiässä.
–Me olemme 30 vuotta jäljessä esimerkiksi Itävallan metsätaloutta, jota voidaan vuoristo-olosuhteiden suhteen verrata Japanin metsiin. Vain pohjoisessa Hokkaidon alueella voi tavata kehittynyttä pohjoismaista korjuuteknologiaa.
Professori Tatsuhito Inan kaupungin Shinsu yliopistosta tutkii vuoristo-olosuhteiden metsänhoitoa, puun korjuutekniikoita ja metsien sertifiointeja. – 1970- luvulle asti metsiä hakattiin, metsätaloutta ja puunjalostusta kehitettiin. Kun halpa tuontipuu korvasi oman raaka-aineen käytön, se johti suureen muutokseen Japanin metsäpolitiikassa, kun metsänhoito ja metsäsektorin kehittäminen laiminlyötiin.
–Kun meidän metsien korjuuteknologiamme on vanhentunutta ja jäänyt kehittymättä, se on tehotonta ja puun saannon hyötysuhde on alhainen. Tämän seurauksena myös puuta jalostava teollisuus on jäänyt kehittymättä, minkä seurauksena pääosa puurakentamisen komponenteista tuodaan ulkomailta, kuten Suomesta.
Japanin hallitus tukee voimakkaasti omien metsien käytön lisäämistä
Kun pääosa Japanin metsistä on vuoristoalueilla, joissa maaperä on pehmeää, metsänhakkuut aloitetaan metsäteiden rakentamisesta. – Hakkuiden tekeminen vuoristo-oloissa vaatii osaamista. Suurin puute on osaavista metsureista, joista neljännes on yli 65 - vuotiaita.
–Jotta saamme metsiin ammattitaitoisia metsureita, on tarjottava nykyistä parempaa palkkaa ja luotava turvalliset työolot. Tähän kaikkeen tarvitsemme koulutusta, mitä tarjotaan nyt esimerkiksi metsureiden osalta mestari-kisällikoulutuksena.
Kun alimmillaan Japanin omien metsävarojen käyttö oli 18 prosenttia, se on saatu nyt nostettua 40 prosentin tasolle. – Tämä on seurausta Japanin hallituksen voimakkaista tukitoimista, joilla halutaan nostaa omien metsävarojen käyttöä. Nyt tukea metsänkorjuuseen, metsäteiden tekoon ja jalostukseen voidaan hakea valtiolta, lääniltä ja kunnilta. Tällä hetkellä on vaikea nähdä, että ala kehittyisi ilman voimakkaita valtion tukitoimia, koska puun hinta markkinoilla ei vastaa edes korjuukustannuksia, sanoo Tatsuhito.
–Metsätaloudella on ollut Japanin taloudelle ja erityisesti aluetalouksille suuri merkitys. Kun vielä 1980-luvulla metsätalous työllisti 900 tuhatta ihmistä, nyt määrä on pudonnut 40 tuhanteen työpaikkaan. Jos haluamme hyödyntää nykyistä enemmän metsävarojamme, koko metsäsektorin teknologiaa tulee modernisoida ja kehittää. Me voimme oppia esimerkiksi Itävallan vuoristoalueen metsänhoidosta ja suomalaisesta puutuoteteollisuudesta ja designista, muistuttaa Tatsuhito.
Metsänomistajat omistavat kehitteillä olevan hiilimarkkinan
Tatsuhiton mukaan Japanissa kehitetään metsien hiilen sidontaa ja siihen perustuvaa hiilimarkkinaa. – Se on Japanin hallituksen ilmastopolitiikan linkki metsien tulevaan käytön mahdollisuuksiin.
–Kun metsänomistajat omistajat hiilimarkkinan, metsänhoitoyhdistysten tehtävä on kerätä oman alueen kasvun kokonaissumma, mitä voidaan myydä isompana eränä markkinoille. Tähän markkinan toimivuuteen tarvitaan ajantasaista tietoa metsien kasvusta ja tilasta. Mitä paremmin metsiä hoidetaan, sitä paremmin ja pidemmin ne sitovat hiiltä.
Japanin sellu- ja paperiteollisuus nojaa tuontipuuhun ja oma puu pyritään ohjaamaan Tatsuhiton mukaan sahatavaran jalostukseen. – Lisäksi on tutkimusta puupohjaisten uusien ratkaisujen kuten esimerkiksi pakkausteollisuuden, bioenergian, puupohjaisen tekstiilin ja kemikaalien parissa.
–Puurakentamisen kasvun trendi on vahvaa. Varsinkin isojen toimistorakennusten, hallien ja julkisten rakennusten rakentamisessa on markkinarako, mihin esimerkiksi suomalaisten puutuoteteollisuuden yritysten ja toimittajien kannattaa pyrkiä mukaan.
Artikkelisarja Japanista
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee kesän aikana artikkelisarjan Japanista. Sarjassa käsitellään Japanin metsätalouden trendejä, metsäbiotaloutta ja puurakentamista. Sarjassa esitellään myös Japanin kauppaa tekeviä puualan suomalaisyrityksiä.
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tatsuhito Ueki, atueki@shinshu-u.ac.jp
Kuvat
Lisätietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Metsäalan yrittäjä Roope Tonteri: Metsänomistajia ei kuulla riittävästi metsäkeskustelussa9.10.2024 10:22:09 EEST | Artikkeli
Kolminkertainen lumilautailun maailmanmestari valkealalainen Roope Tonteri toimii metsäalan yrittäjänä ja seuraa ihmetellen mustavalkoista metsäkeskustelua. – Siinä puhutaan metsänomistajien ylitse, kun ympäristöväellä on oma kuplansa ja teollisuudella omansa. Metsänomistaja jää puun ja kuoren puristukseen. Ei siellä A-studiossa kovin usein metsänomistajia näy. –Kun itsekin tähän keskusteluun olen osallistunut, tunnistan että tietyt mediat ovat valinneet puolensa tukea ympäristönäkökohtia. Vaikka suurin ilmastomuutoksen syy on fossiilisten päästöissä, ympäristöjärjestöt ovat onnistuneet kääntämään ilmastokeskustelun metsiin. Ne saavat medioissa viestinsä varmasti läpi, koska hallitsevat viestinnän paremmin kuin metsänomistajat. Tonteri ihmettelee, kun televisiossa puhutaan ilmastonmuutoksesta, kuvassa on uudistushakkuualue ja metsäkone. –Voisiko siihen joskus laittaa kuvaa kaupungista, jossa liikenne ja asutus tuottavat fossiilisia päästöjä. Vaikutelmaksi tulee, että maaseutu on syylli
Suomi on edelläkävijä metsän ja ilmaston keskinäisessä tutkimuksessa2.10.2024 08:13:00 EEST | Artikkeli
Helsingin yliopiston Itä-Aasian tutkimuskoordinaattorina toimivan metsätieteen tohtori Joni Kujansuun mukaan Suomen osaaminen metsän ja ilmaston välisessä tutkimuksessa on maailman huippuluokkaa. –Korona keskeytti Japanin ja Kiinan yliopistojen kanssa tehtäviä yhteistyöhankkeita, joita pyritään saamaan uudelleen käyntiin. – Meillä on esimerkiksi paras ymmärrys siitä, miten eri kemialliset yhdisteet reagoivat toisiinsa ilmakehässä erilaisissa sääolosuhteissa ja ilmasto-olosuhteissa. Myös tutkimustiedon datan analysoinnissa olemme maailmalaajuisestikin vertailtuna edelläkävijöitä, kuvailee Kujansuu. Helsingin yliopiston SMEAR II –asemalla Hyytiälässä on tutkittu metsäekosysteemin ja ilmakehän välisiä suhteita jo lähes 30 vuoden ajan. Mittauksista saadaan tietoa muun muassa metsän hiilitaseesta ja sen vaihtelun syistä sekä metsien kokonaismerkityksestä ilmastolle. –Olemme metsän ja ilmaston keskinäisen tutkimuksen kannalta ylivoimaisia edelläkävijöitä maailmassa. Meillä on yli sata todell
Professori Ilkka Leinonen: Suomen ilmastopolitiikka on tehotonta - teknisten nielujen käyttöönotto välttämätöntä25.9.2024 08:25:16 EEST | Artikkeli
Tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mielestä Suomi ei ole onnistunut vähentämään fossiilisia päästöjä riittävästi, sähköntuotannon päästöjä lukuun ottamatta. – EU:n ja Suomen ilmastopolitiikka on tehotonta, koska se nojaa liikaa metsien heikkeneviin nieluihin, eikä panosta tarpeeksi fossiilisten alasajoon, uusiutuvaan energiaan eikä hiilen talteenottoon. On luotettu liikaa metsänielujen kompensoivaan vaikutukseen, siitä huolimatta, että näiden nielujen kasvattaminen nykyisestä on käytännössä mahdotonta. – Sen sijaan, että puhutaan päästöoikeuksien ostamisesta päästöjen kompensaationa, Suomen tulisi edelleen vauhdittaa fossiilisten käytön vähentämistä ja investoida teknologisiin hiilinieluihin. 17 vuotta Britanniassa työskennellyt Leinonen ihmettelee, että Suomen ilmastokeskustelua käydään julkisuudessa etupäässä metsistä ja niiden nieluista. – Ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen. – Suomella on mah
Metsänhoitoa pidetään Japanissa suojelua parempana ilmastotoimena18.9.2024 10:35:48 EEST | Artikkeli
–Jos täällä ei olisi metsätaloutta, ei olisi kylääkään, sanoo Higashishirakawa kylän Metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Kouki Taguchi. Kun 92 prosenttia kylän pinta-alasta on metsää, metsänkorjuu, kuljetukset ja sahat työllistävät kyläläisiä niin, että aluetalous pyörii sen varassa. Higashishirakawa on kylä Kamon alueella, Gifun prefektuurissa Japanissa. Kylässä on runsaat 2000 asukasta ja 800 kotitaloutta, joista joka toisella on metsäomaisuutta. Kylä on valittu yhdeksi Japanin kauneimmista kylistä. Kylässä on metsiä noin 8200 hehtaaria, josta ylipuolet on talouskäytössä. Valtio omistaa metsistä noin 400 hehtaaria, kylä noin 450 hehtaaria ja loput ovat noin tuhannen yksityishenkilön omistuksessa. –Yksityisten omistamat metsälöt ovat pirstaloituneet pieniksi palstoiksi ja niiden omistajat asuvat kaupungeissa. Heitä ei kiinnosta pienten metsien hoito eivätkä hakkuut, koska niistä ei saa mitään taloudellista hyötyä. Korjuukustannusten kanssa puun kuutiohinta on järeissä puissa 140 euro
Metsäteollisuuden Lindström: Suomeen saatava korkean arvonlisän teollisia investointeja11.9.2024 14:33:24 EEST | Artikkeli
Metsäteollisuus ry:n johtaja ja pääekonomisti Maarit Lindström odottaa uudelta EU:n komissiolta aiempaa fiksumpaa teollisuuspolitiikkaa. – Me tarvitsemme visiota eurooppalaisesta teollisesta tulevaisuudesta, jossa myös bio- ja kiertotalous on uudella tavalla huomioitu ja jossa houkutellaan uusia korkean arvonlisän teollisia investointeja myös Suomeen. – Kuten olemme nähneet, uusien investointien saaminen on haasteellista, kun niitä on mennyt Suomen ohi. Eri maiden kesken käydään investoinneista kovaa kilpailua. Tätä eriarvoistaa monien maiden kansallisesti räätälöimät tukipaketit esimerkiksi energiasektorille. Teollisuuspolitiikalle tulee antaa jatkossa uutta sisältöä esimerkiksi biotalouden kautta. Lindström muistuttaa, että metsäteollisuuden taloudelliset mahdollisuudet ovat Euroopassa suuret. – Kukapa ei haluaisi tulevaisuudessa käyttää uusiutuvaa, biohajoavaa, kierrätettävää ja hiiltä sitovaa materiaalia tuotteidensa pohjana pikemminkin kuin fossiilisista, ehtyvistä materiaaleista
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme