Metsäprofessori: Japani kehittää vanhentunutta metsätalouttaan voimakkailla tukitoimilla

Japanin metsien korjuun ja jalostuksen teknologia on professori Ueki Tatsuhiton mielestä vanhentunutta. – Voi sanoa, että Japanin metsätalous on jäänyt 1980-luvulle, minkä jälkeen ei ole tapahtunut merkittävää alan teknologista kehitystä. Nyt olemme pulassa, kun kaikki metsät ovat päätehakkuuiässä.

–Me olemme 30 vuotta jäljessä esimerkiksi Itävallan metsätaloutta, jota voidaan vuoristo-olosuhteiden suhteen verrata Japanin metsiin. Vain pohjoisessa Hokkaidon alueella voi tavata kehittynyttä pohjoismaista korjuuteknologiaa.

Professori Tatsuhito Inan kaupungin Shinsu yliopistosta tutkii vuoristo-olosuhteiden metsänhoitoa, puun korjuutekniikoita ja metsien sertifiointeja.  – 1970- luvulle asti metsiä hakattiin, metsätaloutta ja puunjalostusta kehitettiin. Kun halpa tuontipuu korvasi oman raaka-aineen käytön, se johti suureen muutokseen Japanin metsäpolitiikassa, kun metsänhoito ja metsäsektorin kehittäminen laiminlyötiin.

–Kun meidän metsien korjuuteknologiamme on vanhentunutta ja jäänyt kehittymättä, se on tehotonta ja puun saannon hyötysuhde on alhainen. Tämän seurauksena myös puuta jalostava teollisuus on jäänyt kehittymättä, minkä seurauksena pääosa puurakentamisen komponenteista tuodaan ulkomailta, kuten Suomesta.

Japanin hallitus tukee voimakkaasti omien metsien käytön lisäämistä

Kun pääosa Japanin metsistä on vuoristoalueilla, joissa maaperä on pehmeää, metsänhakkuut aloitetaan metsäteiden rakentamisesta. – Hakkuiden tekeminen vuoristo-oloissa vaatii osaamista. Suurin puute on osaavista metsureista, joista neljännes on yli 65 - vuotiaita.

–Jotta saamme metsiin ammattitaitoisia metsureita, on tarjottava nykyistä parempaa palkkaa ja luotava turvalliset työolot. Tähän kaikkeen tarvitsemme koulutusta, mitä tarjotaan nyt esimerkiksi metsureiden osalta mestari-kisällikoulutuksena.

Kun alimmillaan Japanin omien metsävarojen käyttö oli 18 prosenttia, se on saatu nyt nostettua 40 prosentin tasolle. – Tämä on seurausta Japanin hallituksen voimakkaista tukitoimista, joilla halutaan nostaa omien metsävarojen käyttöä. Nyt tukea metsänkorjuuseen, metsäteiden tekoon ja jalostukseen voidaan hakea valtiolta, lääniltä ja kunnilta. Tällä hetkellä on vaikea nähdä, että ala kehittyisi ilman voimakkaita valtion tukitoimia, koska puun hinta markkinoilla ei vastaa edes korjuukustannuksia, sanoo Tatsuhito.

–Metsätaloudella on ollut Japanin taloudelle ja erityisesti aluetalouksille suuri merkitys. Kun vielä 1980-luvulla metsätalous työllisti 900 tuhatta ihmistä, nyt määrä on pudonnut 40 tuhanteen työpaikkaan. Jos haluamme hyödyntää nykyistä enemmän metsävarojamme, koko metsäsektorin teknologiaa tulee modernisoida ja kehittää. Me voimme oppia esimerkiksi Itävallan vuoristoalueen metsänhoidosta ja suomalaisesta puutuoteteollisuudesta ja designista, muistuttaa Tatsuhito.

Metsänomistajat omistavat kehitteillä olevan hiilimarkkinan

Tatsuhiton mukaan Japanissa kehitetään metsien hiilen sidontaa ja siihen perustuvaa hiilimarkkinaa. – Se on Japanin hallituksen ilmastopolitiikan linkki metsien tulevaan käytön mahdollisuuksiin.

–Kun metsänomistajat omistajat hiilimarkkinan, metsänhoitoyhdistysten tehtävä on kerätä oman alueen kasvun kokonaissumma, mitä voidaan myydä isompana eränä markkinoille. Tähän markkinan toimivuuteen tarvitaan ajantasaista tietoa metsien kasvusta ja tilasta. Mitä paremmin metsiä hoidetaan, sitä paremmin ja pidemmin ne sitovat hiiltä.

Japanin sellu- ja paperiteollisuus nojaa tuontipuuhun ja oma puu pyritään ohjaamaan Tatsuhiton mukaan sahatavaran jalostukseen. – Lisäksi on tutkimusta puupohjaisten uusien ratkaisujen kuten esimerkiksi pakkausteollisuuden, bioenergian, puupohjaisen tekstiilin ja kemikaalien parissa.

–Puurakentamisen kasvun trendi on vahvaa. Varsinkin isojen toimistorakennusten, hallien ja julkisten rakennusten rakentamisessa on markkinarako, mihin esimerkiksi suomalaisten puutuoteteollisuuden yritysten ja toimittajien kannattaa pyrkiä mukaan.

Artikkelisarja Japanista

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee kesän aikana artikkelisarjan Japanista. Sarjassa käsitellään Japanin metsätalouden trendejä, metsäbiotaloutta ja puurakentamista. Sarjassa esitellään myös Japanin kauppaa tekeviä puualan suomalaisyrityksiä.

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi