Rakennusten energiatehokkuutta parannetaan - Suomen tärkeää hyödyntää EU-direktiivin liikkumavara
Suomessa käynnistyy rakennusten energiatehokkuutta koskevan EU-direktiivin toimeenpano. Vaikutukset koskevat laajasti myös yritysten käyttämiä kiinteistöjä – niiden rakentamista, korjaamista sekä mm. aurinkoenergian käyttöä ja pysäköintipaikkoja. EK kannustaa hyödyntämään kansallisen liikkumavaran mahdollisimman hyvin, jotta investoinnit voidaan tehdä kustannustehokkaasti päästöjä samalla vähentäen.
EU:ssa on toukokuussa hyväksytty rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD), jonka tavoitteena on vähentää kiinteistöjen päästöjä ja energian loppukulutusta vuoteen 2030 mennessä ja edelleen kohti vuoden 2050 ilmastotavoitetta. Direktiivin kansallinen toimeenpano on pääsemässä vauhtiin, millä on suuri rooli myös Suomen hiilineutraaliuspolun toteutumiselle. Energian käytön tehostuminen on kaikkien etu, kun samalla varmistetaan, ettei kohtuuttomia kustannuksia tai hukkainvestointeja sen nimissä synny.
Rakennusten energiatehokkuuslainsäädäntö tulee vaikuttamaan nopealla aikataululla ja hyvin moneen yritykseen, huomauttaa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki:
”Osittain jo vuodesta 2026 alkaen voimaan astuvat määräykset ja velvoitteet koskevat uusien rakennusten ja rakennusten energiatehokkuuskorjausten lisäksi muun muassa aurinkoenergialaitteita sekä sähköautojen latauspisteitä. Suomen tulee pyrkiä siihen, että kaikki direktiivin sallimat joustot hyödynnetään, jotta päästötavoitteisiin voitaisiin päästä mahdollisimman kustannustehokkaasti.”
”Uusi sääntely vie Suomea kohti parempaa energiatehokkuutta ja vihreää taloutta. Näihin elinkeinoelämäkin on vahvasti sitoutunut. Kyse on kuitenkin isoista investoinneista – yksistään pysäköintipaikkojen latauspisteiden osalta yhden yrityksen hintalappu voi olla kymmenestä tuhannesta eurosta ylöspäin satoihin tuhansiin euroihin. Kiinteistöjen omistajille tulevat kustannukset myös valuvat vuokralaisina oleville yrityksille”.
Isoimmat kustannusvaikutukset liittyvät rakennusten energiatehokkuuden tasoon, koskien niin uudis- kuin korjausrakentamista. Toinen merkittävä kustannuskysymys on latauspisteiden ja kaapelointivaatimusten toteuttaminen esimerkiksi kauppojen, matkailuyritysten ja tuotantolaitosten suurilla satojen ja jopa yli tuhannenkin autopaikan pysäköintialueilla.
RAKENNUSTEN PÄÄSTÖTTÖMYYS JA ENERGIATEHOKKUUDEN KYNNYSARVO ELI VÄHIMMÄISTASO (uudet ja olemassa olevat ei-asuinrakennukset)
Velvoite: Uusien ei-asuinrakennusten on oltava päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen. Olemassa olevien ei-asuinrakennusten energiatehokkuutta on parannettava seuraavasti: vuoteen 2030 mennessä 16 prosenttia rakennuskannasta on saatava energiatehokkuudeltaan yli kynnysarvon ja vuoteen 2033 mennessä jo 26 prosenttia rakennuksista on saatava yli kynnysarvon.
Joustomahdollisuus: Direktiivin toimeenpanoon joustoa tuo sen, että Suomi itse määrittää energiatehokkuuden yllä mainitun kynnysarvon eli vähimmäistason, jolla riittävä energiatehokkuus toteutuu. Kynnysarvot tulee asettaa kustannustehokkaalle tasolle, jolloin energiatehokkuuskorjauksia ei tarvitsisi tehdä tarpeettomasti. Lisäksi teollisuuslaitokset voidaan rajata velvoitteiden ulkopuolelle. Energiatehokkuuden parannuksia voidaan tehdä muiden korjausten yhteydessä, ja vuoden 2020 jälkeen tehdyt korjaukset otetaan huomioon. On myös tärkeää, että kiinteistön omistajilla säilyy päätösvalta käyttää tasapuolisesti kaikkea puhdasta energiaa rakennuksissa.
AURINKOPANEELIT ym. LAITTEISTOT
Velvoite: Aurinkoenergialaitteistoja on asennettava kaikkiin ei-asuinrakennuksiin vuoden 2027 loppuun mennessä, jos hyötypinta-ala on yli 500 neliötä ja jos rakennukseen tehdään laajamittainen korjaus tai muu luvanvarainen toimi. Lisäksi aurinkoenergiaa hyödyntävät laitteistot on asennettava kaikille uusille katetuille pysäköintipaikoille, jotka toimivat rakennuksen yhteydessä vuoden 2029 loppuun mennessä.
Joustomahdollisuus: Direktiivin mukaan laitteistot on otettava käyttöön, mikäli se on teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti toteutettavissa. Tämä jousto on otettava täysimääräisesti huomioon ja sen soveltaminen on tehtävä niin, että laitteistojen asentaminen ei aiheuta taloudellisia menetyksiä yrityksille.
SÄHKÖAUTOJEN LATAUS (pois lukien asuinrakennukset)
1) Uudet ja peruskorjattavat rakennukset
Velvoite: Uusiin ja peruskorjausten kohteena oleviin ei-asuinrakennuksiin, joilla on enemmän kuin viisi pysäköintipaikkaa, on asennettava yksi latauspiste viittä pysäköintipaikkaa kohden, esikaapelointi 50 prosentin osuudelle pysäköintipaikosta sekä putkitus lopuille paikoista. Kuitenkin toimistorakennusten kohdalla yksi latauspiste pitää asentaa puoleen pysäköintipaikoista.
Joustomahdollisuus: Direktiivissä mainitaan, että latauspisteet on asennettava vain, kun pysäköintipaikka sijaitsee rakennuksen sisäpuolella tai fyysisessä yhteydessä ja perusparannustoimet kattavat pysäköintipaikan tai sähköjärjestelmän. Tämä jousto on syytä hyödyntää kokonaisuudessaan, sillä latauspisteiden asennus on Suomessa edennyt vauhdikkaasti markkinaehtoisesti, niin lataustehojen kuin fyysisen sijoittumisen osalta.
2) Olemassa olevat rakennukset
Velvoite: Kaikkiin olemassa oleviin ei-asuinrakennuksiin, joilla on yli 20 pysäköintipaikkaa, on asennettava vuoden 2026 loppuun mennessä latauspiste 10 prosentille pysäköintipaikoista tai putkitus tulevaa latauspistekaapelointia varten 50 prosentille pysäköintipaikoista.
Joustomahdollisuus: Direktiiviä on mahdollista tulkita niin, että velvoite koskee vain rakennuksessa olevia pysäköintipaikkoja, jolloin asennuskustannukset kohtuullistuisivat merkittävästi ja investoinnit vähälle käytölle jääviin latauspisteisiin pääosin vältettäisiin.
Elinkeinoelämä esittää jatkon osalta, että rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä tarkasteltaisiin uudelleen pian alkavalla EU-viisivuotiskaudella ja purettaisiin siinä oleva tarpeeton ylisääntely. Tämä ei vaarantaisi päästövähennysten toteutumista, vaan toisi toimeenpanoon lisää kaivattua kustannustehokkuutta.
EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi:
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32024L1275&qid=1724142790415
Lisätiedot:
johtava asiantuntija Kati Ruohomäki, puh. 040 767 5684, valokuvat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
MEDIAINFO 11.4. - EU:n valtiontukien ratkaisun hetket ja puolustusteollisuuden kasvumahdollisuudet; Suomi mallina Euroopan varautumisessa1.4.2025 10:39:41 EEST | Kutsu
Aika: pe 11.4. klo 10.30 – 11.30 (Suomen aikaa) Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus EU-maiden keskinäinen valtiontukikilpailu on heikentänyt jo pitkään Suomen teollisuuden ja vihreiden investointien menestysmahdollisuuksia. Nyt ollaan uuden vaiheen äärellä: komission odotetaan tekevän vielä kesän aikana päätökset siitä, sallitaanko valtiontukijoustojen jatkua ja jopa laajentua tämän vuoden jälkeen. Tervetuloa kuulemaan EK:n ennakkoarvioita: mihin suuntaan valtiontukia ollaan viemässä vuosina 2026–2030 ja kuinka Suomen tulisi reagoida. Komissio on hiljattain julkistanut /julkistamassa kolme merkittävää politiikkapaperia siitä, kuinka EU lähivuosina vahvistaa varautumista, turvallisuutta ja puolustusta. Olemme EK:ssa analysoineet, mitä nämä suuntaviivat tarkoittavat Suomelle ja taloudelle. Julkistamme ehdotukset toimista, joita tulisi tehdä Suomen puolustusteollisuuden ja siihen liittyvän teknologia- ja palveluliiketoiminnan kasvattamiseksi. Näiden teemojen lisäksi annamme tärpit
Elinkeinoelämän luottamus vahvistui maaliskuussa27.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Yritysten talousluottamus oli maaliskuussa nousussa. Ainoastaan rakentaminen alamaissa.
Peruskoulun huolehdittava paremmin lasten ja nuorten perustaidoista24.3.2025 10:00:11 EET | Tiedote
Osaamisen perusta rakennetaan peruskoulussa, jonka järjestäminen on kuntien lakisääteinen tehtävä. Kunnissa tehtävillä resurssipäätöksillä on merkittävä vaikutus sekä lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiin että koko Suomen koulutus- ja osaamistasoon. EK on esittänyt osaamistakuuta eli sen varmistamista, että jokaisella nuorella on peruskoulun päättyessä jatko-opintojen edellyttämä luku- ja kirjoitustaito sekä hyvä matematiikan perusosaaminen ja digitaidot.
Hybridityö tuo parhaat tuottavuustulokset suomalaisyrityksissä – etätyön rooli talouskasvussa ratkaiseva20.3.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Etätyön vaikutuksia suomalaisyritysten tuottavuuteen selvittäneiden tutkimusten mukaan hybridityö – etä- ja lähityön yhdistelmä – on tehokkain tapa parantaa yritysten suorituskykyä. Innolinkin ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tuoreet tutkimukset osoittavat, että hybridityö tuottaa parhaan tuloksen, kun taas täysin etänä tai täysin lähityönä tehtävä työ voi heikentää tuottavuutta.
Työmarkkinakeskusjärjestöiltä yhteiset näkemykset tekoälyn hyödyntämisestä työpaikoilla19.3.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Työmarkkinakeskusjärjestöt kantavat huolta tilanteesta, jossa digiteknologioita, kuten tekoälyä, ei hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla. Tätä taustaa vasten järjestöt ovat koonneet prioriteettilistan Suomen ja Euroopan päättäjille tekoälyn hyödyntämisestä työpaikoilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme