Päästöt vaikuttavat vesieliöiden kasvuun ja käyttäytymiseen
Jyväskylän yliopiston uusin tutkimus paljastaa, että kokoon kohdistuva valinta, kuten kalastusvalinta, saattaa vaikuttaa kalojen stressinsietokykyyn, joka puolestaan vaikuttaa merkittävästi kalojen kuntoon ja selviytymiseen muuttuvissa ympäristöissä. Tutkimuksessa osoitettiin, että pitkäkestoinen altistuminen mangaanisulfaatille (MnSO4), joka on yleinen yhdiste kaivosten jätevesissä, vaikuttaa haitallisesti seeprakalojen kasvuun, fysiologiaan ja käyttäytymiseen.
Kalastus kohdistuu tunnetusti keskikokoisiin ja suuriin yksilöihin alamitta- ja pyydysrajoitusten kautta, suosien monesti saalislajien nopeaa elinkiertoa. Jyväskylän yliopiston tutkijat havaitsivat, että seeprakalat, joilla on erilaisia elinkierto-ominaisuuksia, reagoivat eri tavoin jatkuvaan mangaanisulfaattialtistukseen (MnSO4).
- Keskityimme tutkimuksessamme kahteen elinkiertotyyppiin: nopeasti kasvaviin kaloihin, joille on ominaista nopea nuoruusiän kasvu, varhainen sukukypsyminen ja pienempi koko sekä hitaasti kasvaviin yksilöihin, joille on ominaista hitaampi nuoruusiän kasvu, myöhempi sukukypsyminen ja suurempi koko, selventää akatemiatutkija Silva Uusi-Heikkilä Jyväskylän yliopistosta.
Kalojen elinkierto-ominaisuuksien huomiointi luonnonsuojelussa
Tulokset osoittavat, että MnSO4-altistus hidastaa seeprakalojen kasvua ja laskee niiden kuntokerrointa, mikä on yksi hyvinvoinnin mittari. Vaikutusten laajuus vaihtelee kuitenkin elinkiertotyypin mukaan. Kalat, joilla oli nopea elinkiertostrategia, olivat herkempiä MnSO4:lle, sillä korkeissa altistuspitoisuuksissa ne kasvoivat hitaammin. Lisäksi niillä oli alhaisempi kuntokerroin ja ne söivät vähemmän verrattuna lajitovereihinsa, joilla oli hidas elinkiertostrategia.
- Tuloksemme osoittavat, että pitkäkestoinen mangaanisulfaattialtistus alhaisina pitoisuuksinakin voi heikentää kalojen kasvua ja selviytymistä, ja elinkierto-ominaisuuksien vaihtelulla voi olla ratkaiseva merkitys yksilöiden stressinsietokyvyn muokkaamisessa, kertoo Uusi-Heikkilä. Tämä tutkimus korostaa, että on tärkeää ottaa huomioon populaatioiden elinkierto-ominaisuuksien piirteet ympäristöriskien arvioinnissa ja suojelustrategioissa, sekä huomioida kalastuksen ja ympäristömuuttujien yhteisvaikutukset kalakantoihin, hän jatkaa.
Lisätietoa päästöjen ja ympäristövaikutusten arviointiin
Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa siitä, miten mangaanisulfaatin kaltaiset ympäristöön päätyvät vierasaineet voivat vaikuttaa eri tavoin vesieliöihin niiden elinkiertostrategioihin perustuen.
- Näillä tuloksilla on merkittäviä vaikutuksia, kun halutaan ymmärtää kalakantojen elinkelpoisuutta ja sopeutumiskykyä ihmistoiminnan vaikutusten alaisissa elinympäristöissä, sanoo Uusi-Heikkilä.
Tutkimus toteutettiin osana Emil Aaltosen säätiön rahoitusta Jyväskylän yliopiston professori Anna Kupariselle ja hänen tutkimusryhmälleen.
Artikkelin tiedot:
- Fish with slow life-history cope better with chronic manganese exposure than fish with fast life-history, Silva Uusi-Heikkilä, Jouni K. Salonen, Juha S. Karjalainen, Ari Väisänen, Johanna Hippeläinen, Teemu Hämärvuo, Anna Kuparinen, Wiley Ecology and Evolution, 8.8.2024
- Linkki artikkeliin: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ece3.70134
- Doi-numero: https://doi.org/10.1002/ece3.70134
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Akatemiatutkija Silva Uusi-Heikkilä 044-3238174; silva.k.uusi-heikkila@jyu.fi
Professori Anna Kuparinen 040-7313120; anna.k.kuparinen@jyu.fi
Tutkijatohtori Jouni Salonen 040-7509537; jouni.k.salonen@jyu.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus: Yritysten kiertotaloussiirtymää jarruttavat ristiriidat taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä - ristiriidoissa piilee myös muutosvoimaa6.11.2025 09:33:59 EET | Tiedote
KTM Noora Piila tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöskirjassaan kiertotalousmaturiteetin eri vaiheissa olevien suomalaisyritysten pyrkimyksiä ja haasteita kiertotaloussiirtymään liittyen. Tulosten valossa yritysten toimenpiteet jäävät pienipiirteisiksi johtuen taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä koetuista ristiriidoista, eli paradokseista. Näissä paradokseissa piilee kuitenkin myös positiivista muutosvoimaa, jonka valjastaminen yrityksissä edellyttää yhteiskunnan tukea ja vahvaa sidosryhmäyhteistyötä.
Digitaalisia ratkaisuja iäkkäiden kuntoutukseen ja terveydenhuoltoon - Timo Hinrichs liikuntalääketieteen professoriksi6.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Lääkäri Timo Hinrichs aloitti 1.10.2025 Jyväskylän yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen professorina, vahvistaen alan tutkimusta ja koulutusta. Hinrichs tutkii liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitystä terveyden ylläpitämisessä, kuntoutuksen tukemisessa ja elämänlaadun edistämisessä. Hänen tutkimuksensa keskiössä on digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja käyttöönotto iäkkäiden liikkuvuuden ja terveyden tukemisessa.
Väitöstutkimus: ikääntyneet oppivat digitaitoja parhaiten vertaisiltaan, ei kiireessä läheisten opastamana6.11.2025 06:59:00 EET | Tiedote
FM Viivi Korpela tarkastelee yhteiskuntapolitiikan väitöskirjassaan ikääntyneiden digiosallisuutta, arjen digitaitojen oppimista ja Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalveluita. Tulosten mukaan läheisten antama digituki ei aina johda oppimiseen, kun taas vertaisohjauksessa taidot ja osallisuuden tunne vahvistuvat. Lisäksi tutkimus osoittaa, että Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalvelut jäävät usein irrallisiksi ikääntyneiden käyttäjien arjesta. Tutkimus haastaa pohtimaan, kenen ehdoilla digitaalista yhteiskuntaa rakennetaan.
Kahdelle JYU:n hankkeelle rahoitusta Suomen Akatemialta tutkimustulosten hyödyntämiseen5.11.2025 15:03:07 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt vuoden 2025 Tutkimuksen hyödyntämisen rahoitushaussa yhteensä 9,7 miljoonaa euroa 27 hankkeelle. Jyväskylän yliopistossa rahoitusta sai kaksi hanketta.
Mistä avoimen korkeakoulutuksen kentällä nyt puhutaan? Kehittäjät kohtaavat Jyväskylässä5.11.2025 11:48:00 EET | Tiedote
Miten työelämän osaamista kehitetään tulevaisuudessa? Miten avoin koulutus voi toimia taloudellisesti? Miten avoimia koulutustuotteita kehitetään Euroopassa? Avoimen korkeakoulutuksen päivät tuovat Jyväskylään 12.–13.11.2025 kolmisensataa avointen yliopistojen ja avointen ammattikorkeakoulujen kehittäjää pohtimaan koulutuksen tulevaisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme